Yritys maailman suurimman havusellutehtaan rakentamiseksi meni radiohiljaisuuteen – "Jos kyynisesti sanoo, eihän ne neuvottelut ole onnistuneet"

Sellumarkkinoita seuraavan professorin mukaan Finnpulpin hiljaisuudessa voi olla kyse pikemminkin "perinteisten metsäteollisuuden miesten" niukasta tiedotuslinjasta kuin siitä, että hankkeen rahoitus olisi todellisissa vaikeuksissa.

metsäteollisuus
Kopterikuva Finnpulpin tontista.
Yle

On kulunut pitkälle kolmatta vuotta siitä, kun maailman suurinta havusellutehdasta Kuopioon havitteleva Finnpulp edellisen kerran kertoi uusista rahoittajista.

Yhtiön tarvitsema asemakaava ja ympäristölupa ovat menneet eteenpäin, mutta uusista kumppaneista se ei ole kertonut – toisin kuin esimerkiksi Kemijärven sellutehdas. Sinä aikana kun Finnpulp on vaiennut uusista rahoittajista, kemijärveläiset saivat taakseen kiinalaisen Camcen (siirryt toiseen palveluun). Myös Paltamon biotuotetehdas on edennyt toiselle rahoituskierrokselle.

Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilonen sanoo, että rahoituksesta on käyty viimeisen vuoden ajan aktiivisesti neuvotteluita.

– Jos kyynisesti sanoo, eihän ne neuvottelut ole onnistuneet, kun rahoittajista ei ole ilmoitettu, hän tokaisee.

Piilonen kuitenkin huomauttaa, että kaava- ja lupaprosessi ovat kesken ja se vaikuttaa varmasti taustalla. Hanketta on helpompi myydä rahoittajille, kun epävarmuuksia ei ole.

Suomi on pääomaköyhä maa, se pitää rehellisesti tunnustaa.

Olli Dahl

Finnpulp sai vuonna 2015 yhteensä 1,5 miljoonan euron alkurahoituksen MTK:lta, Ingman Groupilta ja Grizzly Hill Capitalilta. Seuraava rahoituskierros on tavoitteena saada päätökseen tänä vuonna ja sen jälkeen päästäisiin aloittamaan perussuunnittelua. Koko budjetti on huimat 1,4 miljardia euroa.

Ennen vuodenvaihdetta Savon Sanomat kertoi, että Finnpulp tiedottaisi (siirryt toiseen palveluun) seuraavan vaiheen sijoittajasopimuksista maaliskuun loppuun mennessä.

– En pysty vahvistamaan [tuota aikataulua]. Kerrotaan heti kun on kerrottavaa.

"Perinteisiä metsäteollisuuden miehiä"

Ylen haastattelemien sellumarkkinoiden asiantuntijoiden mukaan Finnpulpin hiljaisuudesta rahoitusrintamalla ei voi päätellä mitään hälyttävää hankkeen etenemisestä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Viitanen pitää päinvastoin normaalina, että rahoittajista ei huudella nyt, kun valitukset ovat vielä käsittelyssä.

Aalto-yliopiston prosessiteollisuuden ympäristötekniikan professori Olli Dahl ehdottaa, että taustalla voi olla vain "perinteisten metsäteollisuuden miesten" hiljainen tiedotuslinja. Tiedotus ulospäin voi olla pidättyväisempää kuin vaikkapa Kemijärven hankkeen puuhamiehellä Heikki Nivalalla (siirryt toiseen palveluun).

Finnpulpin Timo Piilonen sanoo kuitenkin, että yhtiöllä ei ole tällä hetkellä olemassa sellaisia sopimuksia, joita se voi julkistaa heti kun lupa- ja kaavoitusprosessi valmistuu.

– Sitten tullaan siihen, että minkä kokoisia tehtaita Suomeen mahtuu. Kemijärven ja Paltamon hankkeet ovat puolta pienempiä kuin Finnpulp. Raaka-aineen saatavuus tulevaisuudessa voi olla haasteena, miettii professori Dahl.

Hänen mukaansa Finnpulp ei kaadu ainakaan siihen, että pääomasijoittajia ei olisi tarjolla maailmalla. Biotuotetehtaan kokoluokka on niin suuri, että se tuo sijoittajalle mahdollisuudet merkittäviin korkotuottoihin.

– Kysymys on siitä, kuinka hyvin projektin osaa myydä.

Analyytikko: Sellun hinta on huipputasolla

Dahlin ja muiden asiantuntijoiden mukaan sellumarkkinat ovat nyt vähintään yhtä vilkkaat kuin silloin, kun Finnpulp tuli julkisuuteen miljardihankkeensa kanssa. OP:n osaketutkimusjohtaja Henri Parkkinen sanoo, että esimerkiksi Finnpulpin hyödyntämän pitkäkuituisen sellun hinta on tällä hetkellä vuosikymmenen huipulla.

Hyvin hoidettu männikkö odottaa seuraavaa harvennusta.
YLE / Raine Martikainen

Toki Finnpulp aloittaa tuotannon aikaisintaan vuonna 2021, mutta sellun kysynnän ennustetaan kasvavan myös silloin ja sen jälkeen. Kysyntää tuovat talouden kehitys ja väestönkasvu kehittyvissä maissa.

