Hannu Lintu: "En viettäisi ravintolailtaa Beethovenin kanssa" – Radion sinfoniaorkesterin nimikkofestivaali alkaa

Kuuroutuminen ajoi Beethovenin yksinäisyyteen. Samalla syntyi maailmankuuluja merkkiteoksia, kuten Sinfonia nro 9. RSO omistaa ensimmäisen nimikkofestivaalinsa Beethovenille.

Ludwig van Beethoven
Hannu Lintu
Nella Nuora / Yle

Loistelias säveltäjä ja ristiriitainen persoona. Vuonna 1770 syntynyt Ludwig van Beethoven teki ammattimaisen läpimurtonsa 11-vuotiaana. Pian kaikki, myös muuan Mozart, tunnustivat hänen lahjakkuutensa.

Elämä oli musiikkia täynnä, mutta kotona oli vaikeaa. Teini-ikäinen säveltäjänero joutui kohtaamaan äidin ja sisarusten kuolemat. Isän alkoholismi paheni entisestään. Beethoven kärsi masennuksesta läpi elämänsä.

– Mä en varmasti viettäisi ravintolailtaa Beethovenin kanssa. Sen verran hankala, äksy ja itseensä käpertynyt henkilö hän oli. Täytyy kuitenkin muistaa, että hän oli sairas. Kuurouden lisäksi hänellä oli muita vaivoja, jotka tekivät hänestä hankalan ihmisen, kapellimestari Hannu Lintu sanoo.

Luotaantyöntävien luonteenpiirteiden takana oli valtava määrä puhdasta lahjakkuutta.

– Hän kirjoitti itse, että hän tietää, kuinka lahjakas hän on verrattuna muihin. Sellaisen ihmisen on vaikea kulkea tavallisten tallaajien keskuudessa, Lintu jatkaa.

Ludwig van Beethoven
Ludwig van BeethovenCollection Walter Hinrichsen, New York.

Vaikutus kuuluu yhä

Beethoven kouluttautui Joseph Haydnin ja Antonio Salierin johdolla Wienissä vuodesta 1792 lähtien. Hänen isänsä kuoli saman vuoden joulukuussa.

Vuosikymmenen puolivälissä Beethovenista tuli Wienin johtava pianisti, mutta pian säveltäjän kuuloaisti alkoi heikentyä. Kesällä 1802 Beethoven valitteli lapsuudenystävälleen Franz Gerhard Wegelerille kirjoitetussa kirjeessä terveydentilaansa: kuulo oli huonontunut entisestään.

Työ musiikin parissa jatkui, vaikka kuuroutuminen eteni. Maailmankuulu yhdeksäs sinfonia, jonka neljännen osan teksti Oodi ilolle soi tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta, valmistui säveltäjän ollessa 54-vuotias, kuuro ja yksin.

– Vapaus, veljeys ja tasa-arvo olivat Beethovenille äärettömän tärkeitä asioita. Täytyy muistaa, että hän eli sodan keskellä 20 vuotta, Hannu Lintu toteaa.

Beethoven onnistui uransa aikana uudistamaan käsityksen musiikista.

– Hänen moderniutensa. Hän näki kauas. Ja miten vielä tänä päivänä nykymusiikissa vaikuttaa se, mitä Beethoven on saanut liikkeelle 1800-luvun alussa, Lintu hehkuttaa.

Jotkut tietävät tekevänsä väärin

Beethovenin ainoa ooppera, Fidelio, sai lopullisen muotonsa 1814. Teos esitetään RSO:n Beethoven-festivaalin avajaisissa keskiviikkona ja torstaina. Oopperan puheosuudet on korvattu Jussi Nikkilän kirjoittamalla pienoisnäytelmällä.

– Tavallaan näytelmä on irrallinen osuus, mutta toisaalta siinä kommentoidaan oopperaa ja puhutaan sen teemoista, käsikirjoittaja ja ohjaaja Jussi Nikkilä kertoo.

