Koe uusi yle.fi

Ärsyttääkö “nukkuvien” syyllistäminen vaaleissa? Kerro, miksi et äänestä

Nukkuvien puolueesta puhutaan vaaleista toiseen, kun herää huoli äänestämättä jättämisestä. Taustalla on ajatus, että moitittava henkilö on saamattomuuttaan jättänyt saapumatta äänestyspaikalle.

äänestäminen
Grafiikka
Pekka Sipilä / Yle

Valtaisa joukko, yli miljoona täysi-ikäistä suomalaista jättää äänestämättä tulevissa presidentinvaaleissa.

Vaalitutkija, professori Kimmo Grönlund pitää todennäköisenä (siirryt toiseen palveluun), että äänestysprosentti jää tällä kertaa alle 70:n, koska istuvan presidentin Sauli Niinistön ylivoima näyttää niin vahvalta.

Kun Martti Ahtisaari vuonna 1994 valittiin virkaan ensimmäisessä suorassa kansanvaalissa, vielä 82 prosenttia marssi kuuliaisesti vaaliuurnille.

Eduskuntavaaleissa äänestysprosentti on ollut viime vuosina noin 70, kuntavaaleissa vajaat 60. Viime kuntavaalit houkuttelivat äänestämään harvemman kuin joka kolmannen nuoren.

Hyväosaiset ja koulutetut osallistuvat vaaleihin aina aktiivisimmin, selviää monista vaalitutkimuksista. Heistä yli 80 prosenttia äänestää käytännössä koko elämänsä ajan. Vähiten taas äänestävät peruskoulun käyneet. Heidän arkeensa monet veroihin tai sosiaaliturvaan liittyvät päätökset kuitenkin vaikuttavat kaikkein tuntuvimmin.

Koulutustaso jakaa kansaa yhä jyrkemmin äänestäviin ja äänestämättömiin. Erityisesti äänestysinto on romahtanut nuorilla pelkän peruskoulun käyneillä. Tämä näkyy karusti, kun tilannetta vertaa kolmissa eduskuntavaaleissa 1987, 1999 ja 2017:

Kolme taulukkoa äänestysprosenteista eri eduskuntavaaleissa.
Lähde: Hannu Lahtinen, Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimusprojekti

Kun julkisuudessa puhutaan sitkeästi nukkuvien puolueesta, vastuu äänestämättä jättämisestä työnnetään kylmästi yksilöille. “Nukkuva äänestäjä” on kuin yksittäinen vätys, jota ei vain kiinnosta osallistua.

Akatemiatutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta korostaa, ettei äänestäminen ole ihmisen yksittäinen, irrallinen teko. Se liittyy laajempaan kuvaan siitä, kokeeko ihminen olevansa osa yhteiskuntaa.

– Helposti ajatellaan, että täytyisi vaan järjestää lisää ryhtikampanjoita, niin homma hoituu. Näin moniulotteiseen ongelmaan se harvoin toimii, Wass sanoo puhelinhaastattelussa.

Äänestämättä jättävissä on ihmisiä, jotka saattavat olla samaan aikaan yhteiskunnallisesti hyvinkin aktiivisia ja poliittisesti valveutuneita, ei lainkaan "nukkuvia". He eivät halua äänestämällä tukea nykymallia, koska heidän mielestään todellinen demokratia ei toteudu eduskunnan ja puoluejärjestelmän kautta.

Taustalla on toive, että äänestämättömyys leviäisi niin laajaksi ilmiöksi, että koko malli kaatuisi omaan mahdottomuuteensa.

Hyvätuloiset hyötyvät päätöksistä

Suurimmat äänestämättömien joukot koostuvat ihmisistä, joilla on huono-osaisuutta useilla elämänalueilla. He epäilevät syvästi päätöksenteon motiiveja, eivätkä edes täysin turhaan.

Tutkija Hanna Wassin mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa on tutkimuksissa havaittu, että hyvätuloisten kansalaisten intressit todella otetaan päätöksenteossa paremmin huomioon kuin huono-osaisten ja vähemmän äänestävien. Vastaavia tutkimustuloksia on saatu Ruotsista.

– Heidän epäilynsä äänestämisen hyödystä onkin perusteltua, ei vain tunnetta. Siinä ei auta, vaikka kuinka paljon hoettaisiin “kaikki mukaan”, kun hyödyn pitäisi näkyä myös omassa arjessa, Wass huomauttaa.

Tästä esimerkkinä Wass mainitsee tämänhetkisen kuuman perunan, työttömien aktiivimallin. Monissa työttömissä se herättää vahvan tunteen, että politiikkaa tehdään taas ilman pienintäkään ymmärrystä työttömän arjesta.

Tunteet kuohahtavat helposti, kun taustalla on usein jo lapsuudesta lähtien rakentunut asenne tai kokemus siitä, ettei yhteiskunta suhtaudu kaikkiin tasaveroisesti.

Keskiluokkakin kokee osattomuutta

Yhdysvalloissa on nähty, ettei osattomuuden kokemus liity pelkästään syrjäytyneisiin, vaan samankaltaista tunnetta ilmenee laajemminkin, myös keskiluokkaan kuuluvilla. Sellaisilla, joiden tehdastyöpaikat ovat kadonneet ulkomaille ja oma asema tuntuu muiden uhkaamalta.

Näistä tunteista Donald Trump pystyi ammentamaan osan kannatuksestaan viime presidentinvaaleissa.

Halu äänestää syntyy myös siitä, että yksilö kokee kuuluvansa johonkin ryhmään, jolla on yhteisiä etuja ja joku niitä oikeasti ajaa. Jos ei ole samaistuttavaa ryhmää, on vain yksittäinen ihminen, jonka yhteys poliittiseen järjestelmään jää etäiseksi ja hämäräksi.

Esimerkiksi huono terveys etäännyttää ihmistä sosiaalisista verkostoista, jotka saattaisivat lisätä yhteiskunnallisen osallistumisen mielekkyyttä.

Äänestämisen eriytyminen on Suomessa edennyt siihen pisteeseen, ettei ongelmaan riitä ratkaisuksi esimerkiksi vaalitavan tai äänestyspäivän ajankohdan vaihtaminen. Äänestämisen aktivoiminen on laaja savotta ja edellyttää Wassin mukaan eriarvoistumiskehitykseen puuttumista jo sen alkujuurilta eli varhaiskasvatuksesta lähtien.

Miksi sinä et äänestä vaaleissa? Lähetä pohdintasi asiasta osoitteeseen: anne.ali-hokka@yle.fi – teemme juttua aiheesta Ylen verkkosivulle ja A-studion lähetykseen.