Kaikki talviolympialaisista!

Jätettä kertyy kodeissa huippuvuosien tapaan – Kaatopaikkakasat hävisivät, mutta jäte palaa usein turhaan

Biojäte päätyy kaatopaikkojen sijaan polttolaitoksille. Pääkaupunkiseudullakin joka toinen laittaa biojätteet sekajäteastiaan.

kierrätys
Biojätettä
Nina Keski-Korpela / Yle

Taloudessa on palattu finanssikriisiä edeltävään aikaan. Sama on käymässä jätteille: Kotona syntyy saman verran kaikenlaista jätettä kuin vuonna 2008 eli reilut 500 kiloa vuodessa asukasta kohden.

Tavoite on kuitenkin ollut päinvastainen. Jätteiden syntyä piti vähentää ja saada se jäämään noin 450 kiloon asukasta kohden vuodessa.

Poliittisesta tavoitteesta on jääty siis yli 50 kiloa asukasta kohden. Viimeisimmät tiedot (siirryt toiseen palveluun) ovat vuodelta 2016.

Määrissä on reipasta kasvua taloustaantuman alkuvuosista. Esimerkiksi vuoden 2009 määrät olivat vain jonkin verran isommat kuin jätesuunnitelmien (siirryt toiseen palveluun) tavoitevuodet vuosituhannen alkupuolelta.

Yhä useampi jätekilo menee jätteenpolttolaitoksille. Laitoksille on rahdatttu viime vuosina entistä enemmän myös kodeissa syntyvää biojätettä. Polttolaitoksissa jätteistä tehdään lämpöä ja sähköä.

Kolmannes yhdyskuntajätteestä on biojätettä, joten sen osuuden muutokset näkyvät kaikessa jätetilastoinnissa.

– Monet kierrättävät helposti paperin ja vaikka lasit sekä metallit, mutta biojätteen kierrätys on tärkeintä, koska sen avulla kierrätysprosentti nousisi oikeasti, erityisasiantuntija Sirje Sten ympäristöministeriöstä sanoo.

Biojäte palaa turhaan

Biojätettä ei ole enää yli vuoteen viety kaatopaikoille. Kaatopaikan sijaan erottelematon biojäte näkyy nyt polttolaitosten osuuden kasvuna, kun se Stenin mukaan voisi näkyä kompostointi- ja mädätyslaitosten määrissä.

Biojätteen keräys on periaatteessa pakollista, mutta poikkeusten takia käytännöt vaihtelevat eri puolilla maata.

Kierrätys on kuitenkin järjestetty ainakin isommissa taloyhtiöissä, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla arviolta ainakin joka toinen jättää biojätteen kierrättämättä. Sekäjätteestä yli puolet (siirryt toiseen palveluun) voi olla biojätettä.

– Biojätteen kierrätys on usein epämiellyttävää eikä niin helppoa, kuin vaikkapa muovi nyt uutena. Polttamalla se menee ihan hukkaan, Sten sanoo.

Kaatopaikkaralli jäänyt vähiin

Vaikka jätteiden määrän vähentämisessä ei ole päästy tavoitteisiin, kaatopaikkojen jäteralli on vähentynyt yllättävän nopeasti ja tavoitteita nopeammin.

Muutamassa vuodessa on päädytty tilanteeseen, jossa vain kolme prosenttia yhdyskuntajätteestä päätyy kaatopaikoille. Yhdyskuntajätteestä pääosa on kotitalouksien jätettä.

Biojätteen saaminen pois kaatopaikoilta on ollut suomalainen menestystarina

Sirje Sten

Vielä viime vuosina kaatopaikoille vietiin tonneittain biojätettä.

– Olen vakaasti sitä mieltä, että biojätteen saaminen pois kaatopaikoilta on ollut suomalainen menestystarina. Ilmastovaikutukset olisivat olleet huomattavasti korkeammat kuin poltossa. Nyt pitää kuitenkin panostaa biojätteen keräykseen.

Biojätettä sekajätteen seassa.
Siiri Niiranen

Sten ei usko, että biojätteen erilliskeräyksen määräyksien tiukentaminen parantaisi biojätteen kiertoa mullaksi, ravinteiksi tai maanparannusaineeksi.

– Kyllä tämä on asenteista kiinni. Suurissa kaupungeissa on jo biojätepöntöt.

Erityisesti biojätteen, mutta myös paperin sekä kartongin ja osittain muovin kierrätystä tehostamalla Suomessa voidaan Stenin mukaan päästä käyttökelpoisen jätteen kierrätystavoitteseen.

Polttamisen lisäksi tavoitteena on kierrättää 55 prosenttia syntyvästä yhdyskuntajätteestä vuoteen 2023 mennessä. Nyt aste on reilut 40 prosenttia.

Poltto ei esteenä kierrätyksen lisäämiselle

Sten ei allekirjoita väitettä siitä, että jätteenpolttolaitosten takia kierrätystavoitteita on vaikea saavuttaa. Polttamista ei hänen mukaansa ole tehty liian helpoksi tavaksi päästä jätteestä eroon.

– Nykyinen polttolaitoskapasiteetti on ihan hyvä vaikka kierrätys lisääntyisi. Polttolaitoksia ei ole liikaa.

Päinvastoin, arvioiden mukaan Suomessa tarvittaisiin vielä yksi uusi jätteenpolttolaitos.

Jätettä viedään Suomesta tällä hetkellä jonkin verran ulkomaille, kun jätteenpolttolaitoksille tuodaan yhdyskuntajätteen lisäksi jätteitä myös yrityksistä.