Teatterimaailmasta tuttu Nikkilä valmistautui työhön viettämällä viime vuoden alun kirjastossa. Hän luki opuskaupalla tekstiä Beethovenista, kirjeitä ja tietokirjoja. Pienoisnäytelmässä Beethovenia esittää Esko Salminen ja sisäkkö Rosalieta Kati Outinen.

– Rosalie oli Beethovenin pitkäaikaisin sisäkkö. Hän oli läsnä ilmeisesti myös silloin, kun Beethoven kuoli. Näytelmässä he käyvät läpi Beethovenista kirjoitettua materiaalia ja etsivät kadonnutta kirjettä. Siinä on jotain, mitä Beethovenin on saatava tietää, jotta säveltäjä saa rauhan, Nikkilä avaa pienoisnäytelmän sisältöä.

Jussi Nikkilä, ohjaaja ja käsikirjoittaja
Jussi Nikkilä hurahti aikanaan Shakespeareen. Nyt vuorossa oli Beethoven.Nella Nuora / Yle

Beethoven teki Nikkilään lähtemättömän vaikutuksen. Säveltäjän ristiriitaisuus kärjistyy tunteikkaassa kirjeessä, joka tunnetaan Heiligenstadtin testamenttina. Siinä Beethoven paljastaa veljilleen syyn erikoiseen käytökseensä. Säveltäjä kirjoittaa muun muassa:

Ette tiedä salattua syytä, joka saa minut vaikuttamaan ihmisvihaajalta. – – Viimeisien kahden vuoden aikana olen välttänyt menemästä mihinkään seuratilaisuuksiin, koska en voi sanoa ihmisille: ”Puhukaa kovempaa, sillä olen kuuro!” Aina kun lähestyn ihmisiä, minut valtaa polttava kauhu ja pelkään, että he huomaavat tilani.

– Se pysäytti kyllä. Beethoven kaipasi seuraa, mutta häneltä evättiin siihen mahdollisuus kuuroutumisen vuoksi, Nikkilä sanoo.

Itse oopperassa Fidelio-peitenimellä vanginvartijoiden joukkoon soluttautunut Leonore, Florestanin vaimo, vapauttaa vankilasta miehensä ja muut väärin perustein tuomitut. Nyt nähtävän version rooleissa laulavat Erika Sunnegardh, Russell Thomas, Tommi Hakala, Peter Rose, Mari Palo, Jussi Myllys ja Arttu Kataja. Sunnegardh laulaa roolissa sairastuneen Johanna Rusanen-Kartanon sijaan.

Kati Outinen ja Esko Salminen
Kati Outinen ja Esko Salminen Fideliossa käytettävien videoinserttejen kuvauksissa.Yle

Kuinka Beethoven onnistui säveltämään vielä täysin kuurona?

Kaksiviikkoisen festivaalin kokeilevinta antia lienee Mauricio Kagelin elokuva Ludwig van (1969). Se esitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1970 eli tasan kaksisataa vuotta Beethovenin syntymän jälkeen. Elokuva tutkii Beethovenia kulttuuriteollisuuden ilmiönä ja kulutustuotteena.

Kagel muokkasi filmin ääniraidan sellaiseksi, miltä se olisi saattanut kuulostaa kuuroutuvan Beethovenin korvissa.

Äänimaailma on yhdistelmä suhinaa, solinaa, epämääräisiä kovia ääniä ja yhtäkkisiä voimakkaasti soivia melodianpätkiä.

Kuinka Beethoven sitten onnistui säveltämään vielä täysin kuurona?

Erään tarinan mukaan hän usein säveltäessään painoi korvansa pianon kaikukoppaa vasten ja kuuli häivähdyksiä musiikista.

Toinen kaupunkitarina tietää kertoa, että Beethoven puri keppiä hampaidensa välissä ja nojasi kepin soitinta vasten, jolloin säveltäjä aisti heikkoja ääniä.

RSO:n Beethoven-festivaali 10.–25. tammikuuta. Festivaalin vierailijoita ovat muun muassa Suomalainen barokkiorkesteri ja Meta4. Koko ohjelma löytyy täältä.

Beethoven-festivaalin konsertit välitetään Yle Radio 1:ssä ja Areenassa.