Henkilökuvassa Merja Kyllönen: Rauhan enkeli Donald Trumpin elämään

Politiikka on lennättänyt vasemmistoliiton presidenttiehdokasta Merja Kyllöstä Kainuusta eduskuntaan, liikenneministeriksi ja Euroopan parlamenttiin. Värikkäästä sanankäytöstään tunnettu Kyllönen ei ole kätkenyt kynttiläänsä vakan alle.

presidentinvaalit
Merja Kyllönen
Merja Kyllönen.Sebastian Dahlström

Presidenttikisassa Merja Kyllönen heiluttaa innolla vasemmistoliiton punavihreää lippua. Presidentinvaalit ovat puolueelle ja Kyllöselle ponnahduslauta kevään 2019 eduskunta- ja EU-vaaleihin.

Poliittisella urallaan Kyllönen on ehtinyt herättää kuumia tunteita puolesta ja vastaan.

Taustakeskusteluissa Kyllösen tukijat sanovat, että Kyllönen puolustaa omaa väkeään ja omia näkemyksiään itsepäisyyteen saakka.

Poliittisille vastustajille ja muille vastaan haraajille on ollut tarjolla "Kyllikin kylmää kylkeä". Tämä Kyllösen itse viljelemä ilmaus tuli tutuksi osalle liikenneministeriön virkamiehistä hänen ministerikaudellaan.

Kyllösen puolustajien mielestä kolikon toinen puoli oli, että ministeri pystyi avoimella, keskustelevalla eikä yhtään pönöttävällä asenteellaan sekoittamaan pakkaa ja saamaan erilaiset ihmiset keskustelemaan keskenään uudella tavalla.

Kyllösen vaalisivuille on poimittu Kataisen hallituksesta Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n johtoon pompanneen kokoomuksen Jyri Häkämiehen terveiset, että ”hyvä ja hauska tyyppi”.

Suomi mukaan ydinaseiden kieltoon

Ylen vaalikoneessa (siirryt toiseen palveluun) Kyllönen korostaa rauhan asiaa ja vaatii Suomen liittymistä YK:n ydinasekieltosopimukseen.

Presidenttiehdokas Kyllönen kirjoitti lokakuussa 2017 blogissaan (siirryt toiseen palveluun), että hän on allekirjoittanut kansainvälisen ydinasekieltoa ajavan järjestön vetoomuksen ja on sitoutunut edistämään sopimuksen allekirjoittamista ja ratifiointia Suomessa. Hän haastoi myös muita presidenttiehdokkaita tekemään samoin.

Ylen vaaligallerian haastattelussa Kyllönen kertoo hävenneensä syvästi, kun Suomi ei ollut edes tarkkailijana mukana kokouksessa, jossa osa YK:n jäsenmaista liittyi ydinaseiden vastaiseen rintamaan.

Kyllönen kummastelee tietoja, että Suomen poissaoloa olisi perusteltu Nato-suhteilla.

Suorat sanat Donald Trumpille

Suomen presidenttinä Kyllönen ei arastelisi puhua ydinaseriisunnasta suoraan myös Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille.

– Kyllä Donaldillekin pitää puhua enemmän rauhasta ja rauhantyöstä. Hän on nyt innostunut tästä sotavarustelusta oikein raskaamman kautta. Jonkun täytyy toimia rauhan enkelinä myös Donaldin elämässä, Kyllönen huomauttaa Ylen vaaligallerian haastattelussa.

Yle Vaalikeskustelu 14.12.2017.
Räväkän suorapuheinen Merja Kyllönen tuo väriä presidenttiehdokkaiden yhteisiin vaalitentteihin.Ilmari Fabritius

Merja Kyllönen oli viisivuotias, kun taiteilijoiden rauhanjuna keväällä 1982 puksutti ympäri Suomea torjumassa Yhdysvaltain silloisen presidentin Ronald Reaganin ajamaa uutta ydinasevarustelua. Ehkä sieltä jäi rauhan siemen itämään.

Blogissaan Kyllönen kirjoittaa, että ”jos jotain olisin tämän päivän lapsille toivonut, niin sitä että heidän ei tarvitsisi pelätä ydinaseita samalla tavalla kuin oma sukupolveni on pelännyt”.

Vasemmistolaisuus suvun perintöä

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen kynnyksellä 41 vuotta täyttävän Merja Kyllösen kotipesä on Suomussalmella, Pesiökylässä. Kotona Kyllöstä odottavat aviomies Mika Pihlajamaa ja neljä koiraa.

