"Mikä on maailman nopein eläin?" Tietovisa pitää autoilijoita hereillä Australian tuhansien kilometrien taipaleilla

Valtavien etäisyyksien Australiassa sanotaan usein, että jokin paikka on "vain" tuhannen kilometrin päässä.

liikenneturvallisuus
Kuvassa liikennemerkki, jossa kysytään "Mikä on maailman nopein eläin?"
Maailman nopeimman eläimen pohtiminen toivottavasti piristää väsyneitä autoilijoita illan hämärtyessä.Teemu Juhola / Yle

QueenslandTienvarsikyltissä on kysymys: Mikä on maailman nopein eläin?

Autossamme viriää keskustelu: Olisiko gepardi? Ei ole, eikö se ole jokin lintu?

Kysymyskyltti on ajanut asiansa ja saanut aikaan ajatustoimintaa.

Kuvassa liikennemerkki, jossa kerrotaan, että maailman nopein eläin on muuttohaukka. Rekka on juuri tulossa merkin takaa.
Liikennemerkki kertoo, että maailman nopein eläin on muuttohaukka.Teemu Juhola / Yle

Muutaman kilometrin päässä kerrotaan oikea vastaus. Nopein eläin on peregrine falcon eli muuttohaukka.

Australiassa vierailevan silmään kyltit näyttävät erikoisilta. Niiden tarkoituksena on valpastuttaa kuljettajia, pitää heidät hereillä.

Valtavien etäisyyksien mantereella rattiin nukahtaminen on iso riski.

Infokartta
Yle Uutisgrafiikka

Tylsä ja pitkä tieosuus on fatigue zone

Kun tieosuus on oikein tylsä ja pitkä, sitä kutsutaan Australiassa fatigue zoneksi eli väsymysalueeksi.

Nukahtamisten ehkäisemiseksi viranomaiset ovat laatineet tietokilpailukysymyksiä erityisen vaarallisille tieosuuksille.

Maailman nopeimman eläimen lisäksi kylteissä kysellään esimerkiksi seuraavaa:

– Kuka oli Queenslandin ensimmäinen pääministeri? (Robert Herbert)

– Mikä on osavaltion tunnuskukka? (syyspuikkokämmekkä) ja

– Mikä on maailman pisin elävä asia? (Iso valliriutta).

Nainen istuu autossa ja mies seisoo auton sivustalla.
Dan ja Deborah Mahon ajoivat ensin Brisbanesta Canberraan, sieltä Sydneyyn ja sitten takaisin Brisbaneen.Teemu Juhola / Yle

"Vastauskylttiä alkaa odottaa"

– Kysymykset herättelevät aivoja. Sitä havahtuu ajattelemaan ja odottamaan vastauskylttiä. Kyllä ne auttavat pysymään hereillä, miettii Dan Mahon levähdyspaikalla Tyynen valtameren moottoritiellä Brisbanen eteläpuolella.

Mahon on vaimonsa Deborahin kanssa palaamassa kotiin parin viikon reissusta etelästä. Pariskunta on ajanut ensin Brisbanesta Canberraan, sieltä Sydneyyn ja nyt takaisin Brisbaneen.

– Siitä kertyy sellaiset 3 000 kilometriä siihen mennessä, kun olemme kotona.

Romuttunut auto levähdyspaikalla Australiassa Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa.
Tämän levähdyspaikalle tuodun auton kuljettajalle oli tapahtunut onnettomuus.Toni Määttä / Yle

Viime vuonna liikenneonnettomuuksissa kuoli Australiassa 1 225 ihmistä. Vastaavasti Suomen tieliikenteessä kuoli 226 ihmistä.

Kuolonkolareita sattuu noin 25 miljoonan asukkaan Australiassa siis suhteessa jonkin verran enemmän kuin Suomessa.

Viidennes Australian tieliikenneonnettomuuksista johtuu ainakin osittain kuljettajan väsymyksestä.

Tienvarsikylttejä käytetään myös muistuttamaan autoilijoita onnettomuuksista.

