Tällainen jätti korvaa pienet terveyskeskukset – Neliöitä 18 000, auki 13 tuntia päivässä ja 120 000 potentiaalista asiakasta

Uuteen Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskukseen siirretään muun muassa Kallion, Vallilan ja Herttoniemen terveysasemien palvelut.

Hyvinvointikeskus
Lars Rosengren, projektipäällikkö, johtava ylilääkäri.
Johtava ylilääkäri Lars Rosengren kertoo, että Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa on ensimmäisinä kuukausina oppaita, jotka neuvovat asiakkaita uuden keskuksen käytössä.Ronnie Holmberg / Yle

Tiistai-iltapäivänä Kallion terveysaseman jonotusaulassa istuu parisenkymmentä asiakasta. Aulan seinällä mainosjulisteet muistuttavat, että reilun kolmen viikon kuluttua terveysasema suljetaan ja palvelut siirretään Kalasatamaan, uuteen terveys- ja hyvinvointikeskukseen.

Jonotusaulassa istuvat ihmiset eivät ole muutoksesta innoissaan. Kritiikkiä saa varsinkin välimatkan piteneminen terveyspalveluihin.

– Kun ajatellaan vanhempaa ihmistä, niin pitää mennä ensin ratikalla ja sitten metrolla. Ihan älytöntä, Raija Koponen summaa tunnelmat uudistuksesta.

Kalliossa asuva Koponen pääsee nyt kävellen terveysasemalle. Huolta aiheuttaa myös se, miten uusi terveys- ja hyvinvointikeskus selviää valtavasta ihmismäärästä, jota sen on tarkoitus palvella.

Keskuksen palvelualueella tulee asumaan arviolta 120 000 henkeä.

– Jos sinne menee kaikki lähipiirin terveysasemat, niin minkälainen tungos sinne tulee, Koponen pohtii.

18 000 neliötä ja 1 500 asiakasta päivässä

Uutuuttaan hohtavaan Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskukseen on tulossa massiivinen palvelukattaus.

Sinne siirtyvät muun muassa Kallion, Vallilan ja Herttoniemen terveysasemien ja hammashoitoloiden palvelut, fysioterapia- ja toimintaterapiapalveluja, eteläisen piirin psykiatriapalveluja, päihdepalveluja, nuorten ja aikuisten sosiaalipalveluja, vammaisten palveluja sekä maahanmuuttajien palveluja. Neuvolapalvelut kuitenkin jäävät Kallion ja Vallilan terveysasemille.

Keskus avataan 5. helmikuuta.

Arvioiden mukaan keskuksessa tulee asioimaan päivittäin 1 000 – 1 500 asiakasta. Projektipäällikkö, johtava ylilääkäri Lars Rosengren lupaa, ettei kuusikerroksisessa rakennuksessa tila pääse loppumaan kesken.

– Meillä on 18 000 hyötyneliötä eli kyllä pinta-alaa riittää. Lisäksi meillä on laajempi aukioloaika: avaamme kello seitsemän aamulla ja palveluita tuotetaan illalla kahdeksaan saakka, projektipäällikkö Rosengren kertoo.

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus.
Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa helsinkiläisiä palvelee yli 500 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista.Ronnie Holmberg / Yle

Myös toimintatavat remonttiin

Uusien tilojen lisäksi myös terveyskeskustyön toimintatavat pistetään uuteen kuosiin. Hyvinvointikeskuksessa otetaan käyttöön uusi toimintamalli, jota on jo viime vuoden aikana pilotoitu Töölön, Vallilan, Vuosaaren, Kallion ja Herttoniemen terveysasemilla.

Uudessa toimintamallissa ideana on, että palvelutarvetta pyritään ratkaisemaan mahdollisimman pitkälle jo ensikontaktissa. Potilaan ottaessa yhteyttä hyvinvointikeskukseen hänet ohjataan tarpeen mukaan vaikkapa laboratoriotesteihin ennen lääkärillä käyntiä.

Tutkimuksia ei siis aleta suunnitella vasta potilaan tullessa lääkärin vastaanotolle.

Toimintamallissa on lisäksi luotu moniammatillinen tiimi nykyisen lääkäri-sairaanhoitaja–parin tilalle. Kalasatamassa moniammatilliseen tiimiin kuuluu lääkärin lisäksi mielenterveyden ja päihdetyön ammattilaisia, fysioterapeutteja sekä sosiaaliohjausta. Näin potilas saadaan ohjattua nopeammin oikean avun piiriin.

– Pystymme siis muutamalla käynnillä tai jopa yhdellä käynnillä saamaan monta asiaa kuntoon, Rosengren summaa.