– Kun kehittyvissä maissa elintaso paranee ja porukkaa muuttaa maalta kaupunkiin, se lisää muun muassa pakatun ruoan ostamista. Silloin pakkausmateriaalien ja pehmopaperin kysyntä kasvaa. Kasvun ennustetaan jatkuvan pitkään, Parkkinen selventää.

Hän jatkaa, että vaikka nyt käynnissä on isoja selluhankkeita, aikaisempina vuosina on suljettu parhaan teknisen käyttöikänsä ohittaneita laitoksia. Se tarkoittaa, että kysyntä ja tarjonta ovat nyt suhteellisen hyvin tasapainossa.

Voisiko kansainvälinen metsäjätti tulla kumppaniksi?

Finnpulpin yhteydessä on arvuuteltu paljon yhteistyöstä tehtaan naapurissa sijaitsevan Powerfluten, eli entisen Savon Sellun kanssa. Se käyttää raaka-aineeksi koivupuuta, ja kun Finnpulpin kiikarissa on havupuu, synergiaedut ainakin puunhankinnassa olisivat mahdollisia.

– Vaikka hakattava metsä kuinka olisi havumetsää, siellä on aina myös koivua ja päinvastoin, sanoo Aalto-yliopiston professori Olli Dahl.

Joulukuussa tehdashankkeen naapurista jysähti kunnon uutinen. Monikansallinen metsäjätti Mondi kertoi ostavansa Powerfluten 365 miljoonalla eurolla. Kauppaan kuuluu myös kovaa tulosta tehneen Powerfluten puunhankintayhtiö Harvestia.

Kauppa herätti spekulaatiot siitä, että Mondi voisi osallistua (siirryt toiseen palveluun) jotenkin Finnpulp-hankkeeseen. Dahlin mielestä tämä olisi "puolueettomasti arvioituna erittäin järkevää". Finnpulpin Piilonen ei lähde mukaan tähän spekulaatioon.

– Powerflute on Powerflute. Sillä ei ole suoraa vaikutusta meihin, hän sanoo.

"Kiinalaiset ovat Suomessa siksi, että täällä on raaka-aineita"

Finnpulp keräsi ensimmäisen vaiheen rahoituksensa kotimaisilta sijoittajilta. Toisessa vaiheessa puhutaan niin isoista rahasummista, että tie vie hyvin todennäköisesti ulkomaille.

– Suomi on pääomaköyhä maa, se pitää rehellisesti tunnustaa. Vaikka kuinka haluttaisiin [löytää rahaa täältä], on mentävä ulkomaille.

Pakkausmateriaalien ja pehmopaperin kysyntä kasvaa. Kasvun ennustetaan jatkuvan pitkään.

Henri Parkkinen

Kemijärven sellutehtaan kehitysyhtiö sai rahoittajakseen kiinalaisen Camc Engineeringin eli Camcen. Olli Dahl ei pidä poissuljettuna, että Camce tulisi hankkeen valmistuttua muualle Suomeen tai jopa Kuopioon. Kiina on joka tapauksessa täysin mahdollinen suunta Finnpulpille saada rahoitusta.

– Kiinalaiset ovat Suomessa siksi, että täällä on hyvä teknologia ja erityisesti siksi, että Suomessa on runsaasti kestäviä raaka-aineita. Ja jos katsoo Kiinan asukaslukua ja kasvuvauhtia, näkee, että se on todellisuudessa maailman harvoja taloudellisia supervaltoja.

Suomalaisista selluhankkeista eteni maaliin asti viimeksi Äänekosken biotuotetehdas. Sen omasta pääomasta iso osa tuli Metsä Fibren tulorahoituksesta. Lisäksi mukana olivat muun muassa Metsä Board ja japanilainen kauppayhtiö Itochu. Myös Finnpulpin tapauksessa japanilaisia kumppaneita on väläytelty.

Näin Finnpulp etenee seuraavaksi

Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilosen mukaan tänä vuonna pyritään saamaan hankkeen toinen rahoituskierros valmiiksi. Sen jälkeen on vuorossa biotuotetehtaan perussuunnittelu, tarjousten pyytäminen laitteista, lopullisten kustannusarvioiden ja kannattavuuslaskelmien tekeminen ja valmiin rahoituspaketin hankkiminen.

Martti Fredrikson.
Kun toimitusjohtaja Martti Fredrikson ja muut kertoivat Finnpulp-hankkeesta, se oli vuosikymmenen suurimpia uutisia Kuopiossa.Timo Heikura / Yle

Yhtiö odottaa alkuvuonna korkeimmasta hallinto-oikeudesta ratkaisua sen tarvitsemasta asemakaavasta. Se sai viime vuonna myös ympäristöluvan, jonka lainvoimaisuutta joudutaan todennäköisesti odottamaan paljon kauemmin, ainakin tämän lokakuisen lausunnon perusteella (siirryt toiseen palveluun). Siinä hallinto-oikeuden ylituomari valitteli muun muassa juuri Finnpulpiin vedoten eduskunnalle, että ympäristöasioiden käsittely kestää ruuhkaisessa oikeusistuimessa jopa puolitoista vuotta.

Jos kaikki etenee tästä eteenpäin Finnpulpin suunnitelmien mukaan, tuotanto voi alkaa Kuopion Sorsasalossa aikaisintaan keväällä 2021.

Jutun otsikkoa muutettu 12.1. klo 11:23. Kyseessä on suunnitelma maailman suurimmasta havusellutehtaasta, ei maailman suurimmasta sellutehtaasta.