Facebook aikoo mullistaa uutisvirtasi – mitä suuruudistus tarkoittaa ja miksi yhtiö sen tekee?

Facebookin perustaja Mark Zuckerberg kertoi perjantaina, että yhtiö haluaa näyttää käyttäjilleen entistä enemmän kavereiden päivityksiä ja vähemmän instituutioiden ja mediayhtiöiden sisältöjä. Mikä muuttuu ja miksi?

Mark Zuckerberg
Mark ZuckerbergPeter Dasilva / EPA

Yhteisöpalvelu Facebookin perustaja Mark Zuckerberg kertoi perjantain vastaisena yönä ison uutisen: yhtiö aikoo mullistaa palvelunsa uutisvirran lähiviikkoina. Se aikoo näyttää palvelunsa yli kahdelle miljardille käyttäjälle enemmän ystävien, sukulaisten ja tuttujen päivityksiä ja vähemmän ammattimaisten julkaisijoiden – kuten Ylen – postauksia.

– Viime aikoina olemme saaneet palautetta, että julkinen sisältö – yritysten, brändien ja joukkoviestimien päivitykset – ovat syrjäyttämässä henkilökohtaiset tuokiokuvat, jotka yhdistävät meitä toinen toisiimme, Zuckerberg perustelee Facebook-päivityksessään (siirryt toiseen palveluun).

Muutos on odotettu, sillä Facebook on viitannut siihen useaan kertaan jo aiemmin. Viimeksi viikko sitten (siirryt toiseen palveluun)Zuckerberg kirjoitti, että vuodesta 2018 on tulossa Facebookille muutosten vuosi. Tällöin hän totesi, että haluaa pitää huolta siitä, että palvelussa käytetty aika on hyvin käytettyä aikaa.

Suuryhtiön tavoitteet uudistuksessa eivät kuitenkaan ole yksioikoiset. Uudistuksen taustalla vaikuttaa myös se, että maailman suurin yhteisöpalvelu on ongelmissa – monella rintamalla.

Mikä tarkalleen ottaen muuttuu?

Facebookin uutisvirran algoritmi – ohjelmanpätkä joka määrää, mitkä päivitykset nousevat esille ja mitkä eivät – ei ole julkinen. Ulkopuoliset eivät tarkalleen ottaen tiedä, miten se toimii, ja yhtiö muuttaa sitä jatkuvasti.

Joka tapauksessa, Facebookin mukaan algoritmi on nostanut liiaksi esille institutionaalisten julkaisijoiden päivityksiä. Ystävien ja tuttavien päivitykset ovat jääneet esimerkiksi uusien mediayhtiöiden koukuttavien videoiden jalkoihin. Zuckerbergin mukaan tämä on rikkonut uutisvirran.

Se on myös tehnyt palvelusta kielteisemmän, sanoo Facebook. Eikä tämä ole tavoite.

– Kun ihmiset ovat vuorovaikutuksessa läheistensä kanssa, se on merkityksellisempää ja mielekkämpää. Se edistää hyvinvointia, sanoi David Ginsberg, Facebookin tutkimusjohtaja, New York Timesille torstaina (siirryt toiseen palveluun).

Tästä syystä Facebook aikoo korostaa kavereiden päivityksiä sekä sisältöä, jota ei vain katsota tai lueta passiivisesti. Uutisvirtaan voi siis odottaa entistä enemmän tietoja kavereiden tekemisistä ja päivityksiä, joihin tutut käyttäjät ovat reagoineet tavalla tai toisella. Samalla uutiset, videot ja muu sisältö, joka ei aiheuta reaktioita, vähenee.

Miksi Facebook ryhtyy uudistukseen?

Facebook on maailman suurin yhteisöpalvelu. Sillä on maailmanlaajuisesti yli kaksi miljardia kuukausittaista käyttäjää. Sen emoyhtiö tekee suurta voittoa ja hallitsee internetin mainosmarkkinoita yhdessä Googlen kanssa.

Facebook ei kuitenkaan pysty enää kasvamaan entistä vauhtia ja, mikä yhtiön kannalta on vielä huolestuttavampaa, käyttäjien aktiivisuus palvelussa näyttää vähentyneen (siirryt toiseen palveluun). Facebookille ratkaisu ongelmaan on muuttaa algoritmia niin, että se korostaa nimenomaan aktiivisuutta edistävää sisältöä.

Pitkän aikaa Facebookin tavoite on ollut pitää käyttäjänsä palvelussa niin tehokkaasti kuin mahdollista. Siksi se on pyrkinyt tekemään yhteistyötä sisältöä tuottavien yritysten ja instituutioiden kanssa ja houkutellut niitä tuottamaan alustalleen esimerkiksi hyvin koukuttavaa videosisältöä.

