yle.fi-etusivu

Tykkylumi murskasi miehen kymmenien tuhansien eurojen metsätuotot – katastrofitalvi metsänomistajille

Tykkylumi kaataa edelleen puita esimerkiksi Ylä-Kainuussa. Tuhoja päästään arvioimaan tarkemmin vasta lumien sulettua, mutta kaikki tuhot eivät ole selvillä vielä viidenkään vuoden päästä.

metsät
Katkenneita puita tykkylumisessa metsässä.
Tykkylumen kaatamia puita suomussalmelaisessa metsässä.Jarmo Nuotio / Yle

Suomussalmi

– Ensin suusta yritti tulla vain ärräpäitä ja halusin hyppiä tasajalkaa oman hatun päällä. Kun vähän rauhoituin, niin ei voinut kuin todeta, että ihmisellä on Luojan ja luonnon edessä vain muurahaisen valtuudet. Ei mahda mitään, miettii metsänomistaja Jarmo Tolonen.

Suomussalmelaisella metsänomistajalla on metsissään poikkeuksellisen pahoja tykkylumituhoja. Tolosella on useita metsätiloja eikä vaurioiden laajuudesta ole vielä kokonaiskuvaa.

– Pelkästään tieltä katsottuna runkoja on nurin yksistään minun metsistäni tuhansia. Vahingot ovat mittavat, puhutaan varmaan kymmenistä tuhansista euroista.

– Ja tykkylumi kaataa joka päivä lisää. Pahimmillaan tilanne jatkuu maaliskuulle saakka, ja vasta sen jälkeen metsään voi mennä, Tolonen jatkaa.

Tolonen ei ole tuskansa kanssa yksin. Tykkylumi aiheuttaa tuhojaan samalla tavalla muidenkin metsänomistajien metsissä. Metsätietoasiantuntija Mika Rautiainen Suomen Metsäkeskuksesta sanoo suoraan, että tuhojen selvittäminen vie paljon aikaa.

– Kaikki tuhot eivät varmasti ole selvillä vielä viidenkään vuoden kuluttua. Tähän mennessä tuhoista on ilmoittanut vasta muutama metsänomistaja. Joka tapauksessa tykky on kaatanut satoja tuhansia puita pelkästään Kainuussa.

Viisinkertainen menetys

Kainuun lisäksi tykkylumen aiheuttamia vahinkoja on ainakin Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Yhteensä vahingot ovat todennäköisesti miljoonaluokkaa (siirryt toiseen palveluun) (Maaseudun Tulevaisuus).

Osaa metsänomistajia tuho koskettaa kuitenkin enemmän kuin toisia.

– Metsävakuutuksen ottamisen aikaan sitä kyllä mietti, että mahtaakohan tälle olla tarvetta? Nyt sitä kiittelee, että tuli vakuutus otettua. Ilman vakuutusta kaikki olisi pois omasta pussista. Mutta vakuutuskaan ei korvaa kuitenkaan kaikkea, Jarmo Tolonen sanoo.

Metsänhoitoyhdistys Kainuun toiminnanjohtaja Heikki Meriläinen kertoo, että kainuulaisista metsistä noin 40 prosenttia on vakuutettu.

Ilmakuva lumisesta metsästä ja sähkölinjasta Kainuussa.
Kainuun sähkökatkot vuodenvaihteessa johtuivat muun muassa siitä, että tykkylumi taivutti puita sähkölinjojen päälle.Elisa Kinnunen / Yle

Osa kaatuneista rungoista jää metsään maatumaan.

– Paikoista, joissa kaatuneita puita on enemmän, saadaan varmaan lähes kaikki korjattua, mutta yksittäisiä puita jää varsinkin vaikeakulkuisempaan metsään, Jarmo Tolonen toteaa.

Vaikka puut saataisiinkin metsästä ulos, eteen tulee toinen ongelma. Sahat kyllä pystyvät käsittelemään tykkylumen kaatamat rungot, mutta vain pieni osa niistä voidaan käsitellä tukkeina.

