Koe uusi yle.fi

Tiedätkö mitä koirallesi kuuluu? – Pian teknologia voi paljastaa koirien salatut tunteet

Yhä useampi hyödyntää tekniikkaa kehittyäkseen paremmaksi koiranomistajaksi. 

koira
Lyhytkarvainen collie jolla valjaissa gps-paikannin.
Tarja Nyyssönen / Yle

Jouni Karnasaaren kolmevuotias lyhytkarvainen collie Tara nukkuu sohvalla rauhallisena. Karnasaari on itse töissä, mutta näkee valvontakamerasta Taran levollisen olemuksen.

– Nyt on omistajan ikuinen huoli poissa, kun pystyn seuraamaan mitä koira päivät pitkät tekee. Tara on hyvin passiivinen koira yksin ollessaan, ja hyvä niin. Ja kyllähän tämä helpottaa myös omistajan eroahdistusta, Karnasaari nauraa.

Karnasaari hankki valvontakameran kotiinsa kolmisen vuotta sitten Taran ollessa pentu. Karnasaarella oli ollut koiria viimeksi parikymmentä vuotta sitten, ja silloin hänelle tuli yllätyksenä, kun hän kuuli koiriensa eroahdistuksesta naapureiltaan.

– Koirat olivat olleet minulla vuoden, ja vasta sitten sain tietää, että ne haukkuivat päivät minun ollessani töissä. Se oli aika järkytys. Silloin ajattelin, että olisipa jokin systeemi jonka avulla niitä valvoisi.

Kyllähän tämä helpottaa myös omistajan eroahdistusta

Jouni Karnasaari

Kameravalvonta ei ole ainoa tekninen asia, jonka atk-suunnittelijana toimiva Karnasaari on koiransa hyvinvointia ajatellen hankkinut. Namiautomaatti, aktiivisuusmittari, gps-panta ja tavallista älykkäämpi palohälytin kuuluvat Jounin ja Taran arkeen. Namiautomaatiilla koiran voi palkita etäältäkin esimerkiksi tottelevaisuuskoulutuksessa ja aktiivisuusmittari kertoo omistajalle koiran aktiivisuudesta, levosta, unen määrästä ja laadusta.

– Sitä helposti touhuaa koiran kanssa päivästä päivään, mutta teknisillä härpäkkeillä saa lisää tekemiseen, Karnasaari luonnehtii kiinnostustaan koiralla käytettävää tekniikkaa kohtaan.

Koiran aktiiviuusmittarin grafiikkaa.
Aktiivisuusmittari kertoo nimensä mukaan koiran aktiivisista minuuteista vuorokaudessa. Tarja Nyyssönen / Yle

Turvallisuuden tunnettakin tekniset laitteet lisäävät, Karnasaari sanoo. Hän hankki kotiinsa älykkään palohälyttimen koiransa vuoksi. Hälytin lähettää ilmoituksen Karnasaaren kännykkään tulipalon sattuessa.

– Havahduin siihen, että mitä jos koira sytyttää tulipalon vaikka hellasta yksin ollessaan. Mietin kauanko kestäisi ennen kuin joku huomasi tilanteen ja olisiko koira silloin enää pelastettavissa. Nyt saan tiedon heti kännykkääni ja pystyn itse reagoimaan, Karnasaari kertoo.

Teknistä apua lajien väliseen vuorovaikutukseen

Maassamme on tällä hetkellä enemmän koiria kuin koskaan ennen, yli 800 000. Myös koiraharrastusten suosio on kasvanut huimasti viime vuosien aikana. Samalla on koiran ja ihmisen välinen suhde muuttunut.

– Koira on perheenjäsen, jonka terveydestä ja hyvinvoinnista halutaan pitää huolta kuten ihmisestä. Lisäksi koirien kanssa harrastetaan enenevässä määrin, jolloin hyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, kertoo tutkijatohtori Heli Väätäjä Tampereen yliopistosta.

Väätäjä on yksi niistä tutkijoista, jotka ovat mukana parhaillaan käynnissä olevassa kolmen yliopiston laajassa tutkimushankkeessa. Tavoitteena on selvittää millaista teknologiaa koiraperheet toivovat arkeensa. Lisäksi selvitetään millaisilla ratkaisuilla koirien fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia voidaan tukea sekä miten tekniikka vaikuttaa koiran ja ihmisen suhteeseen.

– Nyt markkinoilla olevat laitteet ovat vasta ensimmäinen askel lemmikkien terveysteknologian yleistymisessä. Koira ei osaa puhua tuntemuksistaan, mutta teknologia voi auttaa tulkitsemaan karvaista perheenjäsentä, tutkijatohtori Heli Väätäjä kertoo.

Panta kertoo pian, miltä koirasta tuntuu

Uusimpana markkinoille on tullut ratkaisu, joka havainnollistaa koiran tunnetilaa. Tätä mittaria ei ole vielä Suomesta saatavilla, eikä sen tuloksista ole tutkittua tietoa. Asia kiinnostaa kuitenkin suomalaistutkijoita.

– Jatkossa Suomessa tutkitaan sitä, miten ja mitä koiran tunnetilasta voidaan mitata teknologian avulla. Tutkimuksen kohteena on myös se, miten koiran tunteista voidaan omistajalle viestiä ja miten tietoa voidaan hyödyntää koiran hyvinvoinnin parantamiseksi, tutkijatohtori Heli Väätäjä kertoo.

Kaiken tutkimuksen ja teknisten apuvälineiden tavoite on luoda parempi ymmärrys koiran ja ihmisen välille. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tiedeyhteisö on hyväksynyt sen, minkä moni koiranomistaja on tiennyt iät ja ajat. Koirat kokevat samankaltaisia perustunteita kuin ihmisetkin.

