Koe uusi yle.fi

Tallinnan keskustaan nousee ystävyyden muistomerkki suomalaisille

Muistomerkin rahoittavat virolaiset yrittäjät. Idean isä on olympiahiihtäjä, jonka moni suomalainenkin muistanee.

ystävyys
Kuuden virolaisen taiteilijan näkemykset muistomerkiksi esitellään Tallinnassa.
Kuuden virolaisen taiteilijan näkemykset muistomerkiksi esiteltiin Tallinnassa torstaina.Statue.ee

Jokaisella virolaisella on oma tarina siitä, mistä hän haluaisi kiittää Suomen kansaa, uskoo Allar Levandi. Siksi hän haluaa pystyttää suomalaisille omistetun muistomerkin Tallinnan Rotermannin liikekortteliin. Nyt on oikea hetki vuosia sitten syntyneen idean toteuttamiseen, Levandi sanoo.

– Kun Viro ja Suomi viettävät samoihin aikoihin itsenäisyytensä satavuotispäivää, on oikea aika toteuttaa tämä haave ystävien ja tukijoiden avustuksella. Se, jolle ajatuksemme ovat sydäntä lähellä, osallistukoon toteutukseen.

Tänään keskiviikkona esiteltiin kuuden virolaisen taiteilijan näkemykset muistomerkiksi. Heidän ideansa ovat nähtävissä hankkeen verkkosivulla (siirryt toiseen palveluun).

100 vuotta itsenäisten heimokansojen ystävyyttä -ideakilpailun voittajan valitsee tuomaristo, mutta valintaan vaikuttavat myös Viron kansalaisten äänet, joita he voivat antaa sosiaalisessa mediassa.

Olympiamitalisti sai käsineet

Allar Levandi voitti pronssia yhdistetyn kilpailussa Calgaryn olympialaisissa vuonna 1988. Yksi hänen omista lämpimistä suomalaismuistoistaan on juuri urheilu-uralta, paria vuotta ennen Calgaryn kisoja.

– Meidät pantiin yhdessä kilpailussa sekajoukkueisiin muiden maiden urheilijoiden kanssa. Minä satuin samaan joukkueeseen olympiamitalistin Jouko Karjalaisen kanssa.

Karjalainen lahjoitti Neuvostoliiton joukkueen kuopukselle Suomen hiihtojoukkueen käsineet. Levandi ei väitä, että ne olisivat siivittäneet hänet olympiakorokkeelle, mutta hän sanoo muistavansa lahjan aina.

– Ette ymmärräkään, mitä se merkitsi minun kaltaiselleni nuorelle urheilijalle. Tunsin käsineiden ansiosta, että olen parempi urheilija. Ne ovat minulla vieläkin tallella.

"Tärkeintä oli tilaisuus työskennellä Suomessa"

Muistomerkkisäätiön perustivat Levandin lisäksi kolmen muuta liikemiestä, Urmas Sõõrumaa, Jüri Ross ja Aku Sorainen.

Sõõrumaa kertoo syttyneensä idealle heti, koska Suomen valtion ja kansan jälki Viron historiassa, taloudessa ja arjessa on hänen mukaansa mittaamaton.

pienoismalli
Kuvanveistäjä Tauno Kangron muistomerkkiehdotus: "Yhteisen pöydän takana".Statue.ee

Sõõrumaa mainitsee muun muassa lahden toiselta puolen nähdyt tv-ohjelmat, joiden katsominen oli neuvostoaikana Viron yhteys länsimaiseen yhteiskuntaan.

– Minulle tärkeintä oli kuitenkin 1980-luvun lopussa avautunut tilaisuus mennä Suomeen töihin. Sen ansiosta Virossa on syntynyt kymmeniä menestyviä yrityksiä ja pantu alku tuhansien virolaisten menestyvälle uralle.

"Virosta on tullut esimerkillinen naapuri"

Jüri Ross kiittää suomalaisilta saamaansa tietotaitoa ja tuttavuuksia; niiden ansiosta hänen yrityksensä kasvoi kellaripuodista kauppaketjuksi, hän sanoo.

Ryhmän neljäs jäsen, Baltian maissa työskentelevä suomalainen asianajaja Aku Sorainen, näkee nykytilanteen myös toisin päin.

– Virosta on tullut hyvin nykyaikainen yhteiskunta, ja Suomessa nähdään, että virolaiset tekevät asioita hyvin nopeasti ja tehokkaasti. Virosta on muodostumassa Suomelle esimerkillinen naapuri, jolta Suomella on paljon opittavaa, Sorainen sanoo.