Suomi siirtyy avaruusaikaan – presidentti allekirjoittaa avaruuslain samalla, kun ensimmäinen kaupallinen suomalaissatelliitti asettuu kiertoradalleen

Pienen tutkasatelliitin kehittänyt suomalaisyritys tähtää maailman johtavaksi tutkakuvapalvelun tarjoajaksi.

Satelliittiteknologia
Suomi-raketti nousussa
Jyrki Lyytikkä/ Yle

Kaiken näkevä silmä taivaalla. Tämän näkökyvyn suomalainen startup-yritys Iceye haluaa saavuttaa lähivuosien aikana. Täysin uudenlaisen tutkasatelliitin kehittäneen yrityksen tavoitteena on kahdenkymmenen piensatelliitin muodostama kokonaisuus, joka välittää kuvaa mistä päin maailmaa tahansa, milloin tahansa.

Aalto-yliopiston satelliittityöpajalta alkunsa saaneen suomalaisyrityksen ensimmäinen satelliitti laukaistaan avaruuteen Intiasta huomenna aamuvarhain Suomen aikaa. ICEYE-X1 saa kyydin kiertoradalleen PSLV-raketilta, jonka ensisijaisena tarkoituksena on viedä Intian valtiollinen tutkimussatelliitti avaruuteen. Kyydissä on myös seitsemäntoista muuta piensatelliittia.

Lopulta 500 kilometrin korkeuteen asettuvasta ICEYE-X1:stä tulee ensimmäinen kaupallinen suomalaissatelliitti. Jatkoa on luvassa tänä vuonna vielä kahden satelliitin verran. Kahdenkymmenen piensatelliitin konstellaation on määrä kiertää Maapalloa vuoteen 2020 mennessä.

– Se, että kuvaa saataisiin mistä tahansa maapallolta keskimäärin kolmessa tunnissa, on noin kahdenkymmenen satelliitin juttu. Se, että me olemme [tiedon keruussa] muita nopeampia, saavutetaan jo kolmella satelliitilla, sanoo Iceyen talousjohtaja ja toinen perustajista Pekka Laurila.

Iceye ei ole ensimmäinen yritys, joka tarjoaa visuaalista dataa piensatelliittien avulla. Se on kuitenkin ensimmäinen yritys, jonka tutkasatelliitit lupaavat toimittaa tietoa säästä tai vuorokauden ajasta riippumatta. Tälle on kysyntää muun muassa merenkulussa. Yrityksen ensimmäinen rahoitus tulikin Tekesin Arktiset meret -ohjelmasta. Siitä juontuu myös yrityksen nimi.

– Iceyen nimi tulee arktisen merenkulun käyttöön tarkoitetusta jäätietopalvelusta. Siinä on oleellista, että voidaan toimittaa dataa luotettavasti ja ennen kaikkea nopeasti, Laurila kuvailee.

Muita asiakkaita löytyy muun muassa öljyteollisuudesta ja vakuutusalalta.

Piensatelliitien aikakausi

Avaruudesta on nopeassa ajassa muodostunut uusi markkina-alue. Tähän ovat vaikuttaneet SpaceX:n ja Virgin Galacticin kaltaisten yksityisten rakettiyhtiöiden syntyminen ja piensatelliitien kehitys. Vaikka rakettien laukaisumäärät ovat kasvaneet vain hieman, niiden kuljettamien satelliitien määrät on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Tällä hetkellä yksi raketti voi enimmillään kuljettaa yli sata piensatelliittia kiertoradalle.

Esineiden laukaisemisella avaruuteen on kilohinta, mikä tekee kevyistä satelliiteista houkuttelevan vaihtoehdon. Iceyen satelliitti painaa noin 70 kiloa, kun Euroopan avaruusjärjestön Sentinel-tutkasatelliitti painaa yli kaksi tonnia. Toisin sanoen Sentinelin laukaisun hinnalla kiertoradalle voidaan lähettää kolmisenkymmentä ICEYE-X1:tä.

Tavallisesti yhdeltä kuvaussatelliitilta kestää kaksitoista päivää matkata radallaan täsmälleen samaan paikkaan kuvaamaan kohdettaan. ESA:n kahdelta Sentinel-tutkasatelliitilta voi kestää pisimmillään kuusi päivää saapua kuvaamaan haluttua kohdetta. Reaaliaikaiseen seurantaan niistä ei siis ole.

Piensatelliitit voittavat nopeuskisan määrällä. Edullisesti valmistettavat piensatelliitit muodostavat konstellaatioita, joista aina joku satelliitti on halutun kohteen lähistöllä.

Avaruusvaltio Suomi

Suomi liittyi avaruusvaltioiden joukkoon viime keväänä, kun Aalto-yliopistossa kehitetty nanosatelliitti Aalto-2 laukaistiin avaruuteen. Kansainvälisen piensatelliittihankkeen osana Aalto-2 rekisteröitiin Belgiaan. Muutama kuukautta myöhemmin avaruuteen laukaistiin Aalto-1-satelliitti, josta tuli ensimmäinen Suomessa valmistettu ja Suomeen rekisteröity satelliitti.

Suomalaisten avaruuden valloitukseen herättiin valtionhallinnossa viime vuoden alussa. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) asetti tammikuussa työryhmän valmistelemaan Suomelle kansallista avaruuslainsäädäntöä. Toisin kuin esimerkiksi Tanskassa tai Ruotsissa, Suomessa ei ole avaruustoimintaa koskevaa lainsäädäntöä.

Asia korjaantuu pian. Tasavallan presidentin Sauli Niinistön on määrä allekirjoittaa huomenna perjantaina Suomen ensimmäinen avaruuslaki.

– Se tarkoittaa, että Suomi siirtyy avaruusaikaan myös lainsäädännön osalta, sanoo lakia valmistelevaan työryhmää osallistunut professori Jaan Praks Aalto-yliopistosta.

Uuden lain on tarkoitus luoda selvät puitteet avaruustoiminnalle, joka on jo lähtenyt käyntiin. Se asettaa tiettyjä edellytyksiä satelliitteja valmistaville yrityksille. Samalla laki luo satelliittirekisterin, johon jo aiemmin laukaistut satelliitit lisätään.

Lainsäädäntö tulee tarpeeseen, sillä kansainvälisen avaruusalan yleissopimuksen mukaan jokainen valtio on vastuussa kaikista avaruusesineistä ja -laitteista, joita sen maaperällä toimivat toimijat ovat lähettäneet avaruuteen. Suomi on siis vastuussa kaikista satelliiteista, joita suomalaiset yritykset tai organisaatiot lähettävät avaruuteen. Jos satelliitit törmäävät toisiinsa tai putoavat alas aiheuttaen vahinkoa, valtio on vastuussa.

Vaikka vahingot ovat hyvin harvinaisia, on tärkeää, että valtio on tietoinen kuka satelliitteja rakentaa, mille radalle niitä laukaistaan ja onko yhtiöllä valmiudet operoida satelliittia.

– Kuvannollisesti voidaan sanoa, että jatkossa satelliititkin saavat rekisterikilven ja ohjaajalla on oltava ajokortti kunnossa, Praks selventää.

Seuraavaksi oma avaruushallinto?

Avaruuslaki selkeyttää tilannetta alalla, mutta Suomen avaruushallinto on yhä pirstaloitunut eri ministeriöihin. Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti selvityksen viime vuoden loppupuolella keskitetyn avaruushallinnon perustamista Suomeen. Vastaavanlaisia "mini-Nasoja" löytyy jo muun muassa Ruotsista ja Norjasta.

Aalto-yliopiston Jaan Praks kannattaa ajatusta täysin.

– Avaruustoimintaa alkaa olla nyt niin paljon, että me tarvitsemme ehdottomasti jonkun tahon, joka näkee koko kentän kerrallaan ja osaa sitä myös paremmin organisoida, Praks sanoo.

Ajatus Suomen omasta avaruushallinnosta ei ole uusi. Resurssikiistat ministeriöiden ja viranomaisten välillä ovat kuitenkin estäneet hankkeen etenemisen. Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen johtaja Hannu Koskinen kertoi lokakuussa Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun), että Suomen avaruustutkimus ja -teollisuus ovat kärsineet vuosikymmenet tilanteesta.

Lainsäädännön puute ja sekava hallinto eivät ole kuitenkaan estäneet nuoria suomalaisia kurkottamasta tähtiin.

– Me ollaan high tech -startup, jolla on tällä alalla maailman paras tiimi. Meidän tavoitteena on miljardien bisnes. Alan luonteeseen kuuluu, että kun luodaan uusi markkina, niin sitten myös otetaan haltuun se koko markkina, Laurila sanoo.

Katso ICEYE -X1-satelliitin laukaisu tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun) (linkki aukeaa perjantaiaamuna klo 5:30). Laukaisu tapahtuu aikataulun mukaan kello 6.