yle.fi-etusivu

Kajaanin joutsenet kummastuttavat, etelänmatka jäi väliin – Biologi: "Voi olla tulevaisuuden ilmiö"

Kajaanissa noin 16 laulujoutsenen parvi on jäänyt talvehtimaan kaupunkiympäristöön. Vapaaehtoiset ruokkivat lintuja, mutta biologin mielestä ihmisten ei olisi pitänyt puuttua asiaan.

joutsenet
Joutsenperhe ui lumivallin takana.
Joutsenparvessa on mukana myös nuoria harmaita yksilöitä.Niko Mannonen / Yle

Kajaanissa keskellä kaupunkia viihtyvät joutsenet ovat näky, jota ihastellaan Kajaaninjoen törmällä päivittäin. Noin 16 laulujoutsenta eivät ole lähteneet muuttomatkalle, vaan joutsenpariskunnat ja harmaat nuoret linnut viihtyvät linnanraunioiden liepeillä pakkasessakin.

Suomen Luonnonsuojeluliiton Kajaanin paikallisyhdistyksen vapaaehtoiset ruokkivat Kyynäspäänniemellä sinisorsia, ja samoille apajille lipuvat myös nälkäiset joutsenet. Joka aamu tehtävä ruokinta kustannetaan lahjoitusvaroilla.

Biologi ja Kainuun Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtaja Vesa Hyyryläisen mielestä muuttolintuja ei pitäisi ruokkia.

– Olen taipunut sille kannalle, etten itse olisi aloittanut muuttolintujen ruokintaa laisinkaan. Sekä sinisorsa että joutsenet ovat luontaisesti muuttavia lintuja ja ne osaavat itse löytää talvehtimis- ja ravintopaikkansa, toteaa Hyyryläinen.

Biologi täsmentää, että nyt kun talviruokinta on aloitettu, sitä pitää kuitenkin jatkaa kevääseen asti. Hän ei tuomitse sitä, mutta kokee sen muuttolintujen osalta turhana.

Joutsenia joella.
Laulujoutsenet viihtyvät urbaanissa ympäristössä.Niko Mannonen / Yle

Lintulaudalla vierailevien Suomessa talvehtivien pikkulintujen ruokintaan Hyyryläinen puolestaan kannustaa. Metsätalous on vähentänyt kololintujen pesimismahdollisuuksia, joten ihmisen apu on biologin mielestä tarpeen.

– Minusta se on ihan kohtuullista, että autetaan, Hyyryläinen toteaa.

Hyyryläisen kannasta joutsenten talviruokintaan kertoi ensimmäisenä Koti-Kajaani (siirryt toiseen palveluun).

Jatketaanko ruokintaa ensi syksynä?

Sinisorsien ruokkimisella on pitkät perinteet Kajaanissa. Suomen Luonnonsuojeluliiton Kajaanin paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Elsa Lankinen muistelee, että lintujen ruokkiminen Kajaaninjoen rannalla alkoi jo parikymmentä vuotta sitten. Kaupunki luopui tehtävästä 2000-luvun puolella, jonka jälkeen siitä on huolehdittu vapaaehtoisvoimin.

– Tänä talvena ensimmäistä kertaa on se tilanne, että joelle on jäänyt myös iso joukko joutsenia. Se on poikkeuksellista. Tästä on käyty paljon keskustelua julkisesti ja myös me yhdistyksen sisällä olemme asiaa pohtineet.

– Harkitsemme, että kannattaako ruokintaa ensi syksynä aloittaa. Kesken talvea sitä ei voi lopettaa. Jos ruokintaa ei syksyllä aloiteta, niin veikkaan että suurin osa linnuista lähtisi isommille sulille luontaisten ruoka-apajien luokse, Lankinen jatkaa.

Joutsenia talvisella joella.
Nuoret joutsenet tunnistaa harmaasta väristään.Niko Mannonen / Yle

Yhdistyksen tarkoitus ei ole missään tapauksessa puuttua luonnon normaaliin järjestykseen tai sotkea lintujen muuttokäyttäytymistä.

Lankinen näkee, että ruokinnan taustalla on ajatus auttaa luontoa.

