Kaikki talviolympialaisista!

Vähemmistöllä on valtaa – Kun 10 prosenttia ihmisistä on jotakin mieltä, muidenkin mieli muuttuu

Naiset eivät saisi äänestää tai samaa sukupuolta olevat mennä naimisiin, jos pieni vähemmistö ei olisi saanut houkuteltua muita mukaansa.

ihmiset
Nainen puhuu megafoniin.
Vähemmistövaikutukseen tarvitaan pienen porukan vankka usko omaan asiaansa ja määrätietoista esiintymistä, mutta aggressiiviset vaikutusyritykset eivät yleensä onnistu.AOP

Suomalaiset eivät 50 vuotta sitten halunneet nopeusrajoituksia, vaikka liikenteessä kuoli valtavasti väkeä. Vallitsevan mielipiteen muuttamiseksi tarvitaan sitkeitä ihmisiä ja joukkopsykologiaa.

Yhdysvalloissa Rensselaer Polytechnic Institute -yliopiston tutkijat saivat vuonna 2011 selville (siirryt toiseen palveluun), että vallitsevan mielipiteen muuttumiseen riittää, että 10 prosenttia ihmisistä uskoo järkähtämättä asiaansa.

Tutkijat huomasivat, kuinka tuon 10 prosentin ylittymisen jälkeen vähemmistön mielipide syrjäytti hyvin nopeasti aikaisemman enemmistön oikeana pitämän mielipiteen.

Kuluttajatutkimusta tekevän Kuulas Helsinki -yhtiön toimitusjohtaja Anna Bäckström sanoo, että ilmiö tunnetaan nimellä vähemmistövaikutus. Sen teki tunnetuksi sosiaalipsykologi Serge Moscovici lähes 50 vuotta sitten.

– Vähemmistöllä on Moscovicin mukaan enemmistöä parempi mahdollisuus vaikuttaa enemmistön asenteisiin kuin enemmistöllä. Vähemmistö rikkoo normatiivista ajattelua ja saa aikaan luovaa ajattelua. Vähemmistö voi siis tuoda virkistävää uutta ja saa ajattelemaan uudella tavalla.

Vähemmistövaikutukseen tarvitaan paitsi pienen porukan vankka usko omaan asiaansa ja määrätietoista esiintymistä asian puolesta, myös kykyä kestää enemmistön vastustusta. Vallitsevan mielipiteen muuttumiseen voi mennä vuosia.

– Arvot muuttuvat niin hitaasti. Siinä menee jopa 10 vuotta. Vähemmistön pitää olla tosi kärsivällinen. Pysyvimmät muutokset ovat arvomuutoksia, Anna Bäckström toteaa.

Ei pahalla vaan hyvällä

Hyvä esimerkki vähemmistövaikutuksesta on Tahdon2013 -kansalaisaloitekampanja, jonka vauhdittamana Suomeen säädettiin tasa-arvoinen avioliittolaki.

Kampanjan puheenjohtaja Senni Moilanen sanoo, että viiden vuoden takaisen kampanjan strategiaa suunniteltaessa päätettiin, että ollaan positiivisia. Rahaa kampanjointiin ei ollut.

– Politiikassa usein mennään vastakkainasettelun kautta ja laitetaan poliitikkoja selkä seinään vasten. Me ei haluttu tehdä niin, vaan lähdettiin positiivisuuden kautta ja niiden kautta jotka tukivat tätä hanketta.

Vähemmistövaikutuksesta tiedetään, että aggressiivinen vähemmistö ei yleensä onnistu. Enemmistön mielipide ei muutu, jos vähemmistö herättää negatiivisia tunteita.

– Painostamisella ihmisille tulee vain puolustusreaktio. Monet sanoivat, että lähtivät mukaan sen takia, että oli niin positiivinen viesti, Senni Moilanen muistelee.

Jälkeenpäin on aina viisaampi

Kuulaksen Anna Bäckström oli aikaisemmin TNS Gallupin tutkimusjohtajana. Hän opettaa myös Helsingin yliopistossa tutkimusmenetelmiä.

Bäckströmin mukaan digitaalisuuden modernit ilmiöt ovat tietysti muuttaneet maailmaa Moscovicin 50 vuoden takaisista ajoista, mutta ihmisen toimintalogiikka ei ole muuttunut.

– Joukkopsykologian kultakausi on ohi, mutta nyt on tullut uusi kiinnostus. Sosiaalinen media on iso juttu. Nyt kiinnostaa, miten se on muuttanut sitä, miten tieto leviää. Ja tämä eristäytynyt kansahan on maailman innokkain somessa kävijä.

Bäckströmin mukaan esimerkiksi syöminen on hyvä sosiaalisen median aikakauden esimerkki, jossa lopullista totuutta ei ole, mutta valtava määrä mielipiteitä. Historia on opettanut, että vähemmistövaikutuksessa on myös vaaransa.

– Tässä on kyse myös siitä miten ryhmä toimii. Aluksi voi esimerkiksi olla vain yksi henkilö ja ryhmä alkaa kallistua tämän kannalle.

Vähemmistövaikutus on yhdistelmä järkeä ja tunteita. Vaikka olisi kuinka oikeassa, ei pelkällä järjen toitottamisella saa riittävää määrää ihmisiä vakuutettua. Esimerkiksi naiset käyttävät edelleen korkeakorkoisia kenkiä, vaikka terveyshaittoihin on vedottu vuosikymmeniä. 10 prosentin rajaa ei ilmeisesti ole vielä saavutettu.

Vallitseva mielipide tupakoinnistakin muuttui aluksi hitaasti. Vielä 50 vuotta sitten lääkäritkin polttivat. Vasta kun yleinen mielipide kippasi tupakoinnin vastaiseksi 30 vuotta sitten, kaikki kävi lopulta nopeasti. Harva edes muistaa enää, miltä työpaikoilla ennen haisi.

– Jälkeenpäin usein hämmästellään, miksi joskus on toimittu näin, Anna Bäckström sanoo.