yle.fi-etusivu

25 prosenttia suomalaisista ei liiku ollenkaan – "Liikuntatrendin vastavoima on suuri"

THL:n tuoreiden tilastojen perusteella yli neljännes suomalaisista ei liiku juuri lainkaan. Samaan aikaan yhä useampi jumppaa jatkuvasti.

liikunta
Sauvakävelijöitä
Jukka Uotila / AOP

Suomalaiset liikkuvat yhä liian vähän liikunnan trendikkyydestä huolimatta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2017 kyselytutkimuksen perusteella useita kertoja viikossa varsinaista kuntoliikuntaa harrastavien aikuisten määrä on hienoisesti kasvanut viime vuosina, mutta samaan aikaan kasvaa niiden määrä, jotka eivät liiku juuri lainkaan.

– Ääripäiden osuus on kasvussa. Vapaa-ajan liikunta on trendikästä, mutta se näkyy niin, että ne, jotka liikkuvat paljon, liikkuvat vielä enemmän, johtava asiantuntija Timo Ståhl THL:stä kertoo.

Mikkeliläinen Riitta Paasonen tunnustaa olevansa himoliikkuja.

– Viime viikolla liikuin kuusi kertaa viikossa. Käyn kuntosalilla ryhmäliikuntatunneilla, hiihdän ja kävelen. Joka aamu käyn avantouinnilla, kertoo Paasonen.

Paasonen löysi liikunnan vasta 40-vuotiaana.

– Aloitin hiihtämisen ja innostuin. Liikunnasta tulee hyvä olo.

Suositukset täyttyvät harvalla

THL:n tutkimuksen mukaan neljässä vuodessa etenkin niiden suomalaisten osuus on kasvanut, jotka eivät liiku juuri ollenkaan. Vuonna 2013 suomalaisista aikuisista 22,4 prosenttia kertoi, ettei liiku. Neljä vuotta myöhemmin luku on 25,2 prosenttia.

– Ne, jotka eivät liiku, eivät löydä itselleen sopivaa lajia, motivoidu tai löydä aikaa liikkumiseen, Ståhl sanoo.

THL on mitannut suomalaisten liikkumista kyselytutkimuksella seitsemän vuoden ajan. Viime vuosien tulosten perusteella suurin osa suomalaisista harrastaa kyllä liikuntaa, mutta niin vähän, etteivät UKK-instituutin laatimat liikuntasuositukset (siirryt toiseen palveluun)täyty.

Suositusten mukaan pitäisi harrastaa sekä kestävyysliikuntaa että lihaskunnon kohottamista useita kertoja viikossa. Reilu kolmannes kyselytutkimukseen vastanneista kertoo esimerkiksi vain nostavansa puntteja kuntosalilla tai esimerkiksi vain kävelevänsä, jolloin suositukset täyttyvät vain osittain, vaikka liikkuisikin monta kertaa viikossa.

Liikuntatrendin vastavoima on hyvin suuri.

Timo Ståhl, johtava asiantuntija, THL

Lähes puolet suomalaisista liikkuu kuitenkin vain 1-2 kertaa viikossa. Suositukset eivät täyty edes osittain, vaikka kyseessä olisi miten tehokas hikijumppa.

Henri Hiltunen osti juuri kuntosalijäsenyyden aikeissaan ryhtyä liikkumaan nykyistä enemmän.

– Yritän harrastaa liikuntaa kaksi kertaa viikossa, mutta usein käy niin, että liikunkin kerran kahdessa viikossa, Hiltunen kertoo.

– Vähän huono omatunto siitä tulee, ja se saa lopulta lähtemään liikkeelle. Liikkumisesta tulee energinen olo.

THL:n asiantuntija Timo Ståhl myöntää, että liikuntasuositukset ovat tiukat. UKK-instituutin sivuilla voi käydä testaamassa (siirryt toiseen palveluun), täyttääkö oma liikkuminen suositukset.

Nuorisokin laiskistuu ja lihoo

Liikkumattomuus on kuitenkin liikuntaharrastuksia laajempi ongelma.

– Vaikka vapaa-ajan liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, samaan aikaan muu fyysis-aktiivisuus on vähentynyt. Esimerkiksi työmatkaliikunnan osuus on vähentynyt, ja lihotaankin enemmän, Ståhl kuvailee.

Viime vuonna tehty kouluterveyskysely osoittaa, että jo nuoret liikkuvat vähän ja lihovat. Liikuntaa omatoimisesti lähes päivittäin harrastavien määrä on vähentynyt etenkin 8. ja 9. luokkalaisten sekä ammattikoululaisten keskuudessa, hieman myös lukiolaisten joukossa. Yläkoululaisista ja lukiolaisista 60 prosenttia harrastaa liikuntaa harvemmin kuin päivittäin. Ammattikoululaisista 38,9 prosenttia kertoo harrastavansa liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa.

Ylipainoisten määrä on kasvanut niin 8. ja 9. luokkalaisten, lukiolaisten kuin ammattikoululaistenkin keskuudessa. Kun kouluterveyskysely tehtiin viimeksi kaksi vuotta sitten, 8. ja 9. luokkalaisilta 15,7 prosenttia oli ylipainoisia. Nyt luku on 18,9 prosenttia.

– Liikuntatrendin vastavoima on hyvin suuri. Kaikki kännyköiden, tablettien ja muiden älylaitteiden käyttöön liittyvät asiat passivoivat. Tässä kilpaillaan ihmisten ajasta, suunnataanko se sosiaaliseen mediaan ja peleihin vai liikkumiseen, Ståhl sanoo.

Kuntosalilla nukutaan

Kilpailu ihmisten ajasta näkyy myös kuntosaleilla. Suorituskeskeisessä ajassa levosta on ryhdytty puhumaan entistä enemmän, ja salit ovat alkaneet tarjota erilaisia venyttely ja rentoutustuokioita. Himoliikkuja Riitta Paasonen on suuntaamassa tunnille nimeltä Nokoset.

– Olen käynyt kerran aikaisemmin. Siellä opitaan rentoutumaan ja pysähtymään. Mies kysyi, enkö voi laittaa kännykkää ja radiota pois päältä ja rentoutua kotona, mutta ei se ole sama asia.