Politiikan kiireisestä myllystä Kyllönen hakee irtiottoa harrastamalla metsän raivausta ja runojen kirjoittamista. Marraskuussa 2017 puoluevaltuuston kokouksessa Kyllönen vauhditti presidenttikampanjaansa vaaliräpillä.

Kyllönen kertoo saaneensa vasemmistolaisen poliittisen verenperinnön jo pienenä tyttönä, kun hän oli lauantai-iltaisin saunan jälkeen kuunnellut isänsä ja kahden enonsa tulisieluisia juttuja maailman menosta.

Kyllösen mukaan poliittinen aktiivisuus on hänelle sukurasite. Kyllönen on muistellut, että koulussa häntä pilkattiin kommarien pennuksi.

Ylen ja Aamulehden Tampereen presidentinvaalitentissä 13.1.2018 Kyllönen kertoi isoukistaan, joka selviytyi vuoden 1918 sisällissodan jälkeen hengissä Tammisaaren punavankileiriltä.

Aiemmin Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä helmikuussa 2014 Kyllönen oli muistellut isoukkinsa joutuneen vankileirille kirkkoherran väärän ilmiannon perusteella. Siihen oli Kyllösen mukaan loppunut perheen ja kirkon yhteinen tie.

Ylen vaalikoneessa Kyllönen arvioi itseään hyvin uskonnolliseksi, mutta kirkkoon hän ei kuulu.

”Verenimijän” koulutus tervaporvareiden Oulusta

Vasemmistolaisessa kodissa kasvanut Merja Kyllönen oli 13-vuotias, kun vasemmistoliitto perustettiin keväällä 1990 SKP:n ja SKDL:n raunioille. Berliinin muuri oli murtunut vuoden 1989 lopulla, ja Neuvostoliitto hajosi elokuussa 1991.

Nuori Kyllönen toimi yläkoulussa ja lukiossa aktiivisesti oppilaskunnassa ja yhteiskunnalliset asiat vetivät jo silloin puoleensa.

Matka jatkui lukion jälkeen puoleksi vuodeksi työelämään hoitoapulaiseksi, jonka jälkeen tie vei Oulun seudun ammattikorkeakouluun, bioanalytiikan opintojen pariin. ”Verenimijän hommaa” oli kainuulainen isäntämies todennut.

Opiskelujen Oulussa päätyttyä Kyllönen palasi kotiseudulleen. Helsinkiin muuttaneille opiskelukavereilleen Kyllönen vastaili, että ”kukas se muu muuttoliikettä vastustaa, jos sitä ei itse ole esimerkkinä.”

Enon vaimo houkutteli politiikkaan

Merja Kyllösen poliittinen ura alkoi syksyllä 2000, kun 23-vuotias bioanalyytikko valittiin vasemmistoliiton edustajana Suomussalmen kunnanvaltuustoon. Enon vaimo oli houkutellut Kyllösen ehdokkaaksi.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen juhlii läpimenoaan europarlamenttivaalien vaalivalvojaisissaan Suomussalmella, 25. toukokuuta 2014.
Sukurasite veti Merja Kyllösen mukaan politiikkaan. Kuvassa hän juhlii nousuaan Euroopan parlamenttiin toukokuussa 2014.Antti Väyrynen / Lehtikuva

Poliittisia näkemyksiään Kyllönen on myöhemmin kuvannut enemmän sosialistisiksi kuin kommunistisiksi. Ihanteeksi tuli SDP-taustainen presidentti Tarja Halonen, jota Kyllönen pääsi jo itsekin äänestämään vuoden 2000 presidentinvaaleissa.

Maakunnallista mainetta Kyllönen alkoi hankkia Kainuun maakuntavaltuustossa vuodesta 2004.

Luottamustehtäviä karttui pian niin paljon, että harrastus muuttui työksi. Lauantai-iltaisin aika riitti kuitenkin usein järjestyksen valvontaan Ämmänsaaren työväentalon tansseissa.

Topakka nainen Kainuusta eduskuntaan

Merja Kyllönen yritti ensimmäisen kerran eduskuntaan jo keväällä 2003, mutta vielä silloin kannatus ei riittänyt läpimenoon. Äänimäärä jäi alle kahdentuhannen.

Neljä vuotta myöhemmin, kevään 2007 eduskuntavaaleissa, tuki oli vahvempaa. Kainuun vasemmistoliittolaisia eduskunnassa edustanut Anne Huotari ei asettunut enää ehdolle, joten kenttä oli auki uudelle yrittäjälle.

