Koe uusi yle.fi

Eduskunnan Twitter-kone kritisoi saamelaisnuorten puheenjohtajan ajatuksia – Petra Laitille alkoi tulvia vihaisia viestejä

Twitterin päivystäväksi saamelaiseksi itseään kutsuva Petra Laiti alkoi saada vihaisia viestejä sen jälkeen kun yksi eduskunnan ahkerimmista twiittaajista jakoi Laitista kirjoitetun henkilökuvan Facebookissa.

sosiaalinen media
Petra Laiti kodassa.
Petra Laiti on Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja.Kukka Ranta

Suomen saamelaisnuorten yhdistyksen puheenjohtaja ja Suomen ylioppilaskuntien liiton varapuheenjohtaja Petra Laiti on ahkera sosiaalisen median käyttäjä. Hän twiittaa ja kirjoittaa blogia, jossa jakaa ajatuksiaan saamelaispolitiikasta ja maailman menosta.

Viikko sitten Helsingin Sanomat julkaisi Laitista henkilökuvan (siirryt toiseen palveluun), (siirryt toiseen palveluun) jossa hän tuo esiin ajatuksiaan saamelaisten sorrosta. Laitin mukaan Tenon sopimus ja Jäämeren ratahanke vaarantavat saamelaisten perinteiset elinkeinot ja kulttuurin.

Henkilökuva kiinnosti myös lappilaista kansanedustajaa Mikko Kärnää (kesk.), joka jakoi kirjoituksen sosiaalisessa mediassa Facebook-seinällään. (siirryt toiseen palveluun)

Tällaista huomionosoitusta ei Petra Laiti ollut odottanut kansanedustajalta.

Petra Laiti
Petra Laiti bloggaa ahkerasti saamelaispolitiikasta.Helga West / Yle

– Ensimmäinen asia, jonka huomasin, oli että blogiini tuli liikennettä, vaikka en ollut kirjoittanut sinne mitään. Ajattelin, että sen täytyi johtua artikkelista, mutta sitten Twitter-tilillleni alkoi tulla paljon enemmän roskapostia kuin tavallisesti. Ja blogiini tuli myös hyvin paljon kommentteja ja lopulta jouduin sulkemaan kommentoinnin, koska sinne tuli niin paljon spämmiä.

Tässä vaiheessa Petra Laiti ei aavistanut, että hänen ajatuksiaan oli jaettu eduskunnan yhden innokkaimman somepoliitikon Facebook-seinällä.

Keskustapuolueen lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä ihmetteli Facebook-päivityksessään, että miten joku henkilö ylipäätään kokee olevansa sellaisessa asemassa, että kykenisi määrittelemään itse yhden etnisiteetin ja kulttuurin (saamelaiskulttuurin). Kärnä totesi myös, että Petra Laitin mielipiteet ovat Petra Laitin mielipiteitä eiväktä ne edusta yleismaailmallisesti saamelaisten kantoja, sillä saamelaisuus erityisesti on moninaista.

– Sitten kuulin kaveriltani, että minusta oli kirjoiteltu Facebookissa. Olen nähnyt, että mitä siellä on kirjoitettu.

Oli erikoista lukea, miten paljon heillä oli sanottavaa minusta.

Petra Laiti

Laiti ihmettelee, miten henkilökuva herättikin niin vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.

– Siitähän kehkeytyi pitkä väittely. En edes tunne suurta osaa niistä ihmisistä, jotka siellä keskustelevat minusta. Oli erikoista lukea, miten paljon heillä oli sanottavaa minusta ja ajattelinkin, että sen täytyy olla eri Petra, josta he keskustelevat, koska en tunnistanut itseäni kommenteista.

Laiti ei myöskään ollut valmistautunut siihen, että ihmiset reagoisivat niin voimakkaasti.

