Koe uusi yle.fi

9 ilman reseptiä saatavaa lääkettä, joita suomalaiset käyttävät väärin – apteekit joutuneet piilottamaan yleisimmät

Lääketurvallisuutta valvovan Fimean mukaan väärään käyttöön päätyviä itsehoitolääkkeitä ei ole tarpeen muuttaa reseptivalmisteiksi.

itselääkintä
Lääkkepurkkeja ja laatikoita apteekin hyllyllä
Heikki Rönty / Yle

Apteekit ovat huolissaan itsehoitolääkkeiden jatkuvasta väärinkäytöstä. Apteekkariliiton mukaan jopa puolet apteekkien työntekijöistä näkee vähintään kerran viikossa, että ilman reseptiä saatavia valmisteita ostetaan vääriin tarkoituksiin.

Joka neljäs työntekijä havaitsee väärinkäyttöä ainakin kerran päivässä.

Apteekkariliitosta arvioidaan, että osa asiakkaista suhtautuu itsehoitolääkkeisiin turhan huolettomasti.

– Jotkut farmaseutit kokevat, että vaikka he kuinka neuvovat asiakkaita, väärinkäyttö silti vain jatkuu. Ei pysähdytä ajattelemaan sitä, että ne ovat voimakkaasti vaikuttavia aineita, kertoo viestintäproviisori Elina Aaltonen Apteekkariliitosta.

Monet luulevat, että itsehoitolääkkeitä voi käyttää jatkuvasti. Joitakin itsehoitovalmisteita käytetään myös päihteinä.

Kokosimme Apteekkarilehden selvityksen pohjalta listan yleisimmistä itsehoitolääkkeistä, joita suomalaiset käyttävät väärin.

1. Yskänlääkkeet

Lähes 70 prosenttia apteekkien työntekijöistä on havainnut asiakkaiden joukossa yskänlääkkeiden väärinkäyttäjiä. Osa näistä asiakkaista käyttää lääkettä päihteenä. Monet yskänlääkkeet sisältävät keskushermostoon vaikuttavia aineita kuten kodeiinia.

– Jos apteekki havaitsee päihdekäyttöä, yskänlääkkeet siirretään pois asiakkaiden ulottuvilta ja niitä myydään vain tiskin takaa. Samalla voidaan tapauskohtaisesti arvioida, kannattaako asiakkaalle myydä lääkettä, kertoo viestintäproviisori Elina Aaltonen Apteekkariliitosta.

Yskänlääkkeitä käytetään väärin myös yskän hoidossa. Aaltosen mukaan lääkettä otetaan esimerkiksi flunssan yhteydessä turhan rutiininomaisesti. Lisäksi yskänlääke valitaan usein väärin.

– Virusflunssan aiheuttamaan yskään valitaan usein limaa irrottavaa yskänlääkettä, vaikka yleensä kyseessä on ärsytysyskä. Lisäksi limaa irrottavien lääkkeiden teho on tutkimusten mukaan aika heikko.

Jos limaa erittyy jatkuvasti, pitäisi Aaltosen mukaan mennä lääkäriin eikä apteekkiin.

– Taustalla voi olla esimerkiksi runsas tupakointi tai keuhkoahtaumatauti. Jos hakee vain lisää lääkettä, jokin muu sairaus voi jäädä muuten huomaamatta.

Kolmas yskänlääkkeitä väärin käyttävä ryhmä ovat astmaatikot. Heille ei suositella yskänlääkkeitä itsehoitoon lainkaan, vaan heidän pitäisi neuvotella ensin lääkärin kanssa inhalaattorin annostuksen nostosta.

2. Nenän limakalvoja supistavat tipat tai suihkeet

Tukkoisen nenän avaamiseen tarkoitettujen nenäsuihkeiden tai -tippojen väärinkäyttö on lähes yhtä yleistä kuin yskänlääkkeiden. Nenäsumutteita ei voi käyttää päihteenä, mutta ne koukuttavat pitkäaikaisessa käytössä toisella tavalla – tukkoinen nenä ei pysykään lopulta auki ilman lääkettä.

