Suomalaistaiteilija muutti Etelä-Afrikkaan, koska siellä otetaan kantaa – kävikin niin, että hänen taiteensa provosoi lähinnä suomalaisia

Isabella Chydenius haluaa nostaa teoksissaan esiin naisten oikeuksia. Kuvapalvelu Instagram poisti taiteilijan videon, koska siinä näkyivät nännit.

sukupuolten tasa-arvo
Isabella Chydenius
Isabella Chydenius käyttää taideteostensa muottina omaa vartaloaan. Hän haluaisi näyttää myös muiden vartaloita ja kuunnella muiden naisten kehoja ja tarinoita.Liselott Lindström

*KAPKAUPUNKI *Joulukuun aurinko paahtaa kuumana sisään ikkunasta. Isabella Chydenius istuu lattialla ja piirtää värikynällä isoon taideteokseensa.

Hän laittaa kynän sivuun ja ottaa penaalista valkoisen tussin. Sillä hän korostaa keskeneräisen taulun naisvartalon nännejä.

– Rakastan rintoja. Haluan, ettei niitä nähtäisi pelkkinä seksiobjekteina, Chydenius sanoo.

Ensisilmäyksellä naisen vartaloa ei edes huomaa, vaan taideteos näyttää eriväristen maaliläiskien kauniilta sekamelskalta.

Naiset ja naisten oikeudet ovat Chydeniuksen intohimo, ja se näkyy myös hänen taiteessaan. Siinä tärkeää on myös tabujen murtaminen.

Taiteilija käsittelee esimerkiksi kuukautisia, jotka ovat iso hyssyttelyn aihe monessa kehittyvässä maassa. Aiheesta puhutaan yllättävän vähän myös Suomessa, Chydenius sanoo.

Joulukuun alussa Chydeniuksella oli Lontoossa performanssinäytelmä Anything you can do, I can do bleeding (siirryt toiseen palveluun), jossa hän esiintyi sukkahousupuvussa. Kuvapalvelu Instagram poisti videon, koska siinä näkyivät taiteilijan nännit.

Eivät edes näkyneet, Chydenius sanoo.

– Nännit oli peitetty, tapaus vain osoittaa kaksinaismoralismia.

Instagram on taiteelle toimiva alusta

Isabella Chydenius käyttää Instagramia paljon. Hän toivoo, että hänen taiteensa herättäisi keskustelua. Ja Instagramissa se onnistuu.

– Siellä voin kehittää ympäristön ja yhteisön, jossa yhteiskunnan ongelmista voidaan keskustella. Eri ihmiset voivat löytää toisensa tilini kautta ja minä löydän muita toisten tilien kautta, hän sanoo.

Chydenius saa sosiaalisessa mediassa osakseen paljon positiivista, mutta myös törkyä. Yleensä hän yrittää vastata ja käydä keskustelua, mutta helppoa se ei ole.

– Eniten provosoituvat valkoiset cis-heteromiehet, Chydenius kertoo ja tarkoittaa ihmisiä, jotka ilmaisevat sukupuoltaan syntymässä määritellylle sukupuolelleen ominaisesti.

– Eli he, jotka harvoin kokevat minkäänlaista sortoa ja jotka ovat yleensä omassa ympäristössään "normaaleja".

Muun muassa pari vanhaa koulukaveria ja muutama puolituttu on joutunut lopulta blokkilistalle.

Vaikka moni suomalainen kokee Chydeniuksen taiteen provosoivaksi, Etelä-Afrikassa se ei tunnu herättävän samanlaisia reaktioita.

Isabella Chydenius
Suomen luontoa rakastava Isabella Chydenius ihailee näkymää kotitalonsa parvekkeelta Kapkaupungin Pöytävuorelle.Liselott Lindström

– Täällä on niin paljon erilaista ja poliittista taidetta, täällä voi tehdä melkein mitä vain, hän sanoo.

Ja juuri siksi Chydenius Etelä-Afrikassa onkin.

Etelä-Afrikassa taide on poliittista

Afrikan eteläkärkeen Chydenius tuli ensin lomalle, koska juoksijasisar Nina harjoitteli Kapkaupungin lähellä.

Taiteilija kierteli gallerioita ja esityksiä ja hämmästyi yhteiskunnallisen sisällön runsaudesta. Hän arvelee sen johtuvan Etelä-Afrikan historiasta.

– Täällä puhutaan tasa-arvosta yleisellä tasolla todella paljon, ja se varmasti johtuu rotuerottelusta. Se on edelleen niin kipeä kohta maan historiassa. Taiteilijat osallistuvat aktiivisesti keskusteluun politiikasta ja uskonnosta, Chydenius sanoo.

Hän asui tuohon aikaan Lontoossa, mutta se ei tuntunut oikealta paikalta. Ihmiset eivät uskaltaneet kommentoida hänen töitään, ja taide tuntui monelta osin pinnalliselta. Esimerkiksi käy eräskin taideteos, jonka innoituksena oli käytetty kurkkua.

