yle.fi-etusivu

Israelin lipunpoltto laukaisi Saksassa väittelyn: Pitääkö maahanmuuttajat määrätä käymään keskitysleireillä?

antisemitismi
Mies kantaa julistetta, jossa lukee englanniksi "Jerusalem on Palestiinan pääkaupunki".
"Jerusalem on Palestiinan pääkaupunki" julisti banderolli joulukuussa Berliinissä järjestetyssä mielenosoituksessa. Palestiinalaiset suuttuivat Yhdysvaltojen päätöksestä tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi, koska palestiinalaiset haluavat Itä-Jerusalemin oman tulevan valtionsa pääkaupungiksi.Felipee Trueba / EPA-EFE

Saksassa on virinnyt keskustelu siitä, pitäisikö kaikki maahanmuuttajat määrätä vierailemaan natsiajan keskitysleireillä.

Palestiinalaistaustainen berliiniläinen valtiosihteeri Sawsan Chebli ehdotti asiaa, kun musliminuoret olivat polttaneet joulukuussa Berliinissä Israelin lippuja. (siirryt toiseen palveluun) Lipunpoltto oli vastalause sille, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.

Sosiaalidemokraatti Chebli sanoi, että jokaisen Saksassa asuvan pitäisi käydä vähintään kerran elämässään natsien uhrien muistopaikkoina toimivilla entisillä keskitysleireillä.

Sawsan Chebli
Palestiinalaistaustainen berliiniläispoliitikko Sawsan Chebli pitää tärkeänä, että myös maahanmuuttajat tutustuvat Saksan natsiajan julmuuksiin ymmärtääkseen, mihin antisemitismi voi johtaa.Hannibal Hanschke / EPA

Keskitysleirivierailut toisivat esiin, mihin juutalaisvastaisuus voi johtaa, Chebli sanoi saksalaismedian, muiden muassa Die Weltin (siirryt toiseen palveluun), rbb24:n (siirryt toiseen palveluun) hja Deutsche Wellen (siirryt toiseen palveluun) mukaan.

Vierailu sisällytettäisiin maahanmuuttajille pakolliseen kotoutumiskurssiin. Kursseilla keskitytään Saksan historiaan, oikeusjärjestelmään ja kieleen.

Keskitysleirivierailut kuuluvat jo nykyisin lukio-opetukseen. Saksa on korostanut, ettei maa saa unohtaa natsien julmuuksia, joissa kuoli noin kuusi miljoonaa juutalaista.

Tukijoita ja epäilijöitä

Saksan juutalaisten keskusneuvoston johtaja Josef Schuster pitää Cheblin ehdotusta periaatteessa hyvänä, sillä tällaiset muistomerkit voivat herättää empatiaa ihmisissä, jotka ovat itse joutuneet pakenemaan.

Schusterin mielestä antisemitismi voisi myös olla peruste turvapaikanhakijan karkottamiselle.

Joulukuisten lipunpolttoprotestien jälkeen Saksan oikeusministeri Heiko Maas sanoi, että maahanmuuttajien kotouttamiskursseilla voitaisiin antaa entistä enemmän painoa holokaustista kertomiseen. Hän totesi, ettei rasismilla ole sijaa Saksassa. Saksa taistelee uusnatsien antisemitismiä vastaan, eikä myöskään maahanmuuttajilta suvaita antisemitismiä, hän sanoi.

Kristillisdemokraattinen poliitikko Jens Spahn puolestaan pitää maahanmuuttoa muslimimaista yhtenä syynä viimeaikaisiin antisemitistisiin mielenosoituksiin, Der Spiegel -lehti kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

"Älkää yleistäkö"

Brandenburgin muistopaikoista vastaava johtaja Günter Morsch varoittaa (siirryt toiseen palveluun) yleistämästä keskustelua maahanmuuttajista ja antisemitismistä. Morsch sanoo Märkischen Allgemeinen Zeitung -lehdelle (siirryt toiseen palveluun), että maahanmuuttajia vierailee muistopaikoilla jo runsaasti koululuokkien mukana. Heistä ei ole kielteisiä kokemuksia, vaan ongelmia on ennemminkin saksalaisten koululaisten kanssa, hän toteaa.

Siksi hän pitää ongelmallisena sitä, että keskustelussa keskitytään maahanmuuttajiin eikä nähdä, että yhteiskunnan enemmistönkin keskuudessa on tällaisia konflikteja. Hän myös vierastaa vierailupakkoa, jolla voisi olla vastakkainen vaikutus kuin toivotaan.

Saksaan on tullut yli miljoona turvapaikanhakijaa Lähi-idästä ja Afrikasta.

Juutalaisia Saksassa on nykyisin noin 200 000. Viime vuoden tammi-elokuussa poliisille ilmoitettiin 681 juutalaisvastaista rikosta, mikä on neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Thüringin tiedusteluviraston johtaja Stephan Kramer sanoo Der Spiegelille, että antisemitismistä on tullut entistäkin vapautuneempaa ja monet juutalaiset pelkäävät kertoa olevansa juutalaisia.