Autojen tekniikka eurooppalaistuu, mutta ajossa noudatetaan yhä Suomen sääntöjä

Huomiovaloilla ajavan näkee edestä, muttei takaa. Älykkät ajovalot taas vaihtavat itse pitkistä lyhyiksi. Ajoneuvotekniikka yhtenäistyy, mutta Trafi muistuttaa, että Suomessa on yhä noudatettava niiden käytössä kansallisia sääntöjä.

ajovalot
Auto parkkipaikka huomiovalot
Huomiovaloilla ajavan auton takavalot eivät pala.Antti Kettumäki/Yle

Pimeää ja sumuista. Paikoin liukas tie. Auton mittari näyttää enimmillään 80 km tunnissa. Yhtäkkiä edessä syttyvät kirkkaat jarruvalot!

Väli edellä menevään autoon on päässyt ajossa liian lyhyeksi, koska sen kuski ei ole muistanut laittaa ajovaloja päälle, eivätkä huomiovaloasennossa perävalot pala. Sumuvaloista puhumattakaan.

Syntyy melkein sydämen pysäyttävä hetki – peräänajo oli niin lähellä.

Näitä tilanteita on moni pimeällä kokenut.

– Vaaratilanteita tulee, kun ei noudateta tieliikennelain sääntöjä valojen osalta. Suomessa pitää ajaa ajovalot päällä, jos on hämärää tai sumuista. Ajovaloilla palavat myös perävalot, toisin kuin huomiovaloasennossa, muistuttaa Trafin johtava asiantuntija Otto Lahti.

Lisävaloja auton katolla.
Lisävaloja auton katolla.Antti Kettumäki / Yle

Perävalottomat autot liikenteessä on yleistyneet tällä vuosikymmenellä, kun autoihin tuli huomiovaloasento vuonna 2011. Valaisimien kytkennän osalta vaatimukset ovat olleet voimassa jo pidempään EU-tyyppihyväksyntään perustuen.

– Meillä on edelleen pakollista ajaa ajovalot päällä pimeällä. Ei lakia ole muutettu. Autoilijat eivät todellakaan muista aina kääntää valoja päälle ja ehkä kaikki ovat tehneet käytössä virheitä. Jos valot eivat pala niin kuin pitäisi, niin syntyy enemmän havaintovirheitä ja niiden myötä "läheltä piti" tilanteita ja onnettomuuksia, kertoo Otto Lahti.

Pelkästään valojen osalta tyyppihyväksyntä tulee YK:n alaiselta UNECE:ltä ja sitä kautta huomiovalot tulivat myös yhdeksi vaihtoehdoksi. Suomen oloissa siis valot pitää kääntää katkaisijasta ajovaloasentoon, että myös ne pahamaineiset perävalotkin palaisivat hämärän tulessa.

Trafi on joutunut muistuttamaan ajovalojen käytöstä esimerkiksi radiokampanjalla ja blogikirjoituksilla (siirryt toiseen palveluun).

Määräyksiä yhtenäistetään

Katsastusmääräyksiä yhtenäistetään koko EU:n alueella ja sen vuoksi esimerkiksi rekisterikilven valon on oltava kunnossa. Asia on herättänyt porua autoilijoiden keskuudessa Trafin "tiukkapipoisuutena", kun tiukennus astuu voimaan toukokuussa.

– Jos asiaa tarkastellaan yksittäisen valaisimen osalta, niin päädytään hassuihin johtopäätöksiin. Kansallisia katsastusperusteluja muutetaan Eurooppalaisen käytännön mukaiseksi kaikissa EU-maissa. Pitää muistaa, että kyseessä on iso kokonaisuus missä katsotaan kaikki arvosteluperustelut katsastuksessa yhteensä. Jokainen kyllä huomaa, jos autosta on lamppu rikki, Otto Lahti sanoo.

Suomi on kuulunut jo pidempään E-sääntösopimukseen, jossa mukana olevat maat ovat hyväksyneet tekniset yhteneväisyydet. Erilaisia sääntöjä on yhteensä yli sata. Näiden ohjeiden mukaan autoteollisuus valmistaa autoja, jotka ovat hyväksyttyjä kaikissa