Kylmenevätkö kylpyhuoneet? Ympäristöministeriö kielsi osan rättipattereista uudiskohteissa

Ympäristöministeriön asetuksen mukaan uusiin rakennuksiin ei saa enää asentaa lämpimän käyttöveden kierrolla toimivia lämpöpattereita tai pyyhekuivaimia.  Määräyksellä halutaan torjua vesijohtoverkossa viihtyvien mikrobien aiheuttamia ongelmia.

ympäristöministeriö
Rättipatteri
Lämpimän käyttöveden kiertoon liitetty rättipatteri. Tällainen asennus ei ole enää uudisrakennuksissa sallittu. Markku Pitkänen / Yle

Uudet rakennusmääräykset rajoittavat hanasta tulevan kuuman veden hyödyntämistä silloin, kun se vielä virtaa ja muhii putkistoissa.

Vuoden alussa voimaan tulleen asetuksen mukaan uusissa rakennettavissa kiinteistöissä ei saa olla lämpimän käyttöveden kierrossa lämpöä luovuttavia laitteita tai järjestelmiä.

Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa monesta kylpyhuoneesta tuttuja käyttövesikiertoisia rättipattereita ja pyyhekuivaimia.

Näiden pattereiden etuna on ollut, että ne ovat pitäneet märkätiloja kuivana silloinkin, kun talon varsinaisen lämmitysverkon kierto on ollut kokonaan katkaistuna, eli esimerkiksi kesäaikana.

Monessa taloudessa rättipatteri on myös saattanut olla ainoa riittävän kuuma paikka, jonka päällä on voinut turvallisesti kuivattaa vaikkapa hiihtolenkillä kastuneita pipoa ja lapasia.

Kiellolle vankat terveydelliset perusteet

Rättipatterissa kuuman käyttöveden lämpötila saattaa alentua niin paljon, että mikrobit, etenkin legionella-bakteerit, alkavat lisääntyä. Esimerkiksi suihkussa käydessä tai käsiä pestessä ilmaan nousevien pienenpienten pisaroiden mukana nämä voivat kulkeutua ihmisen keuhkoihin ja aiheuttaa hankalan keuhkokuumeen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa paljastuu vuosittain noin 15 legionella-bakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetapausta. Vuosina 2014–2016 THL:n tilastoimista yhteensä 42 tapauksesta puolet oli saatu ulkomailla. Kotimaisista 21 tartunnasta 9 tapausta oli peräisin vesijohtovedestä.

Todennäköisesti sairastumisia on kuitenkin enemmän, sillä usein tauti tulee hoidetuksi tavallisena keuhkokuumeena.

kinkkumittari kädessä
Hanasta tulevan kuuman veden lämpötilan voi tarkistaa vaikkapa paistolämpömittarilla. Markku Pitkänen / Yle

– Euroopan alueella meillä on noin 7 000 tapausta vuosittain, ja monissa maissa on saatu huomattavan paljon enemmän näitä tapauksia kiinni kuin Suomessa, koska sitä ei niin usein tartunnan aiheuttajana selvitetä, sanoo THL:n erikoistutkija Jaana Kusnetsov .

Hänen mukaansa uusi asetus on legionellan torjunnan kannalta perusteltu. Jo aiemmin on kielletty lämpimän käyttöveden kierrolla toimivat lattialämmitykset. Uudiskohteiden rättipatterikielto on tälle luontevaa jatkoa.

Ilman rättipattereita on helpompi huolehtia siitä, että kuuman käyttöveden lämpötila pysyy määräysten mukaisella alueella eli 55–65 celsiusasteessa. Tuolloin vesi on legionellan lisääntymisen kannalta liian kuumaa, eikä bakteeriongelmaa muodostu. Toisaalta myös 65 asteen yläraja on palovammojen estämiseksi tärkeä.

LVI-alakin muutoksen takana

Myös putkiasennusalalla asetusta pidetään hyvänä.

– Itse pidän asiaa jopa aika fiksuna. Ihan sen takia, että puhutaan lämpimästä käyttövedestä. Se on kuluttajalle, ihmiselle tarkoitettua vettä, ei lämmitysjärjestelmän vettä. Lämmittäminen tapahtuu omalla järjestelmällänsä, toteaa erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-tekniset urakoitsijat ry:stä.

Ongelmana kuitenkin on, että myös kesäaikana kuumana pysyviä ja kunnolla kuivattamaan pystyviä vesikiertoisia pyyhekuivaimia ja rättipattereita varten tarvitaan jatkossa oma lämmityskattilasta tai lämmönvaihtimesta saakka vedetty kiertoputkistonsa. Tämä lisää rakentamiskustannuksia.

Toisaalta tarjolla on myös sähkökäyttöisiä pyyhekuivaimia ja lattialämmitysjärjestelmiä. Niiden haittapuoli on, että sähkön kulutus kasvaa.

Juha Mäkinen
Käyttövesi on kuluttajalle, ihmiselle tarkoitettua vettä, ei lämmitysjärjestelmän vettä, korostaa erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:stä.Tanja Heino / Yle

Pääsääntöisesti sähköllä tuotettu lämpö on myös esimerkiksi kaukolämpöä kalliimpaa. Lisäksi sähkölaskun maksaa yleensä asukas itse, kun taas käyttövesikierron lämmön hinta on saattanut sisältyä yhtiövastikkeeseen tai lämminvesimaksuuun.

Käyttövesikiertoisten rättipattereiden asennuskielto ei koske jo olemassaolevia ja remontoitavia kohteita. Niissä käyttövesikiertoon saa edelleen asentaa vanhan tilalle uuden patterin, kunhan kaikkien huoneeseen asennettavien pattereiden yhteenlaskettu lämpöteho on enintään 200 wattia.

Tavallisen rättipatterin asennus putkisaneerauksen yhteydessä voi siis olla sallittua, mutta niissä kylpyhuoneissa, joissa on ollut suuritehoisia käyttövesikiertoisia lämmittimiä voidaan joutua miettimään muita lämmitysratkaisuja. Kuivatuksen takia märkätiloja ei kuitenkaan liene hyvä jättää kylmiksi – ainakaan silloin, kun tilat ovat käytössä. Toisaalta, märkätiloja voi pitää kuivana myös riittävällä ilmanvaihdolla.