Nämä 4 tekijää ennustavat syrjäytymisriskiä jo vauvana – Vain peruskoulun käyneet maksavat yhteiskunnalle satoja tuhansia enemmän kuin kouluttautuneet

Lapsen ensivuosista lapsuusperheessä voi jo tunnistaa syrjäytymisen riskitekijät. Tuoreen tutkimuksen mukaan peruskoulun jälkeinen koulutus on avain parempaan.

syrjäytyminen
Lapsiperhe ylittää katua.
Jussi Nukari / Lehtikuva

Syrjäytymisen ensimerkit näkyvät jo vauvan ensitaipaleella, sillä lapsuudessa luodaan pohja myöhemmälle hyvinvoinnille. Sitra ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ovat selvittäneet syrjäytymisen yhteiskunnallisia kustannuksia ihmisen elinkaaressa.

Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (siirryt toiseen palveluun) (6/2017) julkistettu tutkimus hyödyntää riskiluokitusta, jossa on neljä lapsuuteen liittyvää, syrjäytymistä ennakoivaa tekijää. Riskitekijät määriteltiin aikaisemman kirjallisuuden ja tutkimuksen pohjalta.

Merkittäviksi riskitekijöiksi nousevat seuraavat neljä seikkaa:

Vanhempien matala koulutustaso tuottaa selkeän riskin etenkin lapsen oman kouluttautumisen suhteen.

Päihde- ja mielenterveysongelmat vaikuttavat lapsen olosuhteisiin ja kehitykseen.

Pitkäaikainen toimeentulotuen tarveviittaa perheen taloudellisen tilanteen kuormittavuuteen. Lyhyet muutaman kuukauden jaksot ovat varsin tavallisia, joten ne on rajattu pois.

Perheen rakenteessa tapahtuneet suuret muutokset vaikuttavat lapsen arkeen. Tällaisiksi tulkittiin esimerkiksi vanhemman kuolema ja avioero.

Erikoistutkija Tiina Ristikari THL:stä toteaa, että mainittujen riskien painoarvo vaihtelee. Vaikutus lapseen riippuu muutenkin riskitekijöiden samanaikaisuudesta, pitkittymisestä ja yhtäjaksoisuudesta.

"Selvitetään mitä nuorelle kuuluu"

Ristikari harmittelee, että riskiluokituksen käyttö voi tuntua jotenkin leimaavalta.

Tässä ei ole tarkoitus sanoa, että kun syrjäytyneet nuoret voivat huonosti, niin kaiken lisäksi he ovat kauhean kalliita.

Tiina Ristikari

Se kuitenkin on tarkoitettu menetelmäksi, jolla voi konkreettisesti mitata ehkäisevän työn tarvetta ja vaikutuksia.

– Tässä ei ole tarkoitus sanoa, että kun syrjäytyneet nuoret voivat huonosti, niin kaiken lisäksi he ovat kauhean kalliita, korostaa Ristikari.

Tarkoitus on päinvastainen: ennalta ehkäiseviä toimia tarvitaan, ja päivänpolitiikassa argumentoidaan euroilla. Tutkimuksella pystytään konkreettisesti näyttämään millainen on ennalta ehkäisevien palvelujen säästövaikutus ja saada konkreettisia työkaluja.

– Jos nuorilla on tällainen tausta, voi selvittää, että mitä heille kuuluu, havainnollistaa Ristikari.

Painopisteen vaihdos tarpeen

Tarkoitus on että palvelut tukisivat lasten jokapäiväistä elämää. Näin he saavat apua ajoissa, vaikka perhettä kohtaisivat suuret hankaluudet tai perhesuhteiden mullistukset.

– Kotiin tuodut, perusarkea tukevat palvelut eliminoitiin aika täydellisesti 1990-luvun laman aikaan. Nyt ne ovat palaamassa pikkuhiljaa, mutta eivät ollenkaan samassa mittakaavassa, mainitsee Ristikari.

Ristikari kertoo, että suurin osa palveluihin tarkoitetuista resursseista käytetään nyt korjaaviin toimiin.

Esimerkiksi vuonna 2015 lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kokonaiskustannukset olivat noin 745 miljoonaa euroa. Tuolloin 17 664 alle 21-vuotiasta oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle.

Myös Sitra hyödyntää tutkimustuloksia muun muassa kunnille suunnatun, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän rahaston mallinnuksessa.