Avaavien suihkeiden pitkäaikaiskäytön ongelma on, että ne voivat pilata nenän limakalvon. Jos suihketta käyttää pidempään, nuhaoireet ja limakalvon turvotus voivat ilmaantua hoidon lopettamisen yhteydessä uudelleen. Suihkeita saisi ohjeistuksen mukaan käyttää korkeintaan kymmenen päivää kerrallaan.

Apteekeissa voidaan jopa kieltäytyä myymästä lääkettä, jos epäillään, että asiakkaan suihkeen käyttö on riistäytynyt käsistä.
Yle Uutiset kertoi aiemmin tällä viikolla yhdestä tällaisesta tapauksesta.

Itsehoitolääkkeiden huomattu epätarkoituksenomainen käyttö -grafiikka
Yle/ Uutisgrafiikka

3. Kipulääkkeet

Monet suomalaiset käyttävät tulehduskipulääkkeitä ja parasetamolia liian pitkään tai liian suurina annoksina. Asiakas voi valita apteekissa myös väärän kipulääkkeen, joka ei välttämättä lainkaan auta hänen vaivaansa.

– Kipulääkkeen käyttöön suhtaudutaan aika huolettomasti, koska niiden käyttö on niin yleistä. Lääkkeen valinnassa ei oikein haluta ottaa neuvoja vastaan, koska asiakas on usein käyttänyt niitä aikaisemminkin, toteaa Apteekkariliiton viestintäproviisori Elina Aaltonen.

Lääkkeiden turvallisuutta valvova Fimea on arvioinut aiemmin, että tulehduskipulääkkeet aiheuttavat satoja kuolemia vuosittain. Monet asiakkaat esimerkiksi luulevat, että tulehduskipulääkkeet auttavat vatsakipuun. Yle Uutiset kertoi vuonna 2013, että noin kolmasosa vatsahaavan aiheuttamista verenvuodoista ja kuolemista liittyy tulehduskipulääkkeiden käyttöön.

– Sydänpotilailla myös sydäninfarktin riski kasvaa, ja viimeisimpien tutkimusten mukaan pitkäaikainen käyttö heikentää miesten hedelmällisyyttä, Aaltonen sanoo.

Tulehduskipulääkkeet eivät myöskään sovi yhteen verta ohentavan lääkityksen kanssa.

Parasetamoli ei ärsytä vatsaa, mutta voi tehdä suurina annoksina hallaa maksalle. Joulun välipäivinä monet tiedotusvälineet uutisoivat 16-vuotiaasta pojasta, joka oli kuollut mahdollisesti alkoholin ja parasetamolin yhteisvaikutuksesta johtuneeseen myrkytykseen.

– Ne ovat vaarallisia, jos niitä ottaa erittäin suuria määriä tai monta päivää putkeen tai käyttää yhdessä alkoholin kanssa. Oikein valittuna ja ohjeen mukaisilla annoksilla lääkkeet ovat turvallisia.

4. Flunssalääkejuomat

Flunssan hoitoon käytettäviin lääkejuomiin liittyy yhteiskäytön vaara. Jos esimerkiksi ibuprofeenia sisältävää juomaa käyttää yhdessä jonkin muun tulehduskipulääkkeen kanssa, lääkeaineen kokonaisannostus voi nousta liian suureksi. Silloin särkylääkkeiden aiheuttamien haittavaikutusten (ks. edellinen kappale) riski lisääntyy.

– Juomaa ei ehkä aina mielletä lääkkeeksi, Aaltonen toteaa.

Flunssalääkejuomista liikkuu myös sellaisia vääriä käsityksiä, että ne ehkäisisivät flunssan puhkeamista. Näin ei ole.

– Flunssan aiheuttaa virus, jota ei voi tappaa eikä estää tulemasta, vain sen oireita voi lievittää.

Lämmin lääkejuoma voi houkutella kylmänä talvipäivänä myös makunsa vuoksi, jos olo tuntuu hiukan flunssaiselta.

– Jos kuumetta tai päänsärkyä ei ole, kannattaa valita ennemmin vaikkapa lämmin marjamehu.

5. Laksatiivit

Ummetukseen on tarjolla kahdenlaisia itsehoitolääkkeitä. Apteekeissa on havaittu, että monet kroonisesta ummetuksesta kärsivät käyttävät akuuttiin tilanteeseen tarkoitettuja lääkkeitä, koska ne ovat helpompia käyttää.