– Monet ovat lähettäneet minulle viestejä, joissa he toteavat, että minä tai saamelaiset valitamme liikaa. Minua on myös käsketty lopettamaan puhumasta saamelaisten oikeuksista ja minulle on tullut kommentteja, joissa epäillään, olenko puhdas saamelainen, koska minulla on vaaleat hiukset ja siniset silmät.

Laitin mielestä erikoista tässä keskustelussa on ollut, että ihmiset kommentoivat hänen persoonaansa, sukutaustaansa ja ulkonäköään julkisesti, eikä Facebook-sivua ylläpitävä kansanedustaja puutu keskusteluun riittävän jämäkästi.

– Kommenteissa on ollut persoonaan kohdistuvia asioita minusta. Osassa niistä ei ole totuuden häivääkään. Hän ei ota vastuuta kommenteista, joita sinne on kirjoitettu ja jotka ovat selvästi epäasiallisia, sanoo Laiti.

"Esimerkki tavasta, jolla saamelaisten ääni yritetään pyyhkiä yhteiskunnallisesta ja julkisesta keskustelusta"

Saamelaisen sananlaskun mukaan sääsken ääni ei kuulu taivaaseen. Sananlaskun voi tulkita myös niin, että saamelaisia ei kuulla julkisessa keskustelussa.

Kauppatieteiden maisteri ja tuore yhteiskuntatieteiden maisteri Pirita Näkkäläjärvi London School of Economicsista tutki omassa opinnäytetyössään saamelaisten sananvapautta.

Pirita Näkkäläjärvi
Pirita NäkkäläjärviOula-Antti Labba

– Petra Laitin kokema somemyrsky on ilmiönä minulle tuttu henkilökohtaisesti ja opinnäytteeni kautta. Tämä on yksi esimerkki tavoista, joilla saamelaisten ääni yritetään vaientaa yhteiskunnallisests ja julkisessa keskustelussa, toteaa Näkkäläjärvi.

Näkkäläjärvi haastatteli tutkielmaansa saamelaisia aktivisteja, taiteilijoita ja poliitikkoja. Kaikissa 15 haastattelussa nousi esille sama teema, saamelaisten vaientaminen julkisessa keskustelussa, kertoo Näkkäläjärvi.

– Se oli ensimmäinen asia, joka tuli esiin Dissertation-työssäni, että saamelaiset kokevat vaientamista, josta tässäkin tapauksessa on kyse.

Näkkäläjärvi kertoo, että saamelaisia vaiennetaan monin tavoin: 1. Saamelaisista on lupa puhua miten sattuu eli vihapuheesta on tullut uusi normaali. 2. Retorisin keinoin kuten sanomalla “Sinun täytyy ymmärtää, että olemme aina eläneet täällä rauhanomaisesti”. 3. Hyökkäävällä kirjoittelulla, ahdistelemalla ja jopa tappouhkauksin. 4. Myös sisäistä vaientamista esiintyy.

Näkkäläjärvi toteaa opinnäytetyössään, että vaientamisella on yhteiskunnallista merkitystä.

– Sillä on suuri vaikutus Suomen puolen saamelaisiin, koska ihmiset alkavat pelätä ottaa kantaa. Se uhkaa saamelaisten sananvapautta Suomessa. Ihmiset alkavat harjoittaa itsesensuuria ja vaientaminen hiljentää myös sisäisen kritiikin, koska sitä voidaan käyttää kaikki saamelaisia vastaan. Tämä hidastaa saamelaisyhteisön sisäistä yhteiskunnallista kehitystä.

"Silloin kun julkisuuteen tullaan mielipiteineen, niin niistä on oikeus esittää kritiikkiä"

Tämän tarinan yksi osapuolista on yksi Suomi-Twitterin vaikutusvaltaisimmista keskustelijoista vuonna 2017 eli kansanedustaja Mikko Kärnä. Hän saattaa näppäillä jopa 50 twiittiä päivässä.

