Ylen kysely: Suomen EU-maksujen kasvattaminen saa kannatusta mepeiltä

EU-budjettiin jää ammottava aukko brittien erotessa unionista. Pitääkö se paikata vai ei? Kysyimme asiaa Suomen EU-parlamentaarikoilta.

Euroopan unioni
Euro-veistos keskuspankin edessä
Euroopan keskuspankin vihjailut uusista koronlaskuista ovat vetäneet markkinakorot ennätysmatalalle tasolle.Arne Dedert / EPA

Puolet Ylen sähköpostikyselyyn vastanneista 12 parlamentaarikoista on valmis hyväksymään, että Suomen nettomaksut EU:lle kasvavat brexitin jälkeen. Neljä edustajaa vastustaa nykyistä suurempaa nettomaksua. Kyselyyn jätti vastaamatta mepeistä vain Paavo Väyrynen (kesk.).

Kysymys on ajankohtainen siksi, että EU-maat alkavat pian neuvotella unionille uutta, vähintään viiden vuoden rahoituskehystä. Britannian poistuessa EU:sta yhteiset tulot pienentyvät.

Britannia on ollut nettomaksaja eli se on maksanut enemmän rahaa EU:lle kuin se on siltä saanut. Jos budjettia pienennetään Britannian nettomaksuosuuden verran, Suomenkin EU:lta saamat tuet todennäköisesti pienentyvät.

Ylen kyselyssä kuusi EU-kansanedustajaa antaa nettomaksujen kasvulle tukensa, kunhan varat käytetään asioihin, joiden hoitaminen on tehokkaampaa jäsenmaiden yhteistyöllä kuin kansallisesti.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

– Painopistettä on siirrettävä tulevaisuutta ja kasvua rakentaviin kohteisiin kuten tutkimukseen, innovaatioihin ja turvallisuuteen, Henna Virkkunen (kok.) sanoo.

Sirpa Pietikäinen (kok.) kehottaa miettimään, missä kansallinen tukeminen on tehokkaampaa ja veronmaksajille edullisempaa kuin EU:n yhteisillä toimilla.

– Kysymyksen voi asettaa myös siten, että mistä ollaan valmiita leikkaamaan, jos nettomaksua ei olla valmiita kasvattamaan, Pietikäinen sanoo.

Pietikäinen ohjaisi EU-rahaa tutkimukseen ja innovaatioihin.

– Toisaalta esimerkiksi Unkari ja Puola ovat saaneet vielä merkittäviä liittymistukia, ja niiden osuus aluekehitys- ja maatalousrahoista on suhteettoman suuri. On aiheellista kysyä, kuinka rahavirtoja voisi katkaista maille, jotka eivät sitoudu EU:n oikeusvaltioperiaatteeseen.

"Vajaa rahoitus voisi tarkoittaa EU:n alasajoa"

Liisa Jaakonsaaren (sd.) mielestä EU on suomalaisille tärkeä viiteryhmä. Siksi hänen mielestään EU:ta ei saa ajaa alas alimitoitetulla ja vajaalla rahoituksella.

– Ennen kuin budjettia ruvetaan kasvattamaan, sen tehokkuutta tulee parantaa korjaamalla päällekkäisyyksiä ja tarkastelemalla kahta suurinta menoerää eli rakennerahastoja ja maataloustukia, Jaakonsaari arvioi.

Petri Sarvamaa (kok.) huomauttaa, että EU voi kerätä rahaa myös muita reittejä kuin jäsenmaiden suorista maksuista.

– Ei tämä ole sellainen mustavalkoinen kauhukuva, jossa suomalaisen veronmaksajan pussista viedään rahaa Brysselin kirstuun, vaan meidän täytyy myös muun muassa antaa EU:lle mahdollisuus kerätä omia varoja ja asettaa tiukemmin ehtoja sille, miten tukirahoja käytetään, Sarvamaa sanoo.

"Budjettia on varaa kasvattaa entiselle tasolleen"

Heidi Hautala (vihr.) kiinnittää huomiota siihen, että EU:n budjetin koko suhteessa jäsenmaiden yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen on tasaisesti laskenut viime vuosikymmeninä. Niinpä sitä olisi varaa taas kasvattaa.