– Minusta ihmiskunta ei vielä ole niin täydellinen, että taiteessa voi käyttää vihanneksia inspiraationa. On niin paljon muuta, josta pitää puhua ensin, Chydenius sanoo.

Niinpä hän muutti kolme vuotta sitten Kapkaupunkiin.

Isabella Chydenius
Rotuerottelun aikaan suurin osa Bo-Kaapin kaupunginosan asukkaista oli indonesialaisten orjien jälkeläisiä. Nykyään alue on Kapkaupungin suosituimpia.Liselott Lindström

"Noitavaino yhdistää Suomen ja Afrikan"

Isabella Chydeniuksen pieni studio sijaitsee hänen kodissaan Bo-Kaapin kaupunginosassa. Se on täynnä värikkäitä pieniä taloja, joita turistit innokkaina kuvaavat. Taiteilijan talon parvekkeelta avautuvat näkymät Kapkaupungin kuuluisalle Pöytävuorelle, ja myös Atlantin valtameri on lähellä.

Kapkaupungissa Chydeniusta viehättää luonnonläheisyys, joka liittyy myös vahvasti hänen uuteen näyttelyynsä (siirryt toiseen palveluun).

Sen pääteos on tuoleista tehty rovio, jonka päällä istuu nainen. Tuolit edustavat naisen perinteistä roolia kotiin vangittuna. Installaation huipulle päässyt nainen taas symboloi naisten ottamia edistysaskeleita.

Mutta samalla puutuolit ovat helposti syttyviä.

– Ne voivat palaa hetkessä tuhkaksi, Chydenius sanoo.

Kuvakaappaus Isabella Chydeniuksen Instagram-tililtä.
Yksityiskohta Isabella Chydeniuksen uusimmasta näyttelystä. Kuvapalvelu Instagram on Chydeniuksen mielestä hyvä alusta yhteiskunnalliselle taiteelle.Isabella Chydeniuksen Instagram-tili

Hän puhuu siitä, kuinka vahvoja, luonnosta voimaa saaneita naisia on demonisoitu sekä Suomessa että Afrikassa. Pohjoismaissa lääkeyrttejä tuntevia naisia on menneinä vuosisatoina poltettu noitina. Samaa on tapahtunut Etelä-Afrikassa, missä perinteisiä sangoma-parantajia poltettiin vielä 1990-luvulla.

– En haluaisi, mutta syytän kuitenkin uskontoa ja sen patriarkaalisia rakenteita. Sama kuvio näkyy sekä Suomessa että Afrikassa kristinuskon vahvistumisen jälkeen, sanoo Chydenius.

Näyttely tarkastelee naisten matkaa vahvasta asemasta alistetuksi ja sieltä takaisin ylöspäin. Tuoli-installaatio antaa ymmärtää, että edistys ei kuitenkaan ole vahvalla pohjalla – vielä.

– Olemme löytämässä tiemme takaisin. Ei vielä täysin, mutta nyt se tapahtuu vauhdilla esimerkiksi #metoon kautta. Asioista uskalletaan puhua ja naisia tukea.

#Menaretrash levisi vauhdilla

Etelä-Afrikassa naisten seksuaalisesta häirinnästä keskusteltiin paljon jo ennen kuin #metoo-kampanja herätteli länsimaita ilmiön laajuuteen. Naisiin kohdistuva väkivalta ja raiskaukset ovat Etelä-Afrikassa pelottavan yleisiä.

Etelä-Afrikan oma hashtag on #menaretrash (siirryt toiseen palveluun). Se levisi kulovalkean lailla sosiaalisessa mediassa sen jälkeen, kun mies oli tappanut raa'asti nuoren naisystävänsä.

Provosoivaksi tarkoitettu aihetunniste halusi viestiä, että naisten pitäisi suhtautua kaikkiin miehiin potentiaalisena "roskana".

Isabella Chydenius sanoo, että vaikka Etelä-Afrikassa naisten oikeuksista puhutaan yhä enemmän, keskustelu tasa-arvosta liittyy maassa yhä pitkälti etnisyyteen. Mutta pääasia kuitenkin on, että keskustelua käydään.

Isabella Chydenius
Kitka Etelä-Afrikan yhteiskunnassa toimii Isabella Chydeniukselle inspiraation lähteenä.Liselott Lindström

– Vaikea historia on aiheuttanut täällä sen, että asioita käydään nyt läpi ja epäkohtiin puututaan. Se on johtanut myös siihen, että ihmiset puuttuvat aiempaa enemmän yleiseen huonoon käytökseen, hän sanoo.

Tästä suomalaiset voisivat ottaa mallia, Chydenius toivoo.

Ja vaikka naisten asema on Suomessa parempi kuin Etelä-Afrikassa, se ei tarkoita, että asia on meilläkään loppuun käsitelty.

– Näistä asioista pitää puhua niin kauan, että kukaan ei enää saa kuulla "itkevänsä kuin pikkutyttö".