Äiti iloitsee lihasheikkoutta sairastavan poikansa kehityksestä – 9-vuotias ylittää itsensä terapiahevosen selässä

Ensi vuoden alussa ratsastusterapia on tukihoidon sijaan itsenäinen hoitomuoto, mikä tuo entistä useammat korvatun terapian piiriin.

terapia
Einari Purra tervehtii terapiahevosta Niiloa. Ratsastusterapeutti Lena Lassila apuna.
Terapiahevonen ja 9-vuotias Einari tulevat hyvin juttuun. Torniolainen toiminta- ja ratsastusterapeutti Lena Lassila seuraa vierestä.Laura Valta / Yle

Yhdeksänvuotias Einari Purra kapuaa tottuneesti nelijalkaisen kaverinsa Niilon selkään ja terapiatunti voi alkaa. Asento hakeutuu hyväksi melkein huomaamatta, motivaatio on korkealla ja leveä hymy leviää sekä pojan että äidin kasvoille.

Keskivartalon lihasten heikkoudesta kärsivälle Einari Purralle ryhdikäs asento ei kuitenkaan ole ihan itsestäänselvä.

– Se on ollut aivan loistavaa, kokonaisvaltaista kuntoutusta. Heti parin kerran jälkeen huomasi, että hän pitää sitä kroppaansa paremmin. Jaksoi sitten polkupyörälläkin polkea paremmin, että kyllä siitä apua on ollut, sanoo äiti Jaana Purra.

Äidin mukaan poika on ollut erittäin motivoitunut hevosen kanssa tehtyihin harjoituksiin, vaikka yleensä intoa harjoituksiin joutuu hakemaan. Ja kehitys on seurannut motivaatiota.

– Einari on tehnyt asioita, joita ei normaalisti tekisi. Hän on ratsastanut nurin päin, kääntynyt hevosen selässä kokonaan ympäri ja heittänyt käsillään palloa ratsastaessa. Aivan uskomattomia juttuja, olemme olleet todella tyytyväisiä, Jaana Purra hymyilee.

Einari Purra terapiahevosen selässä Torniojokivarressa. Apuna ratsastusterapeutti Lena Lassila, hevosesta huolehtii Jenni Ponkala.
Laura Valta / Yle

"Hevosen käyntiliike on todella tehokas"

Ratsastusterapiasta on tutkitusti hyötyä monenlaisissa kuntoutustavoitteissa – esimerkiksi kehon, motoriikan ja mielen hallinnassa. Hevosen teho perustuu sen herkkyyteen lukea ihmistä ja kykyyn reagoida eri mielentiloihin.

Motorisiin ongelmiin ratsastaminen voi auttaa ainutlaatuisella tavalla.

– Hevosen käyntiliike on todella tehokas. Ei oikeastaan ole semmoista muuta kuntoutusmuotoa, missä saadaan niin paljon impulsseja vartaloon kuin hevosen käyntiliikkeessä. Hevosen selässä aktivoituu ihmisen kävely. Liikemallit ovat samanlaiset, kuvailee torniolainen toiminta- ja ratsastusterapeutti Lena Lassila.

– Einarinkin kohdalla voitiin nähdä se, että ratsastaminen vaikuttaa käsien yhteistyöhön ja symmetriaan, Lassila jatkaa.

Terapiahevosen harjausta tallissa
Terapiahevonen Niilo saa Einari Purralta harjauksen ratsastusterapiatuokion jälkeen. Harjaus on osa Einarin harjoituksia, joissa apuna on terapeutti Lena Lassila. Jenni Ponkala huolehtii hevosesta.Laura Valta / Yle

Ratsastusterapeuttien määrä on lisääntynyt

Suomessa on tällä hetkellä 184 ratsastusterapeuttia. Pohjoisessa heitä on vielä vähän: Lapissa on kaikkiaan vain neljä ratsastusterapeuttia, joista kolme toimii Rovaniemellä ja yksi Torniossa.

Tieto ratsastusterapiasta yhtenä kuntoutusvaihtoehtona kasvaa koko ajan samalla, kun terapeuttien määrä lisääntyy.

– Siihen vaikuttaa myös se, että eläinten käyttö ihmisten kuntoutuksessa on viime vuosina yleistynyt muutenkin ja se on saanut ihmiset tietoiseksi, että eläimiä voidaan käyttää terapeuttisesti, kertoo Suomen ratsastusterapeutit ry:n puheenjohtaja Sanna Mattila-Rautiainen.

– Mutta ihmisten mielissä tahtoo mennä sekaisin se mikä on terapeuttista ja mikä terapiaa – meillä tärkeässä osassa on ihmisten koulutus terapeuteiksi, Mattila-Rautiainen jatkaa.

Terapeuttien määrä kasvaa hiljalleen. Heitä koulutetaan kahden tai kolmen vuoden välein Ypäjän Hevosopistolla, josta valmistuu tusinan verran terapeutteja kerrallaan.

– Määrä ei ole suuri, mutta se takaa sen että työ ja laatu pysyvät hyvänä. Näin olemme myös voineet osoittaa maksajataholle toiminnan laadun, toteaa Mattila-Rautiainen.

Hevoset syövät heinää jokivarressa talvella
Laura Valta / Yle

Uudistus vuoden päästä – ratsastusterapia itsenäiseksi hoitomuodoksi

Ratsastusterapia on ollut Kelan korvauksen piirissä jo parikymmentä vuotta, mutta siihen on saanut korvauksen ainoastaan tukiterapiana.

– Ratsastusterapian asemaa on koko ajan pyritty vahvistamaan, ja se tehdään hyvässä yhteistyössä Kelan kanssa, kiittelee Mattila-Rautiainen.

Yksi iso muutos alan kannalta on se, että vuoden kuluttua ratsastusterapiasta tulee tukihoidon sijaan itsenäinen hoitomuoto ja tasavertainen esimerkiksi fysio- tai toimintaterapian kanssa. Se tuo entistä useammat kuntoutusta kaipaavat korvattavan ratsastusterapian piiriin.

– Ratsastusterapialle on olemassa selvästi oma paikkansa. Hyvä, että on olemassa monipuolisia erilaisia terapialajeja, että on vaihtoehtoja tarjolla niille, jotka kuntoutusta suunnittelevat, toteaa torniolainen toiminta- ja ratsastusterapeutti Lena Lassila.

Terapian jälkeen Niilo-hevonen saa palkaksi porkkanoita

Einari Purran hymy kestää leveänä vielä senkin jälkeen, kun hän pudottautuu alas Niilon selästä. Nyt on edessä vielä lisää kivaa, joka sekin on osa terapiaa: Niilon palkitseminen.

Terapeutin avustuksella Einari harjaa Niilon kyljet, ja ihan viimeiseksi tarjoillaan se suurin palkka – porkkanat. Niilo hörähtää tyytyväisenä, kun Einari tarjoilee porkkanapalat kaksin käsin ämpäristä.

Pojan ilo ja kehitys saavat äidinkin silmäkulmat kostumaan.

– Kyllä tämä terapia tulee jatkumaan, niin paljon siitä on ollut hyötyä, Jaana Purra vakuuttaa.