– Akuuttiin ummetukseen tarkoitetut laksatiivit ovat tablettimuodossa, kun taas kroonisen ummetuksen lääkkeet ovat jauhemuodossa ja ne pitää liottaa nesteeseen.

Kroonisen ummetuksen lääkeainetta tarvitaan yhteen annokseen niin paljon, ettei sitä voi puristaa tablettimuotoon. Laksatiivien väärinkäyttö voi aiheuttaa suolen toiminnan laiskistumista, jolloin ummetus voi pahentua.

– Silloin voidaan tarvitaan järeämpiä keinoja kuten peräruiskeita, joilla vatsa saadaan toimimaan.

6. Kortisonivoiteet

Lääkevoiteet kuten kortisoni on tarkoitettu esimerkiksi auringon polttaman ihon ja hyttysenpuremien hoitoon. Niiden ongelma on Aaltosen mukaan siinä, että niitä käytetään helposti "varmuuden vuoksi".

– Voiteita ostetaan helposti kaikenlaisiin rohtumiin, nirhaumiin ja jopa lihassärkyyn. Monet ajattelevat, että lääkevoide auttaa kaikkiin iho-oireisiin.

Jos voide on valittu väärin eikä se auta vaivaan, käyttö voi pitkittyä. Kortisonivoiteet ohentavat ihoa, jos niitä käyttää liian pitkään.

– Niistä voi tulla pysyviäkin vaurioita. Ihoon voi tulla pigmenttihäiriöitä ja sidekudosarpia. Ihon puolustuskyky voi myös laskea, jos voidetta käyttää väärään vaivaan. Rikkinäinen iho voi esimerkiksi tulehtua herkemmin.

7. Antibioottivoiteet

Antibioottivoiteita käytetään väärin samaan tapaan kuin kortisonivoiteitakin.

– Yksi niistä on sellainen, että se saattaa allergisoida. Lisäksi turhien antibioottien käyttöä pitäisi aina välttää, myös voidemuodossa. Voide ei paranna esimerkiksi naarmua, joka ei ole tulehtunut.

Aaltonen sanoo, että sekä kortisoni- että antibioottivoiteita käytetään väärin esimerkiksi sieni-infektion ja rikkirevittyjen hyttysenpuremien hoidossa.

– Sieni-infektion hoitoon kannattaa hankkia sienilääke ja rikkirevittyyn hyttysenpuremaan puolestaan valita voide, jossa on mukana myös desinfiointiaine.

8. Matkapahoinvointilääkkeet

Matkapahoinvointilääkkeiden väärinkäyttö on aina päihdekäyttöä. Yhdessä valmisteista on lääkeaineena keskushermostoon vaikuttavaa ainetta, josta voi saada samanlaisen päihdyttävän vaikutuksen kuin yskänlääkkeiden kodeiinista.

– Lääke aiheuttaa väärin käytettynä sekavan olon. Myös nämä lääkkeet on usein sijoitettu tiskin taakse niin, että niitä pitää pyytää apteekin henkilökunnalta erikseen, Aaltonen kertoo.

Aaltosen mukaan yskänlääkkeitä ja matkapahoinvointilääkkeitä on käytetty päihtymistarkoitukseen jo pitkään. Lääkkeiden turvallisuutta valvovan Fimean mukaan niitä ei olla siirtämässä reseptivalmisteiksi. Fimeasta arvioidaan, että päihdekäyttötapaukset ovat harvinaisia.

9. Pieniannoksiset veren hyytymistä estävät lääkkeet

Asetyylisalisyylihappo eli "aspiriini" on monille tuttu kipulääke, mutta pieninä annoksina sitä käytetään estämään veren hyytymistä. Ongelma on, että lääkkeiden käyttö aloitetaan usein omin päin, vaikka pitkäkestoisesta lääkityksestä pitäisi aina keskustella lääkärin kanssa.

– Naapuri tai joku tuttu on saattanut vinkata, että se ehkäisee infarkteja. Reseptiä lääkkeeseen ei sitten haeta, koska siitä ei saa Kela-korvausta.

Veren hyytymistä ehkäisevät lääkkeet altistavat käyttäjänsä mustelmille ja voivat ohentaa verta liikaa. Silloin ne kasvattavat sisäisen verenvuodon riskiä.