1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. museot

Taide- ja muotoilukeskus Malskille – valtuusto näytti vihreää valoa kuumalle kulttuurihankkeelle

Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi kahden tunnin keskustelun ja äänestyksen jälkeen Taide- ja muotoilukeskuksen rakentamisen Malskin panimokortteliin.

Taide- ja muotoilukeskuksen ympärille Malskin vanhaan panimokortteliin halutaan synnyttää houkutteleva kulttuurikohde. Kuva: Mika Moksu / Yle

Lahden taidemuseo saanee kauan kaivatut, uudet tilat vanhasta panimokorttelista. Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantai-iltana esityksen taide- ja muotoilukeskuksen sijoittamista Malskin alueelle. Päätös syntyi äänin 45 – 14.

Kahdeksan valtuutettua jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. 14 valtuutettua kannatti Kristiina Joensuun (kok.) esitystä, että taidemuseo olisi jatkanut nykyisissä tiloissaan.

Lahti sitoutuu vuokraamaan Malskilta tilat 20 vuodeksi taide- ja Muotoilukeskusta varten. Tilat maksavat kaupungille kuukausittan vuokra- ja ylläpitokuluina noin 60 000 euroa. Lopullinen vuokrasopimus vaatii vielä liikunta- ja kulttuurilautakunnan ja kaupunginhallituksen hyväksynnän.

Malskin taide- ja muotoilukeskushanke kulkee työnimellä Lahti Art and Design eli LAD. Omaa rahaa Lahti ei LAD:in rakentamiseen sijoita, mutta vuokra- ja ylläpitokulut ovat kalliimmat kuin taidemuseon nykyisistä tiloista Vesijärvenkadulla.

Taidemuseosta ja sen sijainnista on väännetty Lahden vuosikymmeniä. Taidemuseo toimii nyt Vesijärvenkadulla alun perin väliaikaisiksi tarkoitetuissa tiloissa. Viime vuonna taidemuseolle ehdotettiin tiloja myös Sokoksen tavaratalon yläkerrasta.

Tuntematon vuokraisäntä hirvitti

Sosiaalisessa mediassa ja yleisönosastoilla taidemuseohankkeen kannattavuutta on epäilty ja uuden keskuksen mahdollisuuksia on maalailtu pitkin talvea. Värikäs keskustelu jatkui maanantai-iltana valtuustossa kahden tunnin ajan.

Tämä on kuin Ensitreffit alttarilla, että mennään sokkona naimisiin.

Rami Lehto (ps.)

Taide- ja muotoilukeskuksen rakentamista pitkin matkaa vastustaneet perussuomalaiset käyttivät maanantai-illan valtuustossa useita vastustavia puheenvuoroja. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Rami Lehto luetteli Lahden käyttävän jo nyt yli 11 miljoonaa euroa vuodessa kulttuuriin, kaupunginteatterin, kaupunginorkesterin ja Sibeliustalojen tukina.

– Tämä on kuin Ensitreffit alttarilla, että mennään sokkona naimisiin. Vuokrasummakin voi nousta, ainahan mennään maksimin mukaan. ja aina löytyy syitä nostaa vuokraa, Lehto lataa.

Taide- ja muotoilukeskuksen toteutuminen on kiinni ulkomaisesta kiinteistösijoittajasta, jonka nimeä ei ole paljastettu. Malskin vähemmistösijoittajaksi on tulossa lahtelaisen Arto Korhosen kiinteistösijoitusyhtiö Kinos Property Investments. Pääsijoittajan on kerrottu olevan suuri länsieurooppalainen kiinteistösijoittaja.

Kokoomuksen Kristiina Joensuu oli huolissaan siitä, että vuokraisäntä vaihtuu tulevaisuudessa ja taloudellinen riski kaatuisikin kaupungin niskaan.

Tämä hanke maksaa itsensä takaisin matkailutuloina ja imagohyötynä.

Sirkku Hildén (sd.)

– Tässä ollaan ostamassa ilmaa. Mistä saadaan riittävästi kävijöitä ja houkuttelevia näyttelyitä vuodesta toiseen 20 vuoden ajan, kyseli puolestaan Lasse Koskinen (ps.).

Pääsijoittajan nimi on luvattu paljastaa, kun LAD:in riskikartoitukset valmistuvat muutaman kuukauden sisällä.

– Sijoitusmaailmassa on yleinen tapa, ettei lähdetä julkisuuteen ennen kuin sijoituksen toteutuminen on varmaa. Keskeisille päättäjille siitä on kerrottu, kun hankkeeseen ei oikein luotettu. Itse en ole sijoittajaa tavannut, toteaa Malski Oy:n hallituksen puheenjohtaja, arkkitehti Juhani Boman.

Boman muistuttaa, että he itse ovat etsineet Malskille sijoittajaa jo pitkään.

–Tähän asti isot, institutionaaliset sijoittajat ovat katsoneet Lahden yli. Nyt meillä on monipuolinen kokonaisuus, olemme tekemässä luovaa tehdasta. Kulttuurin, koulutuksen ja kasvuyrittäjyyden yhdistelmä tuo kaupunkiin lisää vetovoimaa, maalailee Boman LAD:in toimintamallia.

Malskin tiloihin kaavaillaan monenlaisia tiloja erilaisille yrityksille, myös oma ravintolamaailma ja museokauppa. Kuva: Sanna Vahto / Lahti Art & Design, LAD

"Sibeliustalon kaltainen vetonaula"

Moni taide- ja muotoilukeskusta kannattanut valtuutettu nosti esiin kaupungin vetovoiman ja potentiaaliset matkailutulot.

– Keskuksesta voi tulla Sibeliustalon kaltainen vetonaula. Kysymyksessähän ei ole vain taidemuseon siirto, vaan kokonaan uudenlainen kokonaisuus. Tämä hanke maksaa itsensä takaisin matkailutuloina ja imagohyötynä, uskoo Sirkku Hildén (sd.).

– Painavimmat perustelut hankkeen puolesta löytyy juuri taloudesta. Kyse on kyllä uskosta, mutta matkailun tulovirrat ja kasvava kiinnostus kaupunkia kohtaan luovat hyvän kierteen Lahteen, perustelee Sanna Mäkinen (sd.).

Vuonna 2020 Lahden Taidemuseo täyttää 70 vuotta. Nykyiset tilat ovat taidemuseotoiminnalle liian pienet ja tekniikaltaan puutteelliset. Nykytaiteen teokset ovat isompia, esimerkiksi tilataideteosten sijoittaminen Vesijärvenkadun tiloihin on hankalaa.

– Lahden kaupungin taideaarteet pitää saada pois kellareista ja esille. Esimerkiksi 75 000 julisteen kokoelmaa nähdään esillä Lahdessa nyt ehkä joka kolmas vuosi, puhumattakaan Viipurin taidemuseon kokoelmasta. Kun saataisiin olosuhteet kuntoon, eli ilmankosteus ja lämmitys hallintaan, voitaisiin alkaa neuvotella kansainvälisistä näyttelyistä, perustelee uusien tilojen tarvetta Tajumo-hankkeen projektipäällikkö Katariina Mäenpää.

"Uhkapeliä veronmaksajien rahoilla"

Pro Lahden valtuutettu Kalle Aaltonen epäili uuden keskuksen vetovoimaa maanantaina raflaavasti Etelä-Suomen Sanomissa (siirryt toiseen palveluun) ja jatkoi samalla linjalla valtuustopuheenvuorossaan.

– Lottoa ja uhkapeliä ei pidä pelata veronmaksajien rahoilla. Lahdessa ei ole mitkään investoinnit menneen niin kuin olisi pitänyt, miten tämäkään menisi, latasi Aaltonen.

Taide- ja muotoilukeskus rakennetaan pääosin uudistiloihin. Suunnitelmissa keskuksen suuret päähallit ovat yli kuusi metriä korkeita, muuntuvia näyttelytiloja. Vanhoihin, peruskorjattaviin tiloihin tulisi noin 3 000 neliötä tilaa yritysten käyttöön. Lisäksi nelikerroksisen keskuksen suunnitelmat pitää sisällään 1 800 neliötä yhteiskäyttötiloja.

Lottoa ja uhkapeliä ei pidä pelata veronmaksajien rahoilla.

Kalle Aaltonen (Pro Lahti)

Katutasoon on suunniteltu ravintolamaailma ja museokauppa, joka on nimetty merkittäväksi tulonlähteeksi. Isompia yleisötilaisuuksia varten on piirretty monitoimisali.

– Yhden tietoliikenneyrityksen kanssa on visioitu, että sinne tulisi mediacenter, jota paikalliset yritykset voisivat käyttää esimerkiksi uusien tuotteiden lanseerauksiin tai muihin isoihin asikastilaisuuksiinsa, visioi Katariina Mäenpää.

LAD:in hankelaskelmassa on asetettu tavoitteeksi 50 000 pääsylipun lunastanutta asiakasta ja 70 000 museokaupan asiakasta 5 euron keskikulutuksella. Lahti City ry:n tekemässä aluevaikutusten selvityksessä 50 000 museokävijän talousvaikutukseksi arvioitiin noin kaksi miljoonaa euroa.