Entiset huippu-urheilijat elävät pidempään kuin veljensä

Tuoreen tutkimuksen mukaan etenkin kestävyysurheilu tuo lisää elinvuosia.

urheilu
Mies ja nainen hölkkäävät kadulla.
Tiina Jutila / Yle

Tuoreen tutkimuksen mukaan entiset huippu-urheilijat elävät keskimäärin 2–3 vuotta pidempään kuin veljensä. Harrastetulla lajilla on eliniälle merkitystä: kestävyyslajien urheilijat elävät pidempään kuin voimalajien harrastajat.

Sama pätee myös urheilijoiden veljien elämässä: kestävyyslajit tuovat enemmän elinvuosia kuin voimalajit.

Kontaktilajien, kuten painin ja nyrkkeilyn, urheilijat ja painonnostajat käyttävät enemmän alkoholia kuin muut entiset urheilijat.

Tutkija Titta Kontro

Lajien eroon on Jyväskylän yliopiston tutkija Titta Kontron mukaan monia syitä.

Esimerkiksi kestävyysurheilun hyödyistä on ristiriitaista tutkimustietoa: kestävyysurheilu aiheuttaa oksidatiivista (siirryt toiseen palveluun) stressiä, joka voi lyhentää elinikää, mutta toisaalta kestävyysurheilulla nähdään hyötyjä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.

Kontron mielestä merkitsevintä onkin juuri voima- ja kestävyysharjoittelun erilainen kuormitus. Myös elintavat vaikuttavat.

– Voimalajien harrastajilla on tapoja, jotka eivät välttämättä edistä terveyttä. Aikaisemmassa tutkimusartikkelissani selvisi, että kontaktilajien, kuten painin ja nyrkkeilyn, urheilijat ja painonnostajat käyttävät enemmän alkoholia kuin muut entiset urheilijat.

Tutkijalle veljiä koskeva aineisto oli herkullinen, sillä se on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Se myös tukee aiempaa tutkimusnäyttöä perimän ja perhetaustan yhteyttä aerobiseen kuntoon ja kuolleisuuteen.

Painonnostaja (yleiskuva)
AOP

Urheilutaustan hyödyt näyttäytyvät myös silloin, kun entisiä urheilijoita verrataan ei-urheileviin ikätovereihin: huippu-urheilu tuo lisää elinvuosia.

– Se, että veljesten välillä on elinajassa eroa on tavallaan yllättävää saman perhetaustan ja geeniperimän vuoksi, mutta se ei ole, että eroa on muuhun väestöön verrattuna.

Kontrolla itsellään ei ole kilpaurheilutaustaa, mutta hän on aktiivinen liikkuja. Väitöskirjan työn ohella hän ohjaa viikoittain 15–20 aikuisten ryhmäliikuntatuntia eri puolilla Jyväskylää.

Meillä on surullisen kuuluisia esimerkkejä siitä, miten kilpaurheilu-uran jälkeen voi käydä.

Tutkija Titta Kontro

Liikuntalääketieteen ohella Kontro on opiskellut psykologiaa ja neurotieteitä, eikä hän siksi halunnut tehdä perinteistä liikuntalääketieteen tutkimusta.

– Meillä on surullisen kuuluisia esimerkkejä siitä, miten kilpaurheilu-uran jälkeen voi käydä. Addiktioilla on koko yhteiskunnallekin suuri merkitys. Toivon, että tutkimuksessani havaitaan yhteyksiä, joista on hyötyä ennaltaehkäisevässä työssä: ihmiset saisivat lisää terveitä elinvuosia.

Tutkija muistuttaa, että fyysisellä aktiivisuudella on tärkeä merkitys paitsi elinajanodotteeseen mutta myös toimintakykyyn.

Kontron tutkimus 900:n entisen huippu-urheilijan ja heidän veljiensä kuolleisuudesta, toimintakyvystä, terveydestä ja elintavoista on osa hänen väitöskirjatyötään, joka taas on jatkoa Jyväskylän ja Helsingin yliopiston pitkäaikaiselle yhteistyöhankkeelle.

Urheilijoista on yliopiston yhteishankkeessa koottu suuri, yli 2000:ta entistä urheilijaa koskeva aineistoa.

– Veljiäkin heistä on lähes 1900:lla, joillakin jopa seitsemän, mutta pääanalyysiin valittiin lähellä samaa ikää olevat.

Kontron edellinen väitöskirja-artikkeli käsitteli entisten suomalaisten huippu-urheilijoiden alkoholinkäyttöä ja alkoholisairauksien riskiä.