– Isommassa mittakaavassa kyse on siitä, että ihmisen toiminta ja ilmastonmuutos muuttavat olosuhteita paljon. Joten jos jossain kohtaa voi vähän auttaa aika ahtaalle ajettua luontoa, niin sitä on syytä tehdä. Lintujen ruokkiminen myös elävöittää jokivartta, linnuista on muodostunut monelle kajaanilaiselle tärkeä osa talviarkea.

Vedenjuoksutuksen ja tehtaiden lauhdevesien takia osa Kajaaninjoesta pysyy sulana. Näihin sulapaikkoihin on aikoinaan jäänyt sorsia talvehtimaan, populaation määrä on vaihdellut 200–500 linnun välillä. Tänä vuonna sorsia on noin 200. Vaikka ruokintaa on tehty pitkään, Kajaanissa talvehtivien sorsien määrä on pysynyt suurin piirtein samana jo jonkin aikaa.

Joutsenia joella.
Jos tulevaisuuden talvet ovat leutoja, muuttolinnut saattavat yhä useammin jäädä pohjoiseen.Niko Mannonen / Yle

Kajaani ei ole ainoa kaupunki, jossa on tietty talviruokintapaikka. Esimerkiksi Lahdessa on kaksi virallista talviruokintapaikkaa (siirryt toiseen palveluun). Moni kunta kertoo sivuillaan lintujen talviruokintaan liittyvistä asioista kuten siitä, missä sitä saa tehdä kunnan taajaman alueella.

Linnut ovat herättäneet paljon keskustelua moneen suuntaan. Lankisen mielestä on hyvä, että keskustelua käydään.

– Toki se on hyvä asia, mutta suoraan sanottuna olen henkilökohtaisesti vähän yllättynyt kuinka paljon tämä asia on ollut mediassa esillä.

Hän toivoisi kutenkin asian suhteen ymmärtäväisyyttä.

– Linnuille tulisi antaa ruokarauha ja meille yhdistyksen väelle työrauha. Tämä ei ole ihan mielivaltaista puuhaa, vaan ruokintaa arvioidaan jatkuvasti ja asiasta keskustellaan yhdistyksen sisäisesti.

Ilmiö voi yleistyä

Myös Vesa Hyyryläisen mukaan Kajaanin joutsenilmiö on harvinainen. Valtaosa Suomessa pesivistä joutsenista lentää syksyn tullen kohti etelää sitä mukaa kun vesistöt alkavat jäätyä. Joutsenet muuttavat loka–marraskuussa Etelä-Ruotsiin, Tanskan salmiin ja Pohjanmeren ympäristöön.

Osa joutsenista jää Suomeen, vuoden 2015 laskennassa (siirryt toiseen palveluun) (LuontoPortti) täällä talvehtivia oli 1 300 kappaletta. Suurin osa niistä oli Ahvenanmaalla, pohjoisimmat talvehtijat löytyivät Kolarista ja Muoniosta.

Kaksi joutsenta joella.
Luonteikas laulujoutsen on Suomen kansallislintu.Niko Mannonen / Yle

Hyyryläisen mukaan ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, että Kajaaninjoen joutsenet ja sorsat ovat jääneet talveksi Kainuuseen pelkästään ruokinnan vuoksi. Biologi arvelee, että ainakin kymmeniä vuosia paikalla talvehtineiden sinisorsien osalta syyt voivat olla jo geneettisiä.

– Sinisorsaporukassa on varmaankin jo geneettistä sopeutumaa, eli ne ovat alkaneet tottua siihen, että tarjolla on ruokaa ja avointa vettä. Se on saattanut aiheuttaa sen, että niistä on tullut talven viipyjiä, analysoi Hyyryläinen.

Linnut ovat katsoneet, että tässä on hyvät olosuhteet ja me jäämme tähän.

Elsa Lankinen

Mikäli ilmastonmuutos tuo mukanaan leudommat talvet, ilmiö saattaa Hyyryläisen mukaan yleistyä.

– Tämä voi olla tulevaisuuden ilmiö, mikäli ilmastomallit pitävät paikkaansa. Kyllähän eläimet reagoivat siihen omalla tavallansa, eli tämä voi olla siitäkin johtuva asia.