Kyllösen vaalisivuilla mainostettiin ”topakkaa tehopakkausta”, joka ei turhia haikaile vaan tarttuu toimeen ja ”valloittaa sinunkin sydämesi, jos vain annat siihen mahdollisuuden”.

Noin 7000 Oulun vaalipiirin äänestäjää tarttui Kyllösen katiskaan. Äänet riittivät selkeään läpimenoon heti puolueen puheenjohtajan, oululaisen Martti Korhosen perässä. Kyllösen kotikentältä Suomussalmelta vasemmistoliitto sai lähes kaksituhatta ääntä ja puolueen ääniosuus kasvoi kunnassa melkein 40 prosenttiin.

Eduskunnassa Kyllösen vastuualueelle tulivat työelämä- ja tasa-arvoasiat. Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan hän pääsi varajäseneksi. Kyllönen toimi myös eduskuntaryhmän toisena varapuheenjohtajana.

”Kainuulainen karjakko” maistoi tappiota

Vasemmistoliiton vaalitappiot jatkuivat kesäkuun 2009 eurovaaleissa. Esko Seppänen ei asettunut enää ehdolle ja vasemmistoliitto menetti ainoan paikkansa Euroopan parlamentissa.

Vaalitappion jälkipyykki johti kolme vuotta puoluetta johtaneen Martti Korhosen eroon. Puheenjohtajakisassa 32-vuotias, kainuulainen Merja Kyllönen haastoi kuukautta vanhemman, helsinkiläisen Paavo Arhinmäen.

Puoluevaltuuston äänestyksessä kesäkuun lopulla Arhinmäki voitti Kyllösen äänin 34–20. Kyllönen oli huono häviäjä, sillä hän on jälkikäteen syyttänyt etelän mediaa huonosta kohtelusta.

Vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ja puoluetoveri Merja Kyllönen puolueen ylimääräisessä puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä, 27. toukokuuta 2009.
Puheenjohtajavaalista jäi karvas jälkimaku, vaikka heti tappion jälkeen oli jaksettava hymyillä kuvaajille.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Eveliina Talvitien naisia politiikan portailla käsittelevässä Keitäs tyttö kahvia -kirjassa Kyllönen valittaa kokeneensa puheenjohtajakisassa ”paljon dissausta” . Annettiin mielikuvaa, että ”sieltä metsistä se Kyllönen tulee”.

Kyllönen muistelee erityisesti Helsingin Sanomien julkaisemaa kuvaa, joka oli Kyllösen mukaan korostanut hänen hahmoaan ”kainuulaisena karjakkona”.

– En ollut vasemmistonuorten puheenjohtaja enkä Helsingin kaupunginvaltuutettu. Suomussalmen kuntapolitiikka nähtiin suurin piirtein niin, että siellä ne tuhoavat viimeisetkin aarniometsät. Koin olevani nyrkkeilymatsissa, jossa katsotaan, kaatuuko se Kyllönen kanveesiin, Kyllönen tilittää vuonna 2013 ilmestyneessä kirjassa.

Kaapin paikka liikenneministeriössä

Sukupuoli ja kotipaikka muuttuivat eduiksi kesällä 2011, kun vasemmistoliitto pääsi monen kiemuran jälkeen mukaan Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen sixpack-hallitukseen.

Kyllönen oli saanut kansanedustajan jatkovaltakirjan kevään 2011 eduskuntavaaleissa. Äänimäärä lähenteli jo kahdeksaatuhatta ja sillä irtosi vasemmistoliiton kärkipaikka Oulun vaalipiirissä.

Kulttuuri- ja urheiluministeriksi nousseen Arhinmäen rinnalle tarvittiin ministeriksi nainen pohjoisesta, ja Merja Kyllönen sopi tehtävään kuin nyrkki silmään.

Urheiluhullu Arhinmäki sai valita salkkunsa, mutta Kyllöselle pudonnut liikenneministerin tehtäväkenttä oli Kainuun edustajalle kuin lottovoitto. Kyllönen oli alussa hallituksen nuorin ministeri, kunnes kaksi vuotta nuorempi RKP:n Carl Haglund kesällä 2012 nousi hallitukseen.

Merja Kyllönen ja raitiovaunu
Nimityspäivä on ministerin paras päivä. Nuori naisministeri joutui käytännössä todistamaan lujan tahtonsa liikenneministeriön virkamiehille.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Liikenneministeriössä Kyllönen joutui näyttämään kaapin paikan nuorta naisministeriä pyörittämään pyrkineille virkamiehille. Ministerin luottamuksen menettänyt liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala joutui jopa eroamaan.