Mikko Kärnä
Mikko KärnäEmmi Korhonen / Lehtikuva

Kärnä on aktiivinen myös muilla sosiaalisen median alustoilla. Hänen Facebook-sivullaan on tämänkin viikon aikana keskusteltu monista eri aiheista, myös saamelaiset ovat olleet esillä pariinkin otteeseen. Ahkera sosiaalisen median käyttäjä nosti alkuviikosta myös Petra Laitista kirjoitetun henkilökuvan esille kärkkäin saatesanoin.

Kärnä puolustaa oikeuttaan keskustella julkisesti tärkeäksi katsomistaan aiheista.

– En missään nimessä ole kyseenalaistanut kenenkään oikeutta tuoda mielipiteitään julkisuuteen. Olen tuonut erilaisen katsontakannan mukaan tähän keskusteluun ja sanonut, että Petra Laiti ei itse noin yleismaailmallisesti edusta kaikkien saamelaisten mielipiteitä vaikka siitä Helsingin Sanomien artikkelista saakin sellaisen kuvan.

Kärnä muistuttaa, että sillä on merkitystä, että henkilö itse tulee julkisuuteen mielipiteineen.

– Petra Laiti meni itse mediaan, Helsingin Sanomiin, henkilönä. Totta kai kun tällaista artikkelia kommentoi, niin se henkilö, joka on mielipiteen esittänyt, nousee nimen tasolla esiin, mutta millään tasolla tässä ei ole sovellettu henkilöön käyvää argumentointia Petra Laitia kohtaan.

Mikä sitten on poliitikon vastuu sosiaalisessa mediassa ja onko hän vastuussa seuraajiensa käyttäytymisestä?

Mikko Kärnä toteaa, että on äärettömän ikävää, että jos jonkin yhteiskunnallisen kysymyksen esille nostaminen johtaa siihen, että henkilö saa epäasiallista palautetta. Omalta Facebook-seinältään Kärnä sanoo poistavansa epäasialliset kommentit.

– Tässä tapauksessa en osaa suoraan sanoa, mutta vajaat kymmenkunta kommenttia olen seinältäni joutunut poistamaan. Olen aina sanonut, että sivuillani keskustellaan asiallisesti, ei kohdenneta henkilöön käypää argumentointia, eikä mitään epäasiallisuuksia ja uhkauksia saa esittää.

Kärnän mukaan Laitin tapauksessa kommentoijat eivät ole uhkailleet, mutta epäasiallisia kommentteja on julkaistu.

– Ne olen poistanut ja laittanut tiedon kirjoittajille, Kärnä toteaa.

Politiikan tutkija: Päivitys tuo esiin aiheen ja persoonan

Yle Saame pyysi Lapin yliopiston valtiotieteen lehtoria ja politiikan tutkijaa Tapio Nykästä tarkastelemaan Mikko Kärnän Facebook-päivitystä, joka koski Suomen saamelaisnuorten puheenjohtajasta kirjoitettua artikkelia.

Tapio Nykänen
Sauli Antikainen / Yle

Tapio Nykänen tuo esiin pari huomioita.

– Päivityksen voi tulkita kahdella tavalla. Sen voi tulkita tavanomaiseksi poliittiseksi keskusteluksi, jossa poliitikko bongaa jostakin julkaisusta haastattelun, jonka hän nostaa esille ja kommentoi sosiaalisessa mediassa.

Toinen seikka, johon Nykänen tutkijana kiinnittää huomiota, on kirjoituksen tyyli.

– Ilmiö saa erilaisia ulottuvuuksia riippuen siitä, millainen kansanedustajan tai muussa korkeammassa poliittisessa valta-asemassa olevan henkilön päivitys on. Käydäänkö päivityksessä asioihin liittyvää debattia vai nostetaanko jollakin näkyvämmällä tavalla alkuperäisen kommentin esittänyt henkilö framille, Nykänen korostaa.

Keskustelu pyörii asioiden ympärillä, jossa arvioidaan jonkun henkilön saamelaisuuden astetta.