Hän kasvattaisi myös EU:n "omien varojen" keräämistä eli esimerkiksi erilaisia EU-veroja.

– Omien varojen lähteinä pitää pohtia vakavasti esimerkiksi rahoitusmarkkinaveroa, hiiliveroa ja uudistettua arvonlisäverojärjestelmää, Hautala listaa.

Miapetra Kumpula-Natri (sd.) antaa tukensa nettomaksun kasvulle, jos kansallisella tasolla saadaan vastaavasti säästöjä.

– Jos esimerkiksi uuden puolustusyhteistyön myötä toimintaa siirtyy kansalliselta tasolta EU:lle, voidaan EU:lle maksettavaa osuutta kasvattaa ja hakea kotimaisella tasolla säästöjä, Kumpula-Natri kirjoittaa.

"Velkaantuvalla ja vanhenevalla Suomella ei ole varaa"

Britannian lähtö jättää budjettiin yli kymmenen miljardin euron aukon. Suomenkin saamat alue- ja maataloustuet voivat vähentyä.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Puoluetoverinsa Jussi Halla-ahon tavoin Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) ei hyväksy nettomaksuosuuden kasvattamista.

– Velkaantuvan ja vanhenevan Suomen nettomaksu on jo nyt 300–800 miljoonaa euroa vuodessa, joten maksuja olisi syytä saada pienemmiksi, Ruohonen-Lerner perustelee.

– EU:n luonnetta rahansiirtoautomaattina pitäisi muuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa maatalous- ja koheesiorahojen [aluetukien] leikkaamista, Halla-aho (ps.) sanoo.

Anneli Jäätteenmäen (kesk.) mielestä Suomen neuvottelujen "luonnollinen" tavoite on, että nettomaksuosuus ei kasva.

– Näin toimivat myös muut nettomaksuasemassa olevat jäsenmaat, hän sanoo.

Jäätteenmäen mielestä brexitin aiheuttama budjettivaje on EU:lle suuri haaste, mutta myös mahdollisuus harkita unionin rahankäyttöä uudelleen.

"Nettomaksuja ei luultavasti kasvateta"

Suomen maksukyvyllä on Merja Kyllösen (vas.) mielestä "aina myös katto". Hänen mielestään leikkaukset pitää tehdä suurimmista menoeristä eli maatalous- ja aluetuista.

Nils Torvalds (rkp.) ei halua ottaa tulevaan rahoituskehykseen vielä "yksioikoista kantaa". Hän ei usko nettomaksuja nostettavan, koska esimerkiksi Saksan maksuosuus kasvaisi silloin todella isoksi.

Torvalds täyttäisi brexitin aukon vähentämällä "pullikoivien maiden" saamia siirtoja. Tällä hän tarkoittaa maita, jotka esimerkiksi rikkovat EU:n oikeusvaltioperiaatteita. Viimeksi demokratian rapauttamisesta on syytetty paljon tukia saavien Puolan ja Unkarin johtoa. (siirryt toiseen palveluun)

"Leikattava rönsyjä brexitin aukon täyttämiseksi"

Hannu Takkula ei halua vielä lyödä kantaansa lukkoon Suomen maksuosuudesta, koska ensin pitäisi tietää, mitä Suomi EU:sta saa maksuaan vastaan.

– Tilanne on siinä tapauksessa hyväksyttävä, jos nettomaksun kasvu tuottaa selvää lisäarvoa esimerkiksi maatalouteen ja aluekehitykseen.

Takkulan mielestä Britannian jättämä rahoitusaukko pitää kuitenkin täyttää.

– On selvitettävä, onko jotakin rönsyjä, mistä voisi leikata. Myös EU:n omia varoja voidaan kehittää, Takkula toteaa.

EU:n omien varojen lisäämisen – eli omien tulonlähteiden kehittämisen – yhteydessä on puhuttu muun muassa hiiliveroista ja päästökaupassa hankittavista tuloista.

Juttua korjattu klo 13:29. Vaihdettu sanajärjestystä lauseessa "Puoluetoverinsa Jussi Halla-ahon tavoin Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) ei hyväksy nettomaksuosuuden kasvattamista". Alkuperäisestä saattoi saada käsityksen, että Halla-aho hyväksyisi nettomaksujen kasvamisen.