Pukumiesten painajaiseksi Euroopan parlamenttiin

Vasemmistoliitto kesti Kataisen hallituksessa kevääseen 2014. Vasemmistoliiton katse oli jo vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ja menoleikkauksista syntynyt kiista tarjosi väylän ulos epäsuositusta ja riitaisasta hallituksesta.

Merja Kyllösen tähtäin oli jo toukokuun lopun 2014 eurovaaleissa. Vasemmistoliitto janosi takaisin menetettyä paikkaansa Euroopan parlamentissa ja ääniä keräämään lähti monia kansanedustajia.

Vasemmistoliiton sisäisessä äänikisassa Kyllönen kukisti puolueen nousevan tähden Li Anderssonin. Vasemmistoliitto sai vaalivoiton ja palasi Euroopan parlamenttiin. Kyllönen keräsi lähes 60 000 ääntä ja varasijalle jäänyt Andersson vajaat 50 000 ääntä.

Kyllönen katseli Brysselistä, kun Arhinmäen johtama vasemmistoliitto romahti huhtikuun 2015 eduskuntavaaleissa. Arhinmäki veti raskaasta vaalitappiosta omat johtopäätöksensä, eikä lähtenyt tavoittelemaan jatkokautta kesän 2016 puoluekokouksessa.

Naiset nousivat valtaan vasemmistoliitossa

Arhinmäen jälkeen naiset valtasivat vasemmistoliiton. Kyllönen viestitti, että hän haluaa hoitaa pestinsä kunnialla maaliin Brysselissä eikä puoluetta johdeta Brysselistä.

Puheenjohtajakisassa ylivoimaisen voiton vei Li Andersson, ja eduskuntaryhmän johdossa jatkaa Aino-Kaisa Pekonen.

Naissuoraan sopi hyvin, että presidenttiehdokkaaksi valittiin hyvissä ajoin maaliskuussa 2017 europarlamentaarikko Merja Kyllönen, eikä jo vuonna 2012 ehdolla ollut Arhinmäki ehtinyt edes mukaan kisaan.

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto valitsi europarlamentaarikko Merja Kyllösen puolueen presidenttiehdokkaaksi puoluevaltuuston kokouksessaan Helsingissä 18. maaliskuuta 2017.
Vasemmistoliiton vahvoilla naisilla oli hymy herkässä, kun Merja Kyllönen maaliskuussa 2017 valittiin puolueen presidenttiehdokkaaksi. Puoluejohtaja Li Anderssonin (kuvassa oik.) mielestä oli tärkeää valita presidenttiehdokas hyvissä ajoin ennen kuin vasemmistoliiton kannattajat ehtivät ryhmittyä muiden ehdokkaiden tueksi.Jussi Nukari / Lehtikuva

Arhinmäki keräsi kuusi vuotta sitten lähes 170 000 ääntä ja hänen ääniosuutensa oli 5,5 prosenttia. Siinä riittää haastetta Kyllöselle.

”Poliittinen järjestelmä syleilee fasismia”

Presidenttiehdokkaana Kyllönen pohjustaa vasemmistoliiton teemoja eduskuntavaaleihin. Oppositiossa vasemmistoliitto on nostanut esille eriarvoisuuden kasvua ja Kyllönen jatkaa samalla teemalla.

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen ja Matti Mäkelä Espoosta.
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen ja espoolainen Matti Mäkelä Kyllösen kampanja-avauksessa Helsingissä.Marjatta Rautio / Yle

Kampanja-avauksessaan marraskuussa 2017 Kyllönen moitti, että perussuomalaisten on annettu määritellä, mistä suomalaisuudessa on kyse, ja tästä fasismin syleilystä koko poliittinen järjestelmämme saa katsoa peiliin.

– Suomesta on viime aikoina tullut maa, jossa osa sylkee ”vääränväristen” päälle kadulla tai marssii kansallissosialistien riveissä, ja itseään sivistyneempänä pitävät vieressä vaativat rivissä maltillisuutta ja nyökyttelevät että maassa maan tavalla, Kyllönen paheksui poliittisen ilmapiirin kiristymistä..

Kyllösen ura-grafiikka

Lähteet: Eveliina Talvitie: Keitäs tyttöä kahvia. Naisia politiikan portailla. WSOY 2013. 9510394858 (ISBN13: 9789510394854)