Koe uusi yle.fi

Kaksi tarinaa tukihuijareista – eläkeläinen vedätti työttömyyskassaa yli 30 000 euron edestä

Kelalta huijataan yhä suurempia summia rahaa.

huijaus
Kynä ja rahaa eläkehakemuksen päällä
Ismo Pekkarinen / AOP

Kuljetusalalla toiminut keski-ikäinen mies jäi työkyvyttömyyseläkkeelle syyskuussa 2015. Hän toimitti työttömyyskassalle ansiopäivärahahakemuksen samaan aikaan, kun alkoi nostaa eläkettä. Lisäksi hän ilmoitti työttömyyskassalle, ettei saa eläkettä tai muuta etuutta. Kouvolassa asuva mies haki työttömyyspäivärahaa samalla kaavalla joka kuukausi seuraavien 1,5 vuoden ajan.

Kuljetusalan työttömyyskassa ehti maksaa miehelle yli 32 000 euron edestä työttömyyspäivärahaa ennen kuin hän jäi kiinni viime talvena. Rikostutkinnassa mies myönsi teon mutta kiisti rikoksen. Hän ei kertomansa mukaan ymmärtänyt asiaa eikä tiennyt, ettei voi saada samaan aikaan työttömyyspäivärahaa ja eläkettä.

Käräjäoikeus tuomitsi miehen 1,5 vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä petoksesta. Lisäksi kuljetusalan työttömyyskassa perii maksamansa summan takaisin.

Palkkatöihin päässyt nosti eläkettä

Iitissä asuva nainen siirtyi työkyvyttömyyseläkkeeltä työelämään kesäkuun alussa 2014. Siihen saakka hän oli nostanut työkyvyttömyyseläkettä ja eläkkeensaajan asumistukea. Kun nainen meni töihin, hän jätti ilmoittamatta työn aloittamisesta Kelalle.

Nainen nosti ansiotulojensa lisäksi Kelan tukia seuraavien vajaan kahden vuoden ajan ennen kuin jäi kiinni. Hän ehti huijata itselleen tukia yhteensä yli 14 000 euron edestä. Keski-ikäinen nainen tunnusti teon käräjäoikeudessa. Hänet tuomittiin kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä petoksesta.

Käräjäoikeuden mukaan petoksessa tavoiteltiin suurta hyötyä ja aiheutettiin huomattavaa vahinkoa valtiolle.

Huijaussummat kasvussa

Keskimääräinen Kelalta huijattu tukisumma oli viime vuonna 4 805 euroa. Summa on ollut viime vuodet noususuunnassa. Vuonna 2014 se oli yli tuhat euroa pienempi.

– Tilastoon voivat vaikuttaa yksittäiset isommat jutut, kertoo Kelan hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen.

Väärinkäytösepäilyjä havaitaan esimerkiksi tarkistushakemuksen tai toisen etuuden käsittelyn yhteydessä ja työttömyysturvan tulovalvonnassa, jossa verottajan ja Kelan tietoja verrataan toisiinsa. Onnisen mukaan Kela saa myös jonkin verran ilmiantoja esimerkiksi viranomaisilta.

Yleisin huijausten kohteeksi joutuva tuki on työttömyysturva.

– Yleensä käy niin, että olosuhteen muutos eli työn alkaminen jätetään ilmoittamatta. Asiakas voi vedota siihen, ettei tiennyt ilmoitusvelvollisuudesta tai muistanut ilmoittaa.

Väärinkäytösten kirjaus myöhässä

Kela on kirjannut viime vuodelta yhteensä 950 epäilyä tukien väärinkäytöstä. Havaintojen määrä näyttäisi pudonneen rajusti, sillä kolmena edeltävänä vuonna epäilyjä oli tuplasti enemmän. Kelan mukaan viime vuoden tilastosta puuttuvat vielä joulukuun luvut, eikä se ole muutenkaan kattava.

– Toimeentulotuen siirtyminen kunnilta Kelan hoidettavaksi on vaikuttanut vakuutuspiirien työmäärään ja töiden priorisointiin. Väärinkäytösepäilyjen hoito on viivästynyt, mutta ne etenevät tämän vuoden puolella, Onninen sanoo.

Onnisen mukaan väärinkäytösepäilyjä on kuitenkin ehditty havainnoida normaaliin tapaan.

– Väärinkäytöksiä ei ole mennyt läpi toimeentulotukiruuhkan vuoksi. Oletan, että juttuja on havainnoitu aiempien vuosien tapaan. Ne vain tulevat työn alle ja saadaan rekisteröityä pienellä viiveellä.