Usein palveluita tarvitsevalle asiakkaalle pyritään määrittelemään oma yhteyshenkilö hyvinvointikeskukseen. Yhteyshenkilö toimii asiakkaan kontaktihenkilönä ja pitää huolen siitä, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut.

Yhteydensaaminen terveysasemiin hidastunut

Helsingissä on myös lisätty sähköisiä palveluja ja pyritty näin vähentämään puhelinpalvelun ja vastaanoton kuormitusta. Meneillään olevat toimintamalli-pilotit ovat osoittaneet, että osa asioista voidaan ratkaista sähköisesti.

– Esimerkiksi tavalliseen virtsatientulehdukseen voidaan kirjoittaa sähköinen resepti, jos tapaus on normaali. Myös tavanomaisiin flunssaoireisiin voi antaa hoito-ohjeet sähköisen asioinnin kautta. Mutta tietysti aina tulee olemaan asioita, jotka vaativat fyysisen läsnäolon, jotta pystytään tutkimaan kunnolla, Rosengren toteaa.

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus.
Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus on rakenteilla olevan kauppakeskus Redin vieressä.Ronnie Holmberg / Yle

Uutta toimintamallia pilotoitaessa yksi ongelmakohta on näyttänyt olevan yhteyden saaminen terveysasemiin. Takaisinsoittopalvelu on hidastunut sen myötä, kun vastaanottoja valmistellaan pidemmälle puhelimessa. Tähän liittyen hoitajat konsultoivat lääkäriä entistä useammin.

Nyt haetaan tasapainoa siihen, kuinka paljon aikaa kannattaa käyttää puhelimessa.

– Kun terveydenhoitaja konsultoi vaikka lääkäriä tai fysioterapeuttia, ja asia hoituu tällä tavoin valmiiksi, niin konsultaatio selvästi kannattaa. Jos konsultaatio taas johtaa moniin edestakaisiin soittoihin ja uusiin konsultaatioihin, niin aikaa menee hukkaan, Helsingin terveysasemajohtaja Olli Huuskonen pohtii.

25 terveysasemaa katoaa, tilalle jättikeskuksia

Tällä hetkellä Helsingissä on 25 terveysasemaa. Tulevaisuudessa Helsingin terveys- ja sosiaalipalvelut keskitetään kuuteen terveys- ja hyvinvointikeskukseen. Näiden lisäksi lapsiperheiden palvelut keskitetään perhekeskuksiin ja ikääntyneiden palveluja monipuolisiin palvelukeskuksiin.

Keskittämisellä halutaan ennakoida tulevaa sote-uudistusta.

– Saamme nyt kokemusta siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään toteuttamaan ja tarjoamaan, kun olemme fyysisesti samassa pisteessä. Sitä pitää tietenkin seurata, mitä uusi lainsäädäntö tuo tullessaan valinnanvapauteen liittyen, mikä on sote-keskusten ja maakunnan liikelaitosten rooli, ja mitä ne tarkoittavat meille, Rosengren sanoo.

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus.
Terveys- ja hyvinvointikeskuksen toisessa kerroksessa sijaitsee ryhmätiloja (kuvassa), toimenpidehuoneita ja suun terveydenhuollon tilat.Ronnie Holmberg / Yle

Hyvinvointikeskuksia suunniteltaessa lähtökohtana on ollut valita paikat, jotka ovat joukkoliikenteen solmukohtia. Kalasatamassa metro kulkee läheltä ja esimerkiksi bussi numero 26 jättää aivan keskuksen oven eteen.

– Jos tullaan omalla autolla, niin nyt kun Rediä vielä rakennetaan, parkkialue on tuossa kulman takana, mutta jatkossa Redin isot parkkihallit tulevat olemaan käytössä, Rosengren kertoo.

Kallion terveysasemalla jono vetää hyvin ja asiakkaat vaikuttavat pääsevän sujuvasti vastaanotolle. Joku nappaa odotusaulan pöydältä tiedotteen, jossa kerrotaan Kallion terveysaseman muuttamisesta Kalasatamaan.

Omaa vuoroaan odotteleva Olli Määttänen ei pidä muutosta hyvänä, koska palvelut siirtyvät paikkaan, jonne on hänen mielestään vaikea päästä omalla autolla.

– Vielä ei tiedetä, kuinka sekava Kalasataman alueesta tulee. Aika pienelle alueelle on pakattu kaikennäköistä. Jos siellä on kovin paljon ramppia, luiskaa ja portaita sinne tänne, niin ne eivät tule helpottamaan asioita, Määttänen ennustaa.

10.1.2018 13.35 Lisätty, että neuvolapalvelut jäävät Kallioon ja Vallilaan.