Koe uusi yle.fi

Supo lähetti edustajan salaiseen terrorismin vastaiseen keskukseen Hollantiin

Eri maiden tiedustelupalvelut ovat perustaneet tilannekeskuksen kaikessa hiljaisuudessa.

terrorisminvastainen toiminta
Suojelupoliisin kyltti Helsingissä.
Ella Pugin / AFP

EU-maiden sekä Norjan ja Sveitsin tiedustelupalvelut ovat tehostaneet viime vuoden aikana merkittävästi tietojenvaihtoa terroriuhista. Terrori-iskut Euroopassa ovat osoittaneet, että maiden rajoilla ei ole väliä, vaan iskuja suunnitellaan ja toteutetaan eri maissa.

Kaikessa hiljaisuudessa tiedustelupalvelut ovat perustaneet tilannekeskuksen, joka aloitti toimintansa viime vuoden tammikuussa. Sisäministeriön elokuussa päivätyn tiivistelmän mukaan (siirryt toiseen palveluun) myös Suojelupoliisi on lähettänyt virkamiehen Hollannissa sijaitsevaan tilannekeskukseen.

Tilannekeskus sijaitsee Hollannissa paikassa, jota ei kerrota julkisuuteen turvallisuussyistä. Tiedustelupalveluiden yhdyshenkilöt istuvat samoissa tiloissa nyt koko ajan, kun aiemmin he tapasivat toisiaan säännöllisesti.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari pitää keskuksen perustamista tärkeänä ja isona askeleena terrorismin vastaisessa yhteistyössä. Sen avulla varmistetaan hänen mukaansa, että tietojenvaihto on nopeaa ja konkreettista.

– Jokainen tulee pöytään omilla valtuuksillaan, itsenäisenä turvallisuuspalveluna. Jos jotakin tapahtuu, tämä on nopein tapa varmistaa tietojenvaihto, kun tilanne on tavallaan päällä, Pelttari kuvaa STT:lle.

Keskuksella on Supon mukaan ollut merkittävä rooli useissa tutkinnoissa, jotka ovat johtaneet terroristiepäiltyjen kiinniottamiseen Euroopassa.

"Askel ei johda EU:n yhteiseen tiedusteluun"

Poliisien ja tiedustelupalveluiden yhteistyö ei ole osa Euroopan unionin rakenteita. Terrorismin torjunnasta ja yhteistyöstä on kuitenkin puhuttu paljon myös EU:ssa. Jokainen isku on nostattanut yhä uudelleen keskustelun siitä, mitä EU voi tehdä turvallisuuden eteen.

Komission johdosta on väläytetty EU:n puitteisiin jopa uutta tiedusteluyksikköä, joka varmistaisi, että tieto kulkee.

Pelttarin mielestä tiedustelupalveluiden tiivistynyt yhteistyö ei tarkoita sitä, että EU olisi etenemässä kohti yhteistä tiedustelua.

– Tiedustelu on suljettu perussopimuksissa EU:n toimivallan ulkopuolelle. En usko, että jäsenmaat olisivat valmiita niitä muuttamaan.

Lähteet: STT