– Mallinnuksen ja laskelmien avulla pureudutaan ongelmien juurisyihin ja selvitetään niihin parhaiten vaikuttavat toimet. Tavoitteena on saada lapsen tai nuoren elämässä aikaan mahdollisimman myönteinen ja pysyvä vaikutus, kertoo Sitran vanhempi neuvonantaja Petri Hilli.

Riskianalyysi löytää lapset, mutta saavatko he tukea?

Mitä useampi näistä riskitekijöistä perheessä toteutuu, sitä todennäköisemmin lapsi tarvitsee kasvunsa ja elämänsä aikana erilaisia tukitoimia. Vuoden 1987 syntymäkohortissa liki 18 prosentilta löytyi yksi riskitekijä. Kaksi tai useampia riskipisteitä kertyy 8,5 prosentille.

– Suomalainen neuvolajärjestelmä pystyy varmasti tunnistamaan tuen tarpeessa olevat perheet, mutta vastataanko tuen tarpeeseen riittävillä resursseilla ja oikea-aikaisesti, pohtii THL:n johtava asiantuntija Timo Ståhl, yksi tutkimuksen tekijöistä.

Ylen marraskuussa 2017 toteuttaman kyselyn mukaan lastensuojelu on suurissa ongelmissa ympäri Suomen. Pahimmillaan yksi ihminen hoitaa 140 lapsen asioita. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on ollut pulaa pitkään.

Tutkimuksen mukaan ensimmäinen piikki syrjäytymisen kustannuksissa on nähtävissä jo lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana, toinen murrosiän kynnyksellä.

Nuoren syrjäytyminen käy kalliiksi yhteiskunnalle

Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että koulutus on paras lääke syrjäytymistä vastaan. Tutkimuksen mukaan syrjäytymisen kokonaiskustannukset riippuvat vahvasti siitä, suorittaako nuori peruskoulun jälkeisen tutkinnon vai ei.

Kaikki peruskoulun varaan jäävät eivät toki syrjäydy tai ajaudu pois työmarkkinoilta. Osa heistä aiheuttaa selvästi enemmän kustannuksia kuin toiset.

Petri Hilli

Kun tutkimuksessa mainittuja riskitekijöitä on enemmän kuin yksi, yli kolmannes on vielä 24-vuotiaana peruskoulun varassa.

Tutkimuksen mukaan peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat julkishallinnolle elinaikanaan keskimäärin 230 000–370 000 euron lisäkustannukset verrattuna koulutuksen hankkiviin.

Summan kerrotaan olevan minimiarvio, sillä tarkastelun ulkopuolelle jäivät ainakin rikollisuuden, kulutusverojen ja rahan kierron vaikutukset, työttömien aktivointitoimenpiteet sekä erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon kustannukset.

Kaikki kouluttamattomat eivät kuitenkaan syrjäydy tai aiheuta tavallisesta poikkeavia kustannuksia.

– Kaikki peruskoulun varaan jäävät eivät toki syrjäydy tai ajaudu pois työmarkkinoilta. Osa heistä aiheuttaa selvästi enemmän kustannuksia kuin toiset, toteaa Sitran vanhempi neuvonantaja Petri Hilli.

Käytössä kansainvälisesti ainutlaatuinen rekisteriaineisto

Sitran ja THL:n tutkimus Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskelmasta pohjautuu Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimukseen, jonka kohteena ovat kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet.

Tutkimuksessa seurattiin Suomessa vuonna 1987 syntyneiden palveluiden käyttöä, tulonsiirtoja ja niiden aiheuttamia kustannuksia 25 ikävuoteen asti. Lisäksi arvioitiin elinaikaisia kustannuksia aina 80 ikävuoteen asti.

Arvioita kustannuksista on esitetty aiemminkin, mutta nyt ne pohjautuvat laajaan empiiriseen aineistoon. Apuna ovat olleet muutkin suomalaiset rekisterit. Näin on voitu tarkastella myös vanhemmuutta kuormittavien tekijöiden pitkittäisvaikutusta lasten ja nuorten elämään.

– Maailmanlaajuisesti tässä on täysin ainutlaatuinen aineisto. Meillä on luotettavat tiedot kustannuksista, aidosta palvelujen käytöstä, jotka perustuvat ihan oikeitten ihmisten palvelunkäytön historioihin, hehkuttaa Ristikari.