Historiallisten tapahtumien juhlinnat jatkuvat – Jalasjärvellä luotiin sata vuotta sitten pohjaa armeijan jalkaväkijoukoille

Pronssinen hirvipatsas symboloi vapautta Jalasjärvellä Vilholan pihamaalla. Samalla paikalla perustettiin sata vuotta sitten Suomen tasavallan vartiosto, joka koulutti miehiä lujaan järjestyksenpitoon. Mannerheim määräsi järjestyksen pitäjät pian tehtäviin, jotka jäivät historian kirjoihin.

Suomen sisällissota
Antti Kiviniemi ja Antti Hutrin pronssinen hirvipatsas.
Antti Kiviniemi hankki 25 vuotta sitten rahoituksen Suomen tasavallan vartioston muistopatsaalle. Hirvipatsaan rahoittaminen ei ollut helppoa.Päivi Rautanen/Yle

Jalasjärveläinen Antti Kiviniemi seisoo tammikuussa 2018 nuorisotalo Vilholan pihamaalla kotipitäjässään ja katsoo kuvanveistäjä Armas Hutrin pronssista hirvipatsasta. Vapautta symboloiva muistopatsas on seisonut jykevällä graniittijalustallaan pian 25 vuotta. Patsas kunnioittaa Suomen tasavallan vartioston muistoa ja sadan vuoden takaisia tapahtumia.

Antti Kiviniemi oli 25 vuotta sitten Jalasjärven kunnanvaltuuston keskustalainen puheenjohtaja. Hänkin sai taistella saadakseen 200 000 markkaa kokoon patsasrahoja. Patsaan puolustajia ei tahtonut löytyä lama-ajan Etelä-Pohjanmaalta.

Ensimmäinen jalkaväkiosasto

Hirvipatsas muistuttaa, että samalla paikalla, kunnantalo Vilholan pihamaalla, koulutettiin tammikuussa 1918 miehiä turvaamaan järjestystä. Tuolloin syntyi Suomen tasavallan vartiosto, jota pidetään itsenäisen maan ensimmäisenä jalkaväkijoukko-osastona.

– Tarkoitus oli perustaa koulutus-, sotilas- ja poliisiosasto, joka turvaisi maassa lujan järjestysvallan ja sen, että valta säilyisi senaatilla ja eduskunnalla. Tämä vartiosto oli määrä ”heittää” sinne , missä oli mellakointia, Antti Kiviniemi selittää.

Vartiostoa johti pääasiassa Vaasasta käsin entinen poliisimestari, eversti Karl Emil Berg.

”Ensimmäiset rauhanneuvottelut”

Jalasjärvelle saatiin kasaan toistasataa miestä, jotka majoitettiin Väinölän nuorisoseurantalolle ja jotka paikalliset emännät muonittivat Koski-Lammin talossa. Miehiä ei ehditty kouluttaa järjestyksenpitoon kuin parisen viikkoa, kun sotilaskomitean puheenjohtajaksi nimetty Carl Gustaf Emil Mannerheim määräsi vartioston naapuripitäjien suojelukuntalaisten vahvistamana Ilmajoelle riisumaan venäläistä varuskuntaa aseista.

Tehtävää lähti hoitamaan parisensataa miestä. Venäläisessä varuskunnassa oli vastassa viisinkertainen määrä miehiä. Aseistariisunta onnistui ilman verenvuodatusta, mistä syystä Antti Kiviniemi pitää vartioston toimia esimerkillisinä.

– Minä pidän tätä ensimmäisenä tuloksellisena rauhanneuvotteluna Suomessa, koska eversti Berg venäjänkielen taitoisena pystyi neuvottelemaan venäläisten kanssa. Varuskunnassa oli tuhat miestä ja paljon aseita. Jos nämä parisataa miestä olisivat lähteneet sinne voimalla yrittämään, siitä olisi tullut paha tilanne.

Vartiosto palasi Ilmajoelta vielä Jalasjärvelle, mutta se siirtyi pian Seinäjoelle. Siellä siitä muodostettiin Seinäjoen krenatööripataljoona, jona se osallistui valkoisen armeijan riveissä sisällissotaan.

Suomen tasavallan vartioston koulutuspaikaksi valikoitui puolivahingossa Jalasjärvi. Antti Kiviniemi tietää, että vartiosto haluttiin sijoittaa syrjäiselle paikalle, etäälle venäläisistä varuskunnista ja levottomuuksista.

– Eversti Berg tunsi aktivistiopettaja Artturi Leinosen Ylihärmästä ja kysyi häneltä mielipidettä koulutuspaikasta.

"Puoltajia ei vain tahtonut olla"

Antti Kiviniemi pitää vartioston perustamista ja käytännön asioiden organisointia mallikkaasti hoidettuina sadan vuoden takaisessa maalaispitäjässä. Miksi historiallisen vartioston muistoksi oli niin vaikeaa pystyttää patsasta Jalasjärvelle?

– Itse patsasta ei vastustettu, mutta poliitikkojen oli vaikea tukea yksittäisen poliitikon ajamaa hanketta. Tämä on yleinen ilmiö politiikassa. Niitä puoltajia ei vaan tahtonut olla. Muutamat vasemmistopuolueiden valtuutetut katsoivat, että kunta ei saisi antaa rahaa, vaan patsasrahoitus pitäisi kerätä muualta.

Jalasjärven kunta rahoitti kuitenkin hirvipatsaasta reilun kolmanneksen. Rahaa tuli myös seurakunnalta, muutamilta naapurikunnilta, Jalasjärven kotiseutuyhdistykseltä, opetusministeriöltä sekä muun muassa lukuisilta rahastoilta ja yhdistyksiltä.

– Tavoitteenani oli saada Jalasjärvelle paitsi muistopatsas myös samalla näyttävä taideteos, Antti Kiviniemi muistelee.

Antti Kiviniemi on tyytyväinen, että hirvipatsas seisoo Suomen tasavallan vartioston entisellä komentopaikalla. Hän arvioi, että patsaan rahoittaminen ei olisi nykyään yhtään sen helpompaa kuin 25 vuotta sitten.

– Nyt löydettäisiin vielä vankempia syitä sille, ettei rahaa muistopatsaille löydy.

Viime vuoden lopulla Etelä-Pohjanmaalla juhlittiin myös sata vuotta sitten perustettua Vimpelin sotakoulua, josta suomalainen reserviupseerikoulutus ja tavallaan koko puolustusvoimat sai alkunsa.