Tapio Nykänen

Nykäsen mukaan keskustelunavauksessa on piirteitä molemmista.

– Kansanedustaja kävi siinä poliittista keskustelua aiheesta, josta hän on keskustellut monta kertaa aiemminkin. Toisaalta hän tosiaan nosti päivityksessä Petra Laitin henkilönä aika voimakkaasti esille ja toisteli nimeä pariinkin otteeseen.

Nykänen huomauttaa, että vaikka kirjoittajalla olisikin vilpitön halu käydä poliittista keskustelua, niin sosiaalisen median kyllästämässä maailmassa henkilön osoittaminen kritiikin kohteeksi saattaa tapahtua, vaikkei kommentoijalla sellaista aikomusta olisikaan.

– Varsinkin näin käy helposti jos päivitys korostaa henkilön persoonaa. Tästä kyseisestä jutusta voi löytää molempia ulottuvuuksia ja tämän tyyppiset päivitykset voivat helposti johtaa valitettavasti myös vihapostiin.

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusperiaate ja monenlaisia kärkkäitäkin mielipiteitä saa esittää. Nykänen toteaa, että poliitikon vastuun määritteleminen on monisyistä ja vastuukysymykset liittyvät lähinnä moraaliseen vastuuseen.

– Silloin pitää kysyä, että voidaanko olettaa poliitikon tienneen toimintansa seuraukset. Jos poliitikon voidaan järkevästi olettaa ymmärtäneen, että tällaistakin voi seurata, niin hän on jonkinlaisessa osavastuussa moraalisesti arvioiden.

Keskustelu saamelaisten oikeuksista on jatkunut vuosikymmeniä. Useat tutkijat ovat analysoineet keskustelua oman tieteenalansa näkökulmasta. Yhteiskuntatieteilijänä myös Tapio Nykänen on tutkinut aihetta muun muassa poronhoidon näkökulmasta. Nykänen on huomannut keskustelussa mielenkiintoisen piirteen joka näkyy tässäkin tapauksessa.

– Keskustelu pyörii asioiden ympärillä, jossa arvioidaan jonkun henkilön saamelaisuuden astetta, tai arvioidaan sitä, että onko hän juuri oikea ihminen puhumaan saamelaisyhteisön puolesta sen sijaan, että kiinnitettäisiin huomiota saamelaisten kokemiin ongelmiin, joita ovat kielen, kulttuurin ja elinkeinojen elinvoimaisuus, Nykänen toteaa.

Keskustelu aiheesta jatkuu yhä somessa

Petra Laitin somemyrsky ei ole laantunut vieläkään, sillä Mikko Kärnän Facebook-sivulla aiheesta keskustellaan yhä vilkkaasti ja kommentteja sinkoilee puolin ja toisin. Sosiaalisessa mediassa saamelaisaktiivit ja Petra Laitin kannattajat ovat näyttäneet tukensa jakamalla päivityksiä aihetunnisteella #tuenPetraLaitia tai saamenkielisellä aihetunnisteella #mundoarjjunPetraLaiti.

Myös Suomen saamelaisnuoret on osoittanut tukensa puheenjohtajalleen julkaisemalla tiedotteen (siirryt toiseen palveluun) aiheesta. Tiedotteessaan yhdistys toteaa, että on hyvin arveluttavaa, että suomalainen kansanedustaja pyrkii kyseenalaistamaan saamelaisen Laitin tietoisuuden saamelaisyhteisön/tai yhteiskunnan kokemista haasteista ja hänen kokemuksensa saamelaisena.

Aihetta käsitellään Yle Saamen Dearvva! Tiõrv! Tiervâ! -lähetyksessä maanantaina 15. tammikuuta klo 11–13. Lähetys on kuunneltavissa myöhemmin Yle Areenassa Yle Saamen kanavasivulla.

14.1.2018 Klo 11:50 Tekstiä täydennetty sitaatein.