- Se, onko koiran ilo, suru, pelko tai viha samanlaista kuin ihmisten tuntema, sitä emme tällä hetkellä ainakaan tiedä. Mutta toisaalta, emmehän tiedä sitäkäään, tuntuuko sinun suru samalta kuin minun suruni, sanoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen farmakologian professori Outi Vainio.

Aiemmin ajateltiin, että koirat toimivat vaistojensa sekä viettiensä varassa. Nyt ainakin osa vaistotoiminnoista on pystytty nimeämään tunteiksi.

– Koira käyttää vaistojaan, tunteitaan ja kognitiivisia taitojaan eri tilanteissa. Esimerkiksi jos koira havaitsee ihmisen olotilasta jotain, voi se automaattisesti tai sen mukaan miten on opetettu, toimia, sanoo koirien käyttäytymistä tutkinut Vainio.

Jouni Karnasaari ja koira Tara
Jouni Karnasaari käyttää ennakkoluulottomasti tekniikkaa apuna koiransa Taran hyvinvoinnin tarkkailussa.Tarja Nyyssönen / Yle

Koirat ovat kulkeneet ihmisen rinnalla noin 30 000 vuotta. Siinä ajassa niille on kehittynyt erinomaiset ihmistenlukutaidot. Erityisesti ihmisten kasvot kiinnostavat koiria. (siirryt toiseen palveluun)

– Koirat lukevat ihmisten kasvojen ilmeitä ja eleitä erittäin hyvin. Jotkin koirat lukevat ihmisiä paremmin kuin ihmiset itse, professori Outi Vainio kertoo.

Vainio on tutkinut erityisesti koirien hyvinvointia ja sen osa-alueita. Tällä hetkellä niin tutkimuksissa kuin teknologisten laitteiden tuotekehityksessä erityisesti koiran tunteet ovat lisääntyvän kiinnostuksen kohteena.

– Koiran hyvinvointiin kuuluu tunne-elämän tasapainoisuus. Samalla kun tutustuu omaan koiraansa, oli se sitten pentu tai aikuinen, on hyvä etsiä oikeita tapoja elää niin, että arki tuottaa mielihyvää niin koiralle kuin omistajallekin, professori Vainio kertoo.

Koira tarvitsee harrastuksia

Perustarpeiden, eli ravinnon, raikkaan veden, levon, liikunnan ja nenätyöskentelyn lisäksi koira kaipaa elämäänsä virikkeitä voidakseen hyvin.

– Koirissa on yksilöllisiä eroja aivan kuten meissä ihmisissäkin. Toinen tykkää juoksemisesta, toinen sohvalla köllöttelystä ja joku autoilusta. Jotkin koirat tarvitsevat paljon aktiviteetteja ja jotkin toiset vähän vähemmän. On kokeiltava juuri sen oman koiransa kanssa, mikä sille on mieluista, ja järjestettävä koiralle tilaisuuksia tehdä lempiasioitaan, professori Outi Vainio sanoo.

Koiran tunne-elämän ymmärtämisen lisäksi koiraperheet kaipaavat tekniikasta apua moniin arjen ongelmiin.

– Koiran yksinolo on selkeästi yksi sellainen asia, johon teknologiasta kaivataan apua. Myös koiran hyvinvointi ja terveydessä tapahtuvat muutokset ovat asioita joihin teknologiasta haluttaisiin apuvälineitä. Myös ongelmakäytökset on yksi tyypillinen asia, jossa toivotaan apua teknologiasta, tutkijatohtori Heli Väätäjä valottaa koiraonomistajien huolia.

Samaan hengenvetoon Väätäjä painottaa, etteivät erilaiset mittarit ja laitteet koskaan korvaa ihmisen ja koiran välistä suoraa vuorovaikutusta.

Oletko koirasi paras ystävä?

Vaikka tekniikan hyödyntäminen koiraperheissä on vielä melko vähäistä Suomessa, on se kasvava trendi. Yhä useampi hyödyntää hyvinvointisovelluksia kehittyäkseen paremmaksi koiranomistajaksi.

Jouni Karnasaari ajattelee koiransa Taran hyvinvointia joka päivä. Kolmen vuoden aikana parivaljakolle on kehittynyt arkirytmi, johon kuuluu vähintään 80 minuuttia liikuntaa päivässä, harrastuksia ja yhdessäoloa.

– Peruslenkkien lisäksi teemme etenkin viikonloppuisin pitkiä metsälenkkejä, tapaamme muita koiria tai käymme tulistelemassa nuotiolla. Kaksi kertaa viikossa harrastamme agilityä ja Tara on myös mukana ratsastusharrastuksissani, Karnasaari kertoo koira-arjestaan.

Se, että olen koirani paras ystävä, on vähintä mitä voin tehdä

Jouni Karnasaari

Karnasaari kertoo kokeilleensa eri koiraharrastuksia Taran ollessa pieni. Erilaisten kurssien ja lajikokeiluiden jälkeen oli selvää, että vauhdikas agility on toimeliaan koiran, ja isännän, laji.

– Siinä se syttyy ja vauhtia riittää. Tavoitteita ei sen kummemmin olla asetettu, mutta nollarata olisi kiva, vasta kisauraansa Taran kanssa aloitteleva Karnasaari virnistää.

Jouni Karnasaaren mottona koiranomistamisessa on olla koiran paras ystävä.

– Koira antaa kaiken aikansa sinulle pyyteettömästi eikä se päätä yhtään mistään itse käytännössä. Kyllä sen pitää vastineeksi saada jotain siitä. Se, että olen koirani paras ystävä, on vähintä mitä voin tehdä, Karnasaari sanoo ääni värähtäen ja rapsuttaa Taraa korvan takaa.