Ilveshavainnot puhuttavat Itä-Suomessa: "Lähtökohtaisesti ilves ei hyökkäile pihapiirin eläimiä kohti"

Itä-Suomessa ilveksen kanta on viime vuosina vahvistunut. Ilves nousi viikonloppuna puheenaiheeksi, kun aitauksessa olleesta islanninhevosesta löytyi kynnenjälkiä.

ilves
Ilves Ranuan eläinpuistossa.
Seppo Nykänen / Yle

Itä-Suomessa ilves ja ihminen kohtaavat toisensa yhä useammin. Syynä tähän on se, että metsäisessä Itä-Suomessa majailee koko Suomen tupsukorvista suuri osa. Itä-Suomessa ilveksen kanta on viime vuosina vahvistunut, kun muualla maassa kannan kasvu on taittunut.

– Itä-Suomessa metsäelinympäristö selittää kannan kasvun. Metsissä on ilvekselle saalistettavaa, kertoo Etelä-Savon riistapäällikkö Ohto Salo.

Ilves nousi puheenaiheeksi viikonloppuna Mikkelissä, kun ilvesten epäillään hyökänneen hevosaitaukseen. Salo kertoo, että Suomen lähihistoriassa on pystytty todistamaan vain yksi tapaus lähes varmasti, jossa ilves on hyökännyt hevosen kimppuun.

Salon mukaan muihin suurpetoihin verrattuna ilves ahdistelee kotieläimiä suhteellisen harvoin.

– Lähtökohtaisesti ilves ei hyökkäile pihapiirin eläimiä kohti, mutta esimerkiksi vapaana juokseva kissa saattaa kadota ilveksen toimesta. Kesäisin ja syksyisin myös lampaat saattavat joutua hyökkäyksen kohteeksi, jos ovat sellaisella paikalla, missä ei ole aitauksia.

Ilveshavaintoja tehdään päivittäin

Koko maassa arvioidaan olevan noin 2500 ilvestä. Näistä suuri osa vaeltaa Itä-Suomen metsissä. Itä-Suomen eli Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella arvioidaan olevan 735-770 ilvestä.

Juuri kannan vahvistuminen on syy sille, että ihminen näkee ilveksen yhä useammin Itä-Suomessa. Ilvestä tavataan haja-asutusalueiden lisäksi kaupunkien liepeillä. Salo kertoo, että esimerkiksi Etelä-Savossa, jossa ilveksen kanta on vahvistunut viime vuosina, ilveshavaintoja kirjataan ympäri maakuntaa jopa useita kymmeniä päivittäin. Ilvespentue voi liikkua jopa kymmenien tuhansien hehtaarien alueella.

– Ilveksen näköhavainnoista kannattaa ilmoittaa oman alueen petoyhdyshenkilöille. Riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö ovat usein vapaaehtoisia metsästäjiä, jotka tulevat jälkiä tarkastamaan. He kirjaavat näköhavainnon ylös. Jos suurpedon näkee, niin lähinnä siitä kannattaa olla tyytyväinen, Salo kertoo.

Jos ilves vierailee usein esimerkiksi omassa kotipihassa, niin myös silloin Salo neuvoo ottamaan yhteyttä oman alueen petoyhdyshenkilöön, joka löytyy esimerkiksi Suomen Riistakeskuksen verkkosivujen haulla (siirryt toiseen palveluun).

Ilves on rauhoitettu erakko

Ilves on rauhoitettu kissaeläin, jota metsästetään kannanhoidollisella poikkeusluvalla. Esimerkiksi Etelä-Savossa on tälle metsästyskaudelle myönnetty 38 pyyntilupaa. Viime vuonna poikkeuslupia oli 35. Metsästyskausi kestää joulukuun alusta helmikuun loppuun.

Luonteeltaan erakkomainen ilves liikkuu mielellään öisin. Salo sanoo, että ilvestä ei tarvitse pelätä.

– Mutta tietysti niin kuin kaikkien villieläinten kohdalla, on terve kunnioitus niitä kohtaan ihan paikallaan. Takki auki ei tarvitse joka tilanteessa mennä, jos vaikka jostain syystä sattuisi olemaan niin, että kovin lähelle ilvestä pääsee. Terveen ilveksen kohdalla ei pitäisi kuitenkaan olla kovin mahdollista, että se kovin lähelle tulisi.