Koe uusi yle.fi

Analyysi: Saksan uusi hallitus voi tuoda uuden linjan – mitä tekee Suomi?

Saksan hallitustunnusteluiden tulos näyttäisi pehmentävän suhtautumista Suomen kammoamaan taloudelliseen yhteisvastuuseen, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

Saksa
Saksan hallitustunnusteluiden tuloksesta kerrottiin perjantaiaamuna. Neuvotteluita kävivät Baijerin CSU:n johtaja Horst Seehofer, kristillidemokraattisen CDU:n Angela Merkel ja SPD:n Martin Schulz.
Saksan hallitustunnusteluiden tuloksesta kerrottiin perjantaiaamuna. Neuvotteluita kävivät Baijerin CSU:n johtaja Horst Seehofer, kristillidemokraattisen CDU:n Angela Merkel ja SPD:n Martin Schulz.Hayoung Yeon / EPA

Bryssel

Saksan hallitustunnustelut tuottivat perjantaiaamuna tuloksen, jonka EU-osio on mielenkiintoista luettavaa Suomenkin hallitukselle.

Suomi on perinteisesti vannonut saksalaistyyppisen talouskuripolitiikan nimeen, jossa jokainen maa vastaa omista veloistaan. Saksan leveän selän takaa on ollut helppo vastustaa esimerkiksi taloudellisen yhteisvastuun kasvattamista.

CDU:n, CSU:n ja SPD:n tuottama 28-sivuinen yhteisymmärrys on ensimmäinen virallinen saksalaispaperi pitkään aikaan, joka näyttäisi reivaavan perinteistä tiukkaa linjaa pehmeämmäksi. Linja henkilöityi valtiovarainministeri Wolfgang Schäubleen, joka siirtyi syksyllä liittopäivien puhemieheksi.

– Tuemme myös [EU-]budjetin voimavarojen käyttöä talouden vakauttamiseen, sosiaaliseen konvergenssiin ja rakenneuudistusten tukemiseen, mikä voisi toimia lähtöpisteenä euroalueen investointibudjetille, paperissa (siirryt toiseen palveluun) lukee.

Talouden vakauttaminen tarkoittaasuhdannevaihteluiden tasaamista EU-rahalla, esimerkiksi turvaamalla julkisten investointien jatkumista taantumassa. Suomi ei ole tästä innostunut.

– Suhdannetasausmekanismia emme kannata, koska siitä saatava mahdollinen hyöty on vähäinen riskeihin nähden, kirjoitti pääministeri Juha Sipilä (siirryt toiseen palveluun) (kesk.) lokakuussa.

Sipilä torjui myös euroalueen budjetin perustamisen.

Saksan kolmen puolueen paperi toteaa, että puolueet ovat valmiit Saksan EU-jäsenmaksujen kasvattamiseen, jotta EU selviää paremmin tehtävistään. Suomen linja on ollut vastustaa nettomaksuosuuden kasvua, kun Britannian lähtö aiheuttaa budjettiin vuosittain noin 12–14 miljardin euron aukon.

Ongelma tulee vastaan, kun unionin vuonna 2021 alkavasta budjettikehyksestä aletaan keskustella keväällä. On vaikea kuvitella budjettiratkaisua, jossa Saksan nettomaksu kasvaisi, mutta Suomen ei.

Paperi ei tee Saksasta talouspolitiikan Italiaa. Eikä sen kuvaaman politiikan toteutuminen ole edes varmaa, sillä suuri koalitio voi vielä kaatua esimerkiksi SPD:n jäsenäänestyksessä. Mutta nyt ilmassa on ensi kertaa merkkejä siitä, että Saksan varjo voi olla siirtymässä.

Lisää aiheesta:

Saksan hallitustunnustelut menivät yötöiksi – kohtalo demarien käsissä

Suomen EU-tuet vaarassa – Riita EU-budjetista uhkaa brexitin jälkeen