Torstaina julkistettu uudistus näyttäisi toimivan tätä tavoitetta vastaan. New York Timesille (siirryt toiseen palveluun) Zuckerberg kertoi, että yhtiö tosiaan ennustaa ihmisten hakeutuvan entistä useammin palvelun ulkopuolella – mutta että se, että palvelun käyttämisestä tulee hyvä mieli, on myös yhtiön etujen mukaista.

Facebookilla tuskin on kuitenkaan mielessään ainoastaan käyttäjiensä etu. Uudistuksen taustalla on myös sen kuluneen vuoden aikana kohtaama kova kritiikki.

Palvelua on syytetty – perustellusti – siitä, ettei se pysty estämään valeuutisten leviämistä alustallaan. Erityisen kovaksi kritiikki on kiihtynyt sen jälkeen, kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi. Trumpille antoi vauhtia jakautunut sosiaalinen media ja siellä levinneet valeuutiset, joista osa oli Venäjään kytköksissä olevien tahojen tuottamia.

Facebook ei ole onnistunut yrityksissään erottaa valeuutisia oikeista uutisista. Näyttää siltä, että niiden erottelu onnistuu vain käsipelillä, mikä vaatisi tuhansien uusien työntekijöiden palkkaamista. Niinpä valeuutisista on tullut aito taloudellinen taakka ja riski. Lisäksi Saksa on päättänyt rankaista yhteisöpalveluita valtavilla sakoilla, jos ne eivät pysty estämään valeuutisten leviämistä. Muut maat seuraavat Saksan uuden lain toteutumista tarkkaan.

Yksi, hyvin yksinkertainen tapa vastata ongelmaan on vähentää kaikkien uutisten näkyvyyttä uutisvirrassa.

Kuka voittaa ja kuka kärsii uudistuksesta?

Tähän mennessä mediayhtiöiden on ollut helppo saada sisällölleen näkyvyyttä Facebookissa aivan ilmaiseksi. Kansainvälisillä markkinoilla moni toimija on rakentanut käytännössä koko liiketoimintamallinsa tämän näkyvyyden varaan. Näiden yhtiöiden bisnes voi muutoksen mukana kärsiä roimasti, jopa romahtaa yhdessä yössä. Ja voi olla, että kaikki instituutiot joutuvat maksamaan näkyvyydestä entistä useammin.

Uudistuksen merkitystä mediayhtiöille on pohtinut myös (siirryt toiseen palveluun) journalistiikan vierailijaprofessori Jussi Pullinen Tampereen yliopistosta. Pullisen mukaan vaikutukset vaihtelevat maittain paljon.

(On tosin niitäkin, joiden mukaan uudistus on medialle hyväksi: (siirryt toiseen palveluun) yhtiöt joutuvat vihdoin tunnustamaan, että kansainväliset jätit ovat vieneet digitaaliset mainosmarkkinat ja niiden on nyt aika rakentaa liiketoimintansa muiden rahoituslähteiden varaan.)

Sen sijaan Facebookin mukaan käyttäjät voittavat, kun saavat nähdä entistä enemmän kavereidensa tuottamaa ja näille merkittävää sisältöä. Siinä mielessä Facebook muuttuu enemmän sellaiseksi, jollainen se oli vuosia sitten, aikana ennen natiivivideoita ja joka puolelle tunkeutuvaa digimarkkinointia.

Nähtäväksi jää, tekeekö uudistus mitään valeuutisten leviämiselle ja purkaako se kuplia, joihin ihmiset ovat jakautuneet. Tämän Zuckerberg mainitsi tavoitteekseen korkealentoisessa päivityksessään tammikuun alussa.

Itse asiassa voi olla, että uudistus vain vahvistaa kuplia ja heikentää demokratiaa entisestään. Ihmiset näkevät entistä useammin sisältöä lähimmiltä ystäviltään, jotka todennäköisesti jo ennestään kuuluvat samaan kuplaan.

Eikä mikään estä valeuutisia leviämästä, jos se aiheuttaa paljon reaktioita ja keskustelua. Ja nehän aiheuttavat, kertoo tutkimus. (siirryt toiseen palveluun)

Sen sijaan ylipäätään uudistuksella saattaa olla merkitystä sille, miten ihmiset löytävät uutisensa ylipäätään. Suomessa yleisö kuluttaa uutisensa usein mediayhtiöiden verkkosivuilta, mutta muualla maailmassa sosiaalinen media on hyvin tärkeä uutislähde. Eikä sen merkitystä Suomessakaan voi vähätellä. Erityisesti nuorissa ikäluokissa sosiaalinen media voittaa verkkosivut uutislähteenä, kertoo Ylen tuore tutkimus. Sillä, jos ammattimaisten ja vastuullisesti tuotettujen uutisten kuluttaminen vähenee, voi olla nimenomaan kuplia vahvistava ja demokratiaa heikentävä vaikutus.