yle.fi-etusivu

Perikuntien eripura jumittaa puukauppaa – metsäteollisuus ehdottaa lakimuutosta helpottamaan sopuun pääsyä

Lain edellyttämä yksimielisyys päätöksenteossa kangistaa puukauppojen tekoa perikuntien kanssa.

puukauppa
Puupino paperitehtaan pihassa.
Kuolinpesät omistavat noin 10 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta, se on reilut miljoona hehtaaria.Jyrki Lyytikkä / Yle

Puuta jalostava metsäteollisuus haluaa saada metsää omistavat kuolinpesät solmimaan puukauppoja selvästi nykyistä aktiivisemmin. Metsäteollisuus vauhdittaisi puukauppoja muun muassa lain edellyttämän yksimielisyysvaatimuksen korvaamisella enemmistöpäätöksillä nimenomaan perikuntien metsienhoidossa.

– Enemmistö voisi päättää, miten metsiä hoidetaan. Metsä kuitenkin vaatii hoitotoimia aina määrävälein, sanoo kotimaan metsäasioiden päällikkö Jouni Väkevä Metsäteollisuudesta.

Enemmistöpäätöksillä Metsäteollisuus hakee nopeutta perikuntien päätöksentekoon.

– Kuolinpesän haasteena on se, että kuolinpesässä kaikki päätökset pitää tehdä yksimielisesti. Homma toimii, jos perikunnassa on samat näkemykset ja tavoitteet, mutta näin ei läheskään aina ole. Silloin metsänhoitokin voi kokonaan pysähtyä. Jos yksikin on eri mieltä kuin muut, niin päätöstä ei voida tehdä, kuvaa Väkevä.

Jouni Väkevä
Jouni Väkevän mukaan kuolinpesät ovat muita passiivisempia metsänomistajia.Yle

Yli miljoona hehtaaria

Yksimielisyysvaatimus on omalta osaltaan kangistanut perikuntien puukauppaa jo pitkään.

– Kokemus on, että kuolinpesät ovat passiivisempia metsänhoidossa ja myös puukaupassa. Kuolinpesät myyvät keskimäärin 20 prosenttia vähemmän puuta per hehtaari verrattuna muihin metsänomistajiin. Tästä on kokemusta jo pitkältä ajalta, Väkevä kertoo.

– Keskimääräisen kuolinpesän metsä antaa noin 4 000 euron suuruisen vuotuisen bruttotuoton, joka kuolinpesän kannattaa hyödyntää. Mikäli metsiä hoidetaan hyvän metsänhoidon oppien mukaan, voidaan päästä suurempaan tuottoon. Ja vastaavasti, jos metsät hoidetaan huonosti, päädytään pienempään tuottoon, Väkevä huomauttaa.

Perikunnat omistavat noin 10 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Se on reilut miljoona hehtaaria.

– Se on merkittävä määrä puuta ja asia nyt vielä korostuu, kun teollisuuden puunkäyttö on nousussa. Puuta tarvitaan jatkossa enemmän ja kaikkia metsätaloushehtaareita, jotta saadaan puuhuolto turvattua, Väkevä sanoo.

MTK: törmää perustuslakiin

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitossa MTK:ssa ei olla innostuneita lakihankkeesta.

Mikko Tiirola
Mikko Tiirola edistäisi kuolinpesien puukauppaa mieluummin verotuskeinoin.Yle

– Ei pidetä asiaa oikein realistisena, taitaa törmätä perustuslakiin. Parempi olisi kehittää verotuksellisia kannustimia. Esimerkiksi metsälahjavähennyksen alarajaa pitäisi muuttaa niin, että ratkaisut tehtäisiin elinaikana. Silloin perikuntia ei muodostuisi, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Tiirolalla on mielessään muitakin keinoja:

– Perikunta voi muodostaa suvun yhteismetsän, jolloin siitä koituu 1,5 prosenttiyksikön veroetu. Tämän markkinoiminen perikunnille olisi varmasti järkevä keino edistää asiaa, hän jatkaa.

Etämetsänomistajien Liitto suhtautuu muutokseen positiivisemmin.

– Ihan kannatettava ajatus kahdestakin syystä. Saadaan metsien käyttöön ja hoitoon tehoa, ja saattaa monta epäsopua hälventyä kuolinpesässä, tähdentää Etämetsänomistajien Liiton puheenjohtaja, metsätalousneuvos Rauno Numminen.

Rauno Numminen
Rauno Nummisen mukaan enemmistöpäätöksiin siirtyminen vähentäisi eripuraa kuolinpesissä.Yle

"Tarkan harkinnan paikka"

Maa- ja metsätalousministeriöstä löytyy ymmärrystä Metsäteollisuuden ehdotukselle, mutta lupausta päätöksistä ei ministeriltä vielä heru, koska keinojen pohdinta on kesken. Muutostarve kuitenkin myönnetään.

– Kyllä sille tarvetta ilmiselvästi on. Kun meillä jo kuolinpesät omistavat kuolinpesiä, niin se on aika monimutkainen omistusjärjestely ja sitä kautta päätöksenteko ja sitä kautta metsäomaisuuden hoitaminen. Siksi kannattaa nyt selvittää, mitä voidaan tehdä. Mutta uudistus on alkutaipaleellaan ja on tarkan harkinnan paikka, minkälaisia toimenpiteitä valitaan, korostaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Jari Leppä
Jari Leppä tähtää siihen, että nykyinen eduskunta saa puitavakseen keinot vauhdittaa puukauppaa.Jarno Kuusinen / AOP

Osakkaita ei saada kiinni

Metsäteollisuutta nyppii myös se, että perikuntien kaikkia osakkaita on nykyisin vaikea tavoittaa, koska ajantasaisia yhteistietoja ei saa käytännössä mistään.

– Puunostajat saavat yhteyden kuolinpesiin nykyisin hyvin heikosti. Muiden metsänomistajien yhteystietoja saadaan Suomen Metsäkeskuksen kautta tietyillä pelisäännöillä ja heidät kyllä tavoitetaan. Suurin haaste on nimenomaan kuolinpesissä, etenkin passiivisissa kuolinpesissä, Väkevä sanoo.

Tähän metsäteollisuus ehdottaa ns. selvennyslainhuudon käyttöönottoa, jolloin perikuntien yhteystiedot olisivat nykyistä paremmin saatavilla. Niin MTK kuin Etämetsänomistajien Liittokin suhtautuvat myönteisesti ehdotukseen ja ministeriössä ehdotus on muiden ideoiden rinnalla harkittavana. Lakiluonnos pyritään saamaan valmiiksi loppukeväästä tai syksyllä.

– Siihen tähdätään ilman muuta, että tämä eduskunta ehtii muutoksia tehdä, koska se on hallitusohjelmakirjaus ja sen pohjalta sitten töitä tehdään, ministeri Leppä tähdentää.