Venäjän ulkoministeri arvosteli Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa niin Iranissa, Syyriassa, Ukrainassa kuin Pohjois-Koreassakin

Sergei Lavrov piti vuosittaisen tiedotustilaisuutensa. Ilta-Sanomien kysymykseen Mainilan laukauksista Lavrov ei ottanut kantaa.

Sergei Lavrov
Etualalla kuvan vasemmassa laidassa on vakavailmeinen Sergei Lavrov tummassa puvussa. Taustalla näkyy sinisellä pohjalla Venäjän ulkoministeriön logo, johon on kuvattu ministeriön rakennus.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov.Maxim Shipenkov / EPA

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov arvosteli vuotuisassa suuressa lehdistötilaisuudessaan Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa monilla ilmansuunnilla.

Erimielisyyttä löytyi muun muassa Iranin ydinsopimuksesta, Pohjois-Korean ydinaseohjelman hoidosta, Syyrian sisällissodasta.

Lavrov ilmoitti, että Venäjä ei tue Yhdysvaltain pyrkimyksiä muuttaa Iranin kanssa 2015 solmittua sopimusta maan ydinohjelman rajoittamisesta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vaatinut, että sopimusta pitää tiukentaa, tai Yhdysvallat vetäytyy siitä.

– Ikävä kyllä amerikkalaiset kollegamme ja heidän liittolaisensa haluavat edelleen hoitaa asioita uhkavaatimuksia esittämällä eivätkä halua kuunnella muiden maailmanpolitiikan keskusten näkemyksiä, Lavrov sanoi.

Lavrov varoitti, että sopimuksen romahtaminen voisi vaikeuttaa myös vuoropuhelua ydinaseohjelmaansa ajavan Pohjois-Korean kanssa.

Venäjän ulkoministeri myös kyseenalaisti huomisen Vancouverin ministeritapaamisen Pohjois-Korean ydinaseohjelmasta. Venäjää ja Kiinaa ei ole kutsuttu Kanadan ja Yhdysvaltain isännöimään tapaamiseen. Lavrov sanoi, että osanottajien listalla on maita kuten Kreikka, Belgia, Kolumbia ja Luxemburg.

– Mitä tekemistä näillä mailla on Korean niemimaan kysymyksen ratkaisuponnistelujen kanssa? Lavrov kyseli. Aiemmin myös Kiina on kritisoinut Vancouverin kokousta.

Lavrov sanoi, että Yhdysvaltain Syyrian-politiikka ei vaikuta muuttuneen Donald Trumpin kaudella. Lavrov syytti, että Yhdysvallat pyrkii jakamaan Syyrian muun muassa tukemalla kurditaistelijoita. Venäjä tukee Syyriassa presidentti Bashar al-Assadin hallintoa.

Edelleen Lavrov syytti, että Ukrainan hallitus aikoo ratkaista Itä-Ukrainan tilanteen sotilaallisesti ja että länsi katsoo tätä sivusta. Venäjä on tukenut Itä-Ukrainan separatisteja vuonna 2014 alkaneessa sodassa.

Lavrov syytti Yhdysvaltain painostavan EU:ta torjumaan Itämeren Nord Stream 2 -kaasuputken. Hänen mukaansa Yhdysvallat haluaa myydä Eurooppaan nestemäistä maakaasua, joka on Venäjän toimittamaa kaasua kalliimpaa.

Lavrov: Yhdysvallat ei kunnioita YK:n peruskirjaa

Lavrovin mukaan Yhdysvallat ei kunnioita YK:n peruskirjan perusperiaatteita.

– Tämän asiakirjan keskeinen ajatus on itsenäisten valtioiden tasavertaisuus, kunnioitus toinen toistaan kohtaan ja tarve koordinoida kantoja. Tämä näkökulma ei ole suosiossa Yhdysvalloissa, erityisesti nykyhallinnon alla, Lavrov sanoi.

Lavrov arveli, että Yhdysvaltain hallintoon on juurtunut ajatus Yhdysvaltain poikkeuslaatuisuudesta. Lavrovin mukaan tämä ajattelu ei ole muuttunut Barack Obaman hallinnosta Donald Trumpin hallintoon siirryttäessä.

– Kaikki amerikkalaisen eliitin toimet, Yhdysvaltain käytännön askeleet kansainvälisellä areenalla viittaavat siihen, että Yhdysvallat toimii edelleen tämän psykologian mukaan.

Lavrov huomautti, että Yhdysvallat ja koko länsi on menettämässä viiden vuosisadan ajan nauttimansa hallitsevan aseman, kun nousemassa on uusia talouskasvun, finanssivallan ja poliittisen vaikutusvallan keskuksia.

Lavrov ei ottanut kantaa talvisodan alkuun

Ilta-Sanomat tiedusteli Lavrovilta (siirryt toiseen palveluun), kuka ampui Mainilan laukaukset ja kuka aloitti talvisodan 1939. Lavrov ei ottanut asiaan kantaa.

– Kuulkaas, selvittäköön asiaa historioitsijat. Ulkoministeriön ei pidä ottaa kantoja historiallisiin tapahtumiin, jotka eivät varmaankaan olleet paras kausi maidemme suhteissa, jotka muuten nykyään ovat mielestäni erittäin hyvät.

Lavrov muistutti, että presidentti Vladimir Putin kiitti Valamon luostaria käsittelevässä dokumentissa Suomen roolia luostarin pyhäinjäännösten pelastamisesta.

– Jos nyt menemme siihen, että diplomaatit alkavat riidellä, kuka ampui ensin 70–80 vuotta sitten, emme käyttäydy oikein. Historioitsijat selvittäkööt asiaa. Meillä on muuten monien maiden kanssa yhteisiä historioitsijoiden komissioita. En vastustaisi sellaisen luomista Suomenkin kanssa.

Lähteet: Reuters, Tass