yle.fi-etusivu

Kissoja ja koiria voisi jo hoitaa kuin ihmisiä, mutta jotkin asiat ovat yhä poissuljettuja: elinsiirtoja ei eläimille tehdä

Helsingin yliopiston eläinsairaalan potilasmäärä on kasvanut selvästi. Palvelun tarve kasvaa koko ajan, sanoo eläinsairaalan johtaja.

Eläintenhoito
Kissaa hoidetaan Viikin pieneläinsairaalassa.
Yliopistollisessa pieneläinsairaalassa hoidetaan pieniä seura- ja harraste-eläimiä.Tiina Jutila / Yle

Yliopistollisen eläinsairaalan potilasmäärä kasvoi viime vuonna selvästi, kertoo Helsingin yliopiston alaisen eläinsairaalan johtaja Jussi Anttila.

Viikin pieneläinsairaalan potilasmäärissä kirjattiin vuoden aikana lähes seitsemän prosentin kasvu, hevossairaalassa yhdentoista prosentin ja Mäntsälän tuotantoeläinsairaalassakin kolmen.

Pieneläinsairaalassa hoidettiin yhteensä liki 18 600:aa potilasta, hevossairaalassa noin 2 700:aa ja tuotantoeläinsairaalassa 4 700:aa.

Toimialan yleiseksi kasvuksi on Anttilan mukaan arvioitu yhdestä kolmeen prosenttia.

Kasvu johtuu monista tekijöistä: hevostalous on alkanut normalisoitua, toisaalta sairaala on pyrkinytkin saamaan enemmän pieneläimiä potilaikseen, jotta eläinlääketieteen opiskelijoilla olisi riittävästi "opetusmateriaalia", Anttila sanoo.

Taustalla on myös se, että eläimistä on tullut perheenjäseniä ja niiden hyvinvoinnista halutaan pitää huolta yhä paremmin.

– Kuluttajien palvelun tarve kasvaa koko ajan. Koirien määrä on ollut kasvussa jo pitkän aikaa. Eläinlääkintäpalveluja käytetään yhä enemmän.

Muun muassa näistä syistä Yle Uutiset seurasi Viikin pieneläinsairaalan päivystystä kahdentoista tunnin ajan. Eläinsairaalan yöstä voit lukea lisää tästä jutusta: Pieni Mocca-koira nakersi sälekaihdinta ja päätyi lääkärin pöydälle – Yle seurasi eläinsairaalan yötä 12 tuntia.

Koira Viikin pieneläinsairaalassa.
Noin kolmasosa pieneläinsairaalan potilaista on päivystyspotilaita.

Eläinten hoito muistuttaa jo ihmisten erikoissairaanhoitoa

Eläinten terveydenhoidon puhutaan lähentelevän jo ihmisten erikoissairaanhoitoa.

Pitääkö väite paikkansa? Jussi Anttilan mukaan on totta, että eläinten hoito lähenee koko ajan ihmisten hoidon tasoa.

– Enemmän tulee vastaan se, että kyllä me voimme tehdä eläimille hyvinkin samanlaisia toimenpiteitä ja hoitaa samalla lailla kuin ihmisiä, mutta eläinten omistajilla ei ole välttämättä rahaa maksaa siitä. Se ei ole kustannusten kannalta järkevää.

Helsingin Viikissä lemmikeille on asennettu muun muassa lonkkaproteeseja sekä sydämentahdistimia. Se, mikä suomalaisessa eläinlääketieteessä on sen sijaan poissuljettua, on se, että eläimille ei tehdä elinsiirtoja, Anttila kertoo.

– Siinä menee eettinen raja. Sitä pystyttäisiin ehkä tekemään, mutta sitä ei silti tehdä.

Toinen asia, jota ainakaan Viikissä ei tehdä, ovat pitkälle viedyt hengityskonehoidot, lisää pieneläinsairaalan johtava eläinlääkäri Katariina Thomson.

Ihmisillä elintoimintoja ylläpitäviä hoitoja voidaan jatkaa pitkänkin aikaa, mutta eläimillä sellaista ei ole, hän sanoo.

– Ihmiset ajattelevat Suomessa pitkälti ehkä niin, että eläimet ovat eläimiä eikä niille saa tuottaa yhtään tarpeetonta kärsimystä. Se on tietysti erittäin hyvä asia.

Yksi käynti maksoi yli kolmesataa euroa

Viikin pieneläinsairaalassa yhden potilaan keskimääräinen lasku oli viime vuonna hieman yli kolmesataa euroa.

Koiraa lääkitään Viikin pieneläinklinikalla.
Tulevat eläinlääkärit harjoittelevat Viikin pieneläinsairaalassa käytännön työtä.

Anttila huomauttaa, että summa poikkeaa muusta toimialasta, koska Viikissä noin kolmannes on päivystyspotilaita ja virka-aikaan hoidetaan paljon "sairaalahoitoa" vaativia eläimiä. Tyypillisellä pieneläinklinikalla pääosa käynneistä on lyhyitä peruskäyntejä.

Eläinsuojeluyhdistys Rekku Rescue (siirryt toiseen palveluun) järjesti joulukuussa lemmikkien leipäjono -tapahtuman Helsingissä ja Sastamalassa. Tapahtumassa jaettiin ilmaiseksi koiran- ja kissanruokaa vähävaraisille lemmikinomistajille.

Näkyvätkö lemmikkien leipäjonot jollain tapaa myös pieneläinsairaalan arjessa?

Kyllä näkyvät, Jussi Anttila vastaa.

– Toisilla on enemmän rahaa ja toisilla vähemmän. Asiakkaille pitää kertoa, mitä hoito maksaa. Keskustelemme säännöllisesti siitä, mitkä ovat hoitokustannukset.

Röntgenkuva koiran vatsasta.
Eläinsairaala päivystää ympäri vuorokauden.

Entä syyt potilasmäärien kasvun takana – onko pelkästään hyvä asia, että pieneläimistä on tullut kuin perheenjäseniä?

– En ota kantaa filosofiseen asiaan. Mutta se on hyvä asia, että lemmikkien terveydestä huolehditaan. Se, että niillä on mahdollisuus saada tarvitsemaansa eläinlääkärin apua, Anttila sanoo.

Lue myös:

Pieni Mocca-koira nakersi sälekaihdinta ja päätyi lääkärin pöydälle – Yle seurasi eläinsairaalan yötä 12 tuntia