Oululainen Lauri Holappa tutkii pian Aurinkoa Nasassa – "Mitä paremmin ymmärrämme sen toimintaa, sitä paremmin voimme varautua riskeihin"

Toisinaan oikuttelevasta Auringosta rakentuu pala palalta tarkempi kuva. Auringon toiminnan ymmärtäminen on Holapan mukaan tärkeää muun muassa siksi, että se voi vaikuttaa tuhoisasti sähköverkkoihin Maassa.

aurinko
Kahdesta eri aallonpituudella otetusta kuvasta yhdistetty kuva auringosta hetkeä ennen kuin voimakas auringonpurkaus tapahtui.
Kahdesta eri aallonpituudella otetusta kuvasta yhdistetty kuva Auringosta hetkeä ennen kuin voimakas auringonpurkaus tapahtui 12. heinäkuuta 2012. Saman kuun 27. päivä Aurinko ryöpsäytti vielä voimakkaamman koronan massapurkauksen, jolta Maa välttyi täpärästi.Nasa

OuluPöydällä lojuvalle paperille on piirretty pallo. Sen pinnalta nousee viiva, jonka kummatkin päät palaavat pallon pinnalle muodostaen silmukan. Viereiset viivat eivät kuitenkaan muodosta silmukoita, vaan niiden päät jatkavat matkaansa kaukaisuuteen.

– Pitkälle avaruuteen saakka, oululainen astrofysiikan tutkija Lauri Holappa, 30, selventää.

Tutkija Lauri Holapan piirtämä havainnollistus Auringon koronan aukoista.
Astrofysiikan tutkija Lauri Holapan piirtämässä havainnekuvassa koronan aukkoja edustavat viivat, jotka ulottuvat Auringon pinnasta avaruuteen. Koronan aukoista ryöpsähtää avaruuteen nopeita aurinkotuulia, joiden nopeus voi olla jopa 800 kilometriä sekunnissa.Marko Pinola / Yle

Pian Yhdysvaltain itärannikolla Nasassa puolen vuoden ajan Aurinkoa tutkivan Holapan luonnostelema pallo on Aurinko. Viivat ovat Auringon magneettikentän kenttäviivoja.

Auenneita kenttiä kutsutaan koronan aukoiksi. Nämä aukot ovat osa tarinaa, joka johti Holapan väitöstutkimuksessaan (siirryt toiseen palveluun) seuraavaan tulokseen: Auringon magneettikentän rakenne on ollut vuosituhannen alussa poikkeuksellinen (Oulun yliopisto )/2017).

Tulos yllätti tutkijan, sillä se toisin sanoen osoitti Auringon olevan jälleen luultua oikukkaampi.

Auringon magneettikenttä oikkuili

Toisin kuin Auringon viime aikoina hiljentynyt aktiivisuus antoi olettaa, se olikin luultua toimeliaampi: se puhalsi koronan aukoista säännölliseen tahtiin nopeita aurinkotuulia ulkoavaruuteen.

Maassa Auringon hiljentynyt aktiivisuus näkyy käytännössä vähempinä ongelmina esimerkiksi sähkö- ja tietoliikenneverkossa.

Aurinkotuulet puolestaan näyttäytyvät Maassa muun muassa voimakkaina revontulina.

Koronan aukoissa ei sinänsä ole mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Niitä esiintyy Auringon napa-alueilla ja toisinaan ne lipsahtavat päiväntasaajan korkeudelle.

2000-luvun alussa koronan aukkojen rakenne oli kuitenkin poikkeuksellinen. Auringon päiväntasaajalle ilmestyi aukkoja, jotka eivät olleet yhteydessä napa-alueiden vastaaviin.

Mitä paremmin ymmärrämme Auringon toimintaa, sitä paremmin voimme varautua riskeihin.

Lauri Holappa

– Tätä poikkeuksellista leveysastejakaumaa ei ole esiintynyt kertaakaan viimeisen sadan vuoden aikana, Holappa kertoo.

Syytä magneettikentän oikkuilulle ei tiedetä. Se voi kuitenkin Holapan mukaan johtua juuri Auringon aktiivisuuden viimeaikaisesta heikkenemisestä.

– Auringon aktiivisuus on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana erittäin heikkoa. Viimeinen yhtä heikko jakso sattui yli 100 vuotta sitten.

