Ei nettisivuja, osoitetta tai johtajaa – Suomi lähetti edustajansa terrorismin vastaiseen tilannekeskukseen, jonka toiminnasta tiedetään hyvin vähän

Tilannekeskuksen takana on 30 maan tiedustelupalvelujen yhteenliittymä, joka on keskittynyt islamistisen terrorismin torjuntaan.

terrorisminvastainen toiminta
Kaksi dronea lentää iltaruskossa.
AOP

Terrorismin vastaisen tilannekeskuksen perustaminen on osa tiedustelupalvelujen välisen yhteistyön tiivistämistä, kerrotaan suojelupoliisista Ylelle.

STT kertoi sunnuntaina, että Suomi on lähettänyt edustajansa Hollantiin perustettuun, terrorismin vastaiseen tilannekeskukseen. Asia on mainittu myös sisäministeriön elokuussa päivätyssä asiakirjassa (siirryt toiseen palveluun).

Keskuksen perustaminen on osa Counter Terrorism Groupin eli CTG:n toimintaa. Mutta mikä tämä CTG oikein on?

Sen tiedetään olevan 30 eurooppalaisen tiedustelupalvelun yhteenliittymä, joka on keskittynyt erityisesti islamistisen terrorismin torjuntaan. Yhteenliittymän maista 28 kuuluu Euroopan unioniin.

Suojelupoliisin toimintaa esittelevän julkaisun (siirryt toiseen palveluun) mukaan turvallisuuspalvelut vaihtavat CTG:n kautta terrorismia koskevaa tietoa ja laativat uhka-arvioita jäsenmaiden turvallisuustilanteesta.

Pari vuotta sitten uutistoimisto AP kertoi (siirryt toiseen palveluun), että CTG oli rakentamassa uutta tiedustelutiedon jakamisen sähköistä alustaa tiedonvaihdon nopeuttamiseksi.

The Ulkopolitist kirjoitti viime marraskuussa (siirryt toiseen palveluun), ettei CTG:n toiminnasta tiedetä paljoa, eikä vähiten sen takia, ettei mikään parlamentti tai tuomioistuin valvo sen toimintaa. Ryhmällä ei esimerkiksi ole omia verkkosivuja, osoitetta tai hallitusta.

Salamyhkäisyyden verho yhteenliittymän yllä

Puhelu suojelupoliisin päällikölle Antti Pelttarille tuo sekin vain vähän valoa asiaan. Hän vetoaa toistuvasti salassapitosäännöksiin.

Pelttari ei suostu esimerkiksi kertomaan, paljonko ihmisiä työskentelee vuosi sitten aloittaneessa CTG:n tilannekeskuksessa, missä päin Hollantia se tarkalleen ottaen sijaitsee tai onko CTG:n tiivistynyt yhteistyö johtanut konkreettisiin tuloksiin terrorismintorjunnassa.

– Voi todeta yleisellä tasolla, että Euroopassa on kyetty merkittävä määrä estämään terroritekoja, Pelttari muotoilee.

Varsinainen CTG perustettiin vuonna 2001 Yhdysvalloissa tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen, mutta sen historia ulottuu paljon kauemmas. Jo 1970-luvulla toimintansa aloitti tiedustelupalvelujen liittoumana tunnettu, niin kutsuttu Bernin klubi.

Vuosi sitten perustettu terrorismin vastainen tilannekeskus on Pelttarin mukaan reagointia Euroopan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen ja lisääntyneeseen terrorismin uhkaan.

– Päätimme, että yhteistyötä tiivistetään ja yhteinen tilannekeskus on tämän konkreettinen muoto. Se nopeuttaa tiedonvaihtoa merkittävästi, sanoo Pelttari.

Keskuksella ei ole Pelttarin mukaan nimettyä johtajaa.

Kytkökset Euroopan unioniin saattavat tiivistyä

Kansallinen turvallisuus- ja tiedustelutoiminta ei kuulu Euroopan unionin toimivaltaan, joten CTG:llä ei ole linkkiä EU:hun eikä EU-maiden poliisiorganisaatioiden yhteenliittymään Europoliin.

– Tämä ei ole EU:n puitteissa tapahtuvaa toimintaa, vaan jokainen turvallisuuspalvelu toimii siellä omilla valtuuksillaan, oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaan, Pelttari kertoo.

Siitä huolimatta Hollanti valikoitui Pelttarin mukaan CTG:n terrorismin vastaisen tilannekeskuksen paikaksi muun muassa siitä syystä, että maa oli EU:n puheenjohtajana vuonna 2016.

Syksyllä 2017 Brysselissä pidetyn oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksen pöytäkirjasta löytyy kirjaus, jonka mukaan CTG:n ja Europolin alaisen Euroopan terrorismin torjunnan keskuksen (ECTC) yhteistyön tiivistämistä tulisi edelleen pohtia. Europolin toiminnan valvonnasta vastaa EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvosto.

Lue myös:

Supo lähetti edustajan salaiseen terrorismin vastaiseen keskukseen Hollantiin