Hyyryläinen uskoo, että Kajaanin kaupunkijoutsenet pysyvät paikoillaan kevääseen asti. Siihen vaikuttaa myös joutsenten hormonit.

– Kun päivä alkaa pitenemään, niiden hormonitoiminta alkaa muuttua pesimisen suuntaan ja muuttovietti vähenee oleellisesti. Se aika on ihan pian käsillä.

Jäätyvätkö joutsenet?

Lintubongarit ja ulkoilijat jäävät usein ihastelemaan komeiden lintujen elämää, kunnes vilu ja viima pakottavat jatkamaan matkaa. Monia huolettaa: miten joutsenet pärjäävät pakkasella?

Suomen Luonnonsuojeluliiton Kajaanin paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Elsa Lankinen ei puhuisi onglemasta.

– Sinisorsat ja joutsenet eivät ajattele, että tässä on mitään ongelmaa. Linnut ovat katsoneet, että tässä on hyvät olosuhteet ja me jäämme tähän.

Myös Hyyryläisen mukaan huoli on useimmiten turhaa. Niin joutsenet kuin sorsatkin ovat puolisukeltajia, jotka pärjäävät, kun niillä on avointa rantavettä, jossa sukeltaa ravintoa pohjasta.

– Joutsenperheelle riittää, että on sen verran avointa rantavettä, että se saa nokallansa sihlattua pohjasta ravintoa. Ja tässä tapauksessa lisäravinnoksi on viety myös viljaa.

Joutsenia Kajaaninjoella linnanraunioiden edessä.
Joutsenet eivät hätkähdä lumesta ja jäästä.Niko Mannonen / Yle

Poikkeuksellisen kovilla pakkasilla heikot tai sairaat yksilöt saattavat kärsiä pakkasesta.

– Jos nuori harmaa joutsen jää eroon vanhemmista, se saattaa olla kärsimässä hätää ja sitä tarvitsee avitella. Meilläkin on ollut viime vuosina hoidossa sellaisia yksilöitä, lintuhoitolaa ylläpitävä Hyyryläinen kertoo.

Kansallislintu häädettiin rakettien tieltä

Vuodenvaihteessa Kajaanissa kohahdutti kaupungin päätös ampua uudenvuodenraketit Tervakanavalta eli aivan joutsenten elinalueen vierestä. Kaupunki ja Kainuun lintutieteellinen yhdistys päättivät, että linnut häädetään "lempeästi" pois paikalta.

Ennen vuodenvaihdetta vapaaehtoiset soutelivat joella kaksi päivää, ja saivat näin linnut vaihtamaan maisemaa.

Hyyryläinen on tyytyväinen menettelyyn. Kyse oli turvallisuudesta.

– Ne ovat raskaita suurikokoisia lintuja, ja mikäli ne olisivat olleet nukkumassa ilotulituspaikan läheisyydessä, siinä olisi ollut vaara, että ne olisivat iskeytyneet lähellä oleviin voimajohtoihin tai jopa ikkunoihin.

Ihmiset voivat nauttia niistä päiväretkillään ja opettajat voivat viedä oppilaita opiskelemaan lintujen elämää.

Vesa Hyyryläinen

Tapaus herätti keskustelua. Osaa kaupunkilaisista huoletti, että valkoiset kaupunkilaislinnut eivät enää palaa linnanraunioille. Tammikuun alkupäivinä joutsenet kuitenkin palasivat tutuille vesille.

Kritiikistään huolimatta Hyyryläinen pitää lintujen ihmisille tuomaa iloa ja oppia arvokkaana.

– Hyöty on monimuotoinen: ihmiset voivat nauttia niistä päiväretkillään ja opettajat voivat viedä oppilaita opiskelemaan lintujen elämää.

Kainuussa aiheesta käydään kiivastakin keskustelua, ja osa lintuharrastajista on asiasta eri linjoilla. Isossa kuvassa biologi Vesa Hyyryläisen mielestä kysymys yhdestä joutsenporukasta ei ole kovin merkittävä.

– Mitä merkitystä sillä on esimerkiksi joutsenten tai sorsan Suomen kannoille, jos Kajaaninjoen rannoilla ruokitaan muutamaa lintua vaikka maailman tappiin, hän toteaa.