– Valtaosa puusta päätyy selluteollisuuteen tai energiapuuksi, sanoo Kuhmo Oy:n sahan toimitusjohtaja Tommi Ruha.

Tämä tarkoittaa isoa lovea tuloihin.

– Kyllä näitä puita on tukeiksi yritetty kasvattaa. Jokainen puuteollisuutta seurannut ymmärtää varmasti harmituksemme: tukkipuun hinta on viisinkertainen kuitupuuhun verrattuna, metsänomistaja Tolonen toteaa.

Metsänhoitoyhdistyksen Heikki Meriläinen muistuttaa metsänomistajia, joilla on vakuutus, että lajisiirtymä tukista kuitupuuhun on saatava myös vakuutukseen.

– Ei kannata olla liian optimistinen, vaan lähteä huonommasta vaihtoehdosta: lähes kaikki kaatuneet tai särkyneet rungot ovat kuitupuuta.

Vaara läsnä vielä metsissä

Metsätietoasiantuntija Mika Rautiainen korostaa, että metsään ei kannata lähteä tekemään mitään ennen kuin tykkylumitilanne on ohi.

– Tuhoja ei näe hangen alta ja puissa vielä oleva tykkylumilasti on metsään menijälle vaarallinen. Vakuutuksen ottajien kannattaa ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöönsä, keväällä ja kesällä on sitten tuhojen arvioinnin aika.

Tykkylumi on kohdellut kaltoin myös Metsähallituksen metsiä. Hankintapäällikkö Vesa Härkönen haluaa odottaa rauhassa, että tykkylumesta ei ole enää vaaraa ennen kuin metsään lähdetään.

– Sitten tulee kyllä kiire. Ensin suunnittelijoiden täytyy määritellä, mistä tuhopuuta haetaan. Sitten kiire tulee puunkorjaajille, koska tuhoja on laajalla alueella. Tämän kaiken ohessa pitäisi hoitaa normaalit puuntoimitukset.

Poikkeuksellisen paha tykkylumitilanne katkoi vuoden vaihteen jälkeen suurilta alueilta sähköjä ja metsää Kainuussa. Esimerkiksi osa taloista oli pimeinä päiväkausia sähkölinjoille kaatuneiden puiden takia.

Huono tuuri?

Olisiko tykkylumituhot voitu välttää jotenkin? Tuttu kysymys, sanoo metsätietoasiantuntija Mika Rautiainen.

– Sitä kysymystä on kollegoiden kanssa pyöritelty useampi päivä. Vastaus on kuitenkin, että oikein mitään ei olisi voitu tehdä toisin. Tykkylumi iski vajaa viisi vuotta sitten harvennettuihin ja nuoriin metsiin. Hoitamattomissa metsissä puut saattoivat saada vähän enemmän tukea toisistaan ennen kaatumista.

Metsänomistaja Jarmo Tolonen on pohtinut samaa omien metsiensä kohdalla. Harvennuksesta on kulunut viitisen vuotta.

– Lannoitin metsänpohjan pari vuotta sitten. Vahvat latvukset ovat nyt sitten keränneet paljon tykkylunta. Ei tätä kukaan osannut odottaa, luonto vain näytti meille voimansa.

Taivas näkyy tykkylumen takaa.
Talvi on ollut poikkeuksellinen tykkylumen osalta.Jarmo Nuotio / Yle

Kaatuneet puut on korvattu, kun uusi metsä on kasvanut tilalle. Se vie miehen iän. Kirvestä ei kuitenkaan tykkylumen takia ole kaivoon heitetty.

– Olo on kuin petäjällä tykkylumen alla, tykky painaa kaarelle, mutta selkä ei katkea. Täältä noustaan kuten petäjäkin nousee tykyn hartioiltaan ravistettuaan, Tolonen toteaa.

Mutta Tolosen mukaan monissa taloissa talonpoikien perinne aiheuttaa pohdintaa.

– Aina on tila pyritty luovuttamaan jatkajalle vähän paremmassa kunnossa kuin missä itse tilan sai haltuunsa.