Liikennemerkissä on teksti, joka kertoo, että tiellä on ajettu 26 onnettomuutta, jotka ovat johtuneet väsymyksestä.
Stanthorpen ja Brisbanen välisellä tiellä kyltissä kerrotaan, että tieosuudella on tapahtunut 26 väsymyksestä aiheutunutta onnettomuutta viiden vuoden aikana.Toni Määttä / Yle

Dan Mahon heiluttelee avainnippuaan ja sanoo, että pitkillä matkoilla hereillä pysyminen on usein vaikeaa.

– Pitää pysähtyä suunnilleen sadan kilometrin välein ja haukata raitista ilmaa ainakin muutaman minuutin ajan.

Rekkamiehen resepti: Äänikirjat ja pitkät puhelut

Tatuoitu rekkamies on juuri herännyt nokosilta levähdysalueella noin 150 kilometrin päässä Brisbanesta.

Autossa on punkka, jossa nukutaan, kun ollaan tien päällä.

Joe Simpson myöntää, että hereillä pysyminen ratin takana on ammattikuljettajallekin monesti hankalaa.

Kuvassa rekkakuski istuu ohjaamossa. Ovi on avoinna.
Joe Simpsonilla on kosolti ajokokemusta etäisyyksiltään armottomasta Australian keskiosan autiomaasta.Teemu Juhola / Yle

– Kuuntelen äänikirjoja tai soittelen tien päällä oleville ystävilleni, kun minua alkaa väsyttää. Saatamme puhua reilun tunninkin, Simpson sanoo.

Hän kertoo myös juovansa ajojen aikana paljon jääkahvia.

Säädösten mukaan rekkakuskit saavat ajaa yhtä mittaa 12–14 tuntia vuorokaudessa lastista riippuen.

– Ovathan ne pitkiä päiviä. Siihen pitää vielä laskea päälle purku- ja lastausajat. Siihen voi mennä tunteja. Nukkumiseen saattaa jäädä vain muutama tunti.

Toisinaan pitkillä matkoilla on kaksi kuljettajaa, jotka ajavat vuoron perään. Silloin auto ei pysähdy kuin ajajan vaihdon ajaksi.

– Näin toimitaan, kun matka on todella pitkä ja määränpäänä on esimerkiksi länsirannikolla sijaitseva Perth.

Tyynen valtameren rantatiellä huoltoasemia ja pysähdyspaikkoja on paljon, mutta monilta tieosuuksilta ne puuttuvat.

"Driver fatigue crash zone next 95 km" -merkki varoittaa autoilijoita Australiassa Brisbanen Stanthorpen välillä.
Liikennemerkki varoittaa Stanthorpen ja Brisbanen välillä, että seuraavat 95 kilometriä taival on tylsää, mutta vaarallista.Toni Määttä / Yle

Tällaista taivalta on esimerkiksi Brisbanesta sisämaahan vievällä tiellä.

Tällaisilla fatigue-osuuksilla tarjotaan kuitenkin joskus automaateissa ilmaista kahvia, toisinaan myös makeisia autoilijoiden hereillä pitämiseksi.

Lepää ja virkisty, neuvotaan automaateillakin: Take a rest and refresh.

Lue lisää juttuja Australiasta:

Patti korvan takana muistuttaa lapsuuden kesistä – Sairastumiset kääntyivät vihdoin laskuun "melanooman pääkaupungissa" Australiassa

"Vapaapäivinä emme tee juuri muuta kuin olemme ulkona" – Australia saa halpaa työvoimaa nuorista, jotka hakevat maasta seikkailua

"Todellinen aussi ei stressaa liikoja ja ottaa ehkä viikonloppuna olutta" – Suuri osa australialaisista pysäyttäisi maahanmuuton

Australiassa raikaa maapallon eteläisin suomenkielinen rockradio – Tuula ja Kristian Olin vaihtoivat tangon Nightwishiin

Yle Australiassa: Aktivistit vaativat pääministeriä päästämään Manus-saarelle teljetyt turvapaikanhakijat Australiaan