Sapatti hiljentää Jerusalemin kuin juhannus Helsingin – Mutta jos erehtyy ajamaan autoa väärällä kadulla, voi saada kiven tuulilasiin

Jerusalemissa ei voi perjantai-iltapäivisin hoitaa viikon ruokaostoksia tai luottaa bussien aikatauluihin. Ja se on äärettömän helppo unohtaa.

Jerusalem
Aishi Zidan.
Yle

Jerusalem– Sapatti on alkanut! Pois täältä!

Jotain tämän suuntaista joukko partasuisia, tummiin pukeutuneita miehiä huuteli, kun istuin Jerusalemin syysillassa baarin terassilla.

Nautiskelimme valokuvaajan kanssa lasin viiniä ja suunnittelimme tulevia juttuhankkeita.

Oli perjantai-ilta, joten kaupungin juutalaisenemmistöinen länsiosa oli juuri hiljentynyt viikoittaiseen sapatin viettoon. Uskonnollisia ultraortodoksimiehiä suututti, että ravintolat olivat auki ja maallistuneemmat kaupunkilaiset istuivat niissä sapatista piittaamatta.

Sapatti on juutalaisille pyhin päivä. Sen viettäminen alkaa perjantai-iltana auringonlaskusta ja päättyy lauantaina jälleen auringonlaskuun. Sapatin aikana on tarkoitus levätä ja rauhoittua: silloin ei pitäisi tehdä esimerkiksi töitä, laittaa ruokaa tai siivota.

Sapattina ei surffailla sosiaalisessa mediassa.

Uskonnollisemmat juutalaiset noudattavat sapattia niin tiukasti, että he eivät käytä silloin sähkölaitteita tai sytytä valoja. Matkapuhelintakaan ei saisi käyttää, eli tapaamiset on sovittava etukäteen – sapattina ei surffailla sosiaalisessa mediassa.

Vanhoillisten ultraortodoksien naapurustoihin ei saa ajaa autolla sapattina. Pahimmillaan kivet alkavat lentää, jos niin erehtyy tekemään.

Koska Jerusalemiin liittyy niin paljon uskonnollista latausta, sapattia noudatetaan tarkemmin kuin maallistuneemmissa kaupungeissa.

Perjantai on käytännössä monille puolikas työpäivä. Iltapäivän edetessä bussit lakkaavat pikkuhiljaa kulkemasta, ja virastot sulkevat ovensa. Juoksevat asiat on saatava hoidettua ennen sitä.

Rytmiin vasta opettelevalle sapatti tuottaa jatkuvia kommelluksia. Pari viikkoa sitten löysin itseni juoksemasta perjantaina rankkasateessa kesken työpäivän supermarkettiin, kun tajusin kauppojen sulkeutuvan pian sapatin vuoksi. En ehtinyt.

Muutama viikko sitten huomasin Haifan kaupungissa käydessäni liian myöhään, että viimeinen bussi Jerusalemiin oli ehtinyt lähteä jo iltapäivällä sapatin vuoksi.

Lopulta Jerusalemin sapatti muistuttaa hieman juhannusaattoa Helsingissä: Kadut ovat tyhjillään, kun ihmiset eivät käy töissä, asioilla tai ostoksilla. Koska perjantai on myös muslimeille pyhäpäivä, lähes koko Jerusalem on perjantai-iltaisin vapaan vietossa.

Kun rytmiin oppii, ulkopuolinenkin alkaa nauttia sapatin hiljaisuudesta. On helpompaa vaihtaa vapaalle, kun monet muutkin niin tekevät.

Sapatti ei ole pelkkä lepohetki. Se on myös kuuma puheenaihe Jerusalemin lähiöistä aina politiikan huipulle. On puhuttu jopa sapattisodista. Suomalaiset keskustelut kauppojen aukiolojen vapauttamisesta ovat siihen verrattuna kepeää kauraa.

Terveysministeri ei voinut hyväksyä sitä, että Israelin rautatieyhtiö tekee sapattina huoltotöitä.

Eräs tuttavani jupisee sapattisodasta hänen kotinaapurustossaan. Alueelle on muuttanut yhä enemmän uskonnollisia ultraortodokseja, mikä on johtanut keskusteluun siitä, saavatko ravintolat olla sapattina auki ja saako naapurustoon ajaa autolla.

Maallistuneet israelilaiset eivät halua uskonnollisten ryhmien sanelevan sääntöjä heillekin. Tuttuni epäili, että paikallinen baari on alkanut soittaa sapattina musiikkia lujempaa vastalauseena.

Sapattisodissa onkin kyse israelilaista yhteiskuntaa rajusti jakavasta kysymyksestä. Mikä uskonnon merkitys pitäisi olla valtiossa?

Israelilaiset pitävät maataan juutalaisvaltiona, mutta ovat todella erimielisiä siitä, kuinka pitkälle uskonnon ja valtion sekoittamisen pitäisi mennä. Israelilaisessa yhteiskunnassa katsotaan todellisuudessa läpi sormien esimerkiksi työntekoa lauantaisin. Moderni yhteiskunta ei voi enää pysähtyä täysin kerran viikossa.

Mutta aina välillä sapattisodat pulpsahtavat poliittisiksi kriiseiksi asti. Vasta marraskuussa Israelin terveysministeri Yaakov Litzman erosi sapattiriidan vuoksi. Ultraortodokseja edustanut Liztman ei voinut hyväksyä sitä, että Israelin rautatieyhtiö tekee sapattina huoltotöitä.

Aivan äskettäin Israelissa säädettiin tiukassa äänestyksessä laki, joka rajoittaa kauppojen aukioloa sapattina entisestään.

Köydenvetoa käydään yhteiskunnan maallistuneempien ja uskonnollisempien juutalaisten kesken aina naapurustoista politiikan huipulle asti.