Auringon aktiivisuuden tiedetään vaihtelevan karkeasti arvioiden 11 vuoden jaksoissa. Aktiivisuuden ollessa korkeimmillaan Auringon pinnalla on runsaasti auringonpilkkuja. Tällöin esiintyy enemmän myös auringonpurkauksia, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä sähkö- ja tietoliikenneverkkoon.

Myös jaksojen voimakkuuksissa on eroja.

Aurinko koskettaa meitä kaikkia

Kun nyt tiedämme Auringon magneettisuuden oikkuilleen, herää kysymys: mitä sitten?

Maallikolle Aurinko näyttää edelleen siltä muuttumattomalta valopallolta, joka nousee idästä laskien länteen.

Oulun yliopiston avaruusfysiikan tutkija Lauri Holappa.
Aurinkon pitkän aikavälin mittaussarjat ovat Holapan mukaan aarreaitta aurinkotutkijalle. Hänen mukaansa Sodankylän geofysiikan observatorio on ainutlaatuinen tutkimuslaitos tässä suhteessa, sillä se on mitannut Auringon magneettisuuden vaikutuksia jo vuodesta 1914 saakka.Marko Pinola / Yle

Holappa muistuttaa Auringossa kuitenkin tapahtuvan asioita, joiden ymmärtäminen on tärkeää. Hänen mukaansa Aurinko koskettaa tavalla tai toisella meitä kaikkia.

– Näin tietoyhteiskunnan aikana Aurinko aiheuttaa myös todellisia riskejä esimerkiksi sähköverkolle. Mitä paremmin ymmärrämme Auringon toimintaa, sitä paremmin voimme varautua riskeihin.

Yksi etenkin mediassa tiuhaan puitu riski on vakavan aurinkomyrskyn purkautuminen. Kuuluisaa vuoden 1859 aurinkomyrskyä vastaavan hiukkaspurkauksen osuminen Maapallolle voisi arvioiden mukaan aiheuttaa satojen miljardien eurojen tuhot sähköverkkoon pelkästään Yhdysvalloissa.

Nasalle hommiin

Hintalapun laskeminen aurinkomyrskyn mahdollisesti aiheuttamille aineellisille tuhoille on suosittu tapa etenkin amerikkalaisessa aurinkotutkimuskulttuurissa, Holappa muistuttaa.

Se on hänen mukaansa helppo, joskin kärkäs tapa yleistajuistaa vaikeasti ymmärrettävän luonnonilmiön vaikutusta Maapallolla.

Solar Probe Plus -luotain.
NASA:n Solar Probe Plus kiertää aurinkoa lähempänä kuin yksikään aiempi luotain.Johns Hopkins University/ NASA

Auringon aiheuttamat riskit ovat ylipäätään suuren kiinnostuksen kohteena Yhdysvaltain avaruushallinto Nasassa. Kiinnostusta lisäsi huomattavasti vuoden 2012 täpärästi vältetyn aurinkomyrskyn (siirryt toiseen palveluun) myötä (Nasa).

– Kyseinen aurinkomyrsky ravisutti Nasan tutkijoita ja poliittisia päättäjiä niin, että nyt avaruusjärjestö panostaakin suuresti Auringon tutkimiseen, pian itsekin Yhdysvaltoihin lähtevä Holappa kertoo.

Mies siirtyy Nasan alaisuudessa toimivaan tutkimusryhmään analysoimaan erityisesti koronan massapurkausten aiheuttamien, Maassa ilmenevien magneettisten häiriöiden jakautumista Maan eri leveyspiireille.

Riskien tiedostaminen luo kysyntää myös Auringon aktiivisuuden mittausten kehittämiseen.

Nasan on tarkoitus laukaista heinäkuussa 2018 matkaan Parker Solar Probe -luotain (siirryt toiseen palveluun), joka menee lähemmäs Aurinkoa kuin yksikään aikaisemmin lähetetty luotain, tähtitieteellisessä mittakaavassa mitättömän seitsemän miljoonan kilometrin päähän Auringosta (Nasa).

Lue lisää:

Professori toteaa aurinkomyrskystä: Aurinko heräsi pitkästä aikaa ja ilmoitti: Huhut kuolemastani ovat liioiteltuja"

Vakava aurinkomyrsky iski Suomeen yöllä