Kun lapsista riidellään, riidellään verisesti – Asianajaja: "Surullisimpia tapaukset, joissa lapsi saatu kääntymään toista vanhempaa vastaan"

Asianajajaliiton tekemän selvityksen mukaan avioeroissa riitely on lisääntynyt. Perhekiistoja hoitavan asianajajan mukaan lapsen vieraannuttamista toisesta vanhemmasta yrittävät niin äidit kuin isätkin.

rikos- ja riita-asioiden sovittelu
Mies ja nainen selät vastakkain
AOP

Asianajajaliitto halusi selvittää, mistä avioeroperheet nykyään riitelevät. Asianajajaliiton tekemään yselyyn vastasi 69 perheiden kiistoja hoitavaa asianajajaa. Heidän mukaansa riitely on lisääntynyt.

– Emme pysty sanomaan prosentteja, minkä verran kiistat ovat lisääntyneet, mutta kyselyyn vastanneiden asianajajien kokemusten mukaan ne ovat lisääntyneet, sanoo Asianajajaliiton varapuheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju.

Suomen Asianajajaliitto kertoi kyselyn tuloksista perjantaina Asianajajapäivillä Helsingissä.

Hanna Räihä-Mäntyharju hoitaa perheisiin liittyviä oikeusjuttuja Tampereella. Avioeroissa riidan aiheet eivät ole viime vuosina muuttuneet.

– Eroissa on aina riidelty lapsista ja omaisuudesta. Nykyisin isät ovat usein tasavertaisia vanhempia, joten he myös edellyttävät, että saavat lapsiin samat oikeudet kuin äiditkin. Aiemmin oli usein selvää, että lapset määrätään äidille.

"Sitten kun riidellään, niin riidellään verisesti"

Suurin osa suomalaisista avioeroista sujuu ilman lakimiestä ja tuomaria.

– Mutta sitten kun riidellään, niin riidellään verisesti, tietää Räihä-Mäntyharju.

Yksi riitelyn muoto on se, että lapsi yritetään vieraannuttaa toisesta vanhemmasta. Keinona voidaan käyttää esimerkiksi toisen vanhemman mustamaalaamista tai lapsen häiritsemistä, kun tämä on toisen vanhemman luona.

– Äiti saattaa soitella lapselle, että minä kuolen täällä ikävään, kun sinä olet siellä isän luona. Samalla äiti muistuttaa lasta, miten mukavaa äidin luona on.

Räihä-Mäntyharju sanoo, että mustamaalaamiseen ja lapsen vieraannuttamisyritykseen syyllistyvät sekä isät että äidit. Hänen asiakkaidensa kohdalla useimmin äiti on toiminut näin.

– Kaikista surullisimpia ovat ne tapaukset, kun lapsi on saatu kääntymään toista vanhempaa vastaan. Hän ei ole enää halunnut tavata lainkaan isää tai äitiä. Kyse on ollut ihan normaalista hyvästä vanhemmasta, jonka lapsi on hylännyt toisen vanhemman käytöksen vuoksi.

Onneksi on sovittelu

Silloin kun eroperheet päätyvät tuomioistuimeen, niillä on mahdollisuus päästä sovitteluun. Niin sanotussa asiantuntija-avusteisessa sovittelussa osapuolten ja tuomarin lisäksi mukana on aina psykologi tai lastenvalvoja. Nämä ovat saaneet sovittelijakoulutuksen.

Räihä-Mäntyharjun asiakkaista valtaosa päätyy sovitteluun.

– Sovittelu on hyvä niille perheille, joissa ei ole väkivaltaa tai päihdeongelmaa. Yleensä sovittelussa saadaan hyvää tulosta aikaan. Vain yhden asiakkaani kohdalla tuomari totesi, että tämä on nyt parempi lopettaa, koska sovintoa ei ole mahdollista saada aikaan.

Aina sovittelussa ei kuitenkaan onnistuta sopimaan ihan kaikista asioista. Tällöin voi syntyä osasovinto.

– Sovittelussa voidaan saada sovittua siitä, kuinka paljon maksetaan elatusapua, ja kuinka kuinka paljon erossa asuva vanhempi voi tavata lasta. Mutta sitten joudutaan oikeudessa hakemaan ratkaisu siihen isoon kysymykseen, kummanko luokse lapsi päätyy asumaan.

Räihä-Mäntyharjun mukaan sovittelupäivät voivat olla rankkoja suurten riitojen ja tunteiden keskellä oleville vanhemmille.

– Vanhemmat joutuvat kohtaamaan toisensa ja kestämään sen, mitä entinen puoliso heistä sanoo. Sovittelupäivät voivat olla henkisesti hyvin raskaita, mutta ne ovat myös palkitsevia, jos vanhemmat pystyvät kommunikaatiotaan parantamaan.

Lue lisää teemaan liittyen:

Kaksi kotia, yksi elämä - 10 kysymystä lapsen vuoroasumisesta

"En ehkä ole isä, mutta hän on minun poikani" – Tältä tuntuu kumota isyys

Julkista nöyryytystä, syyllisen jäljittämistä ja lavastamista – tätä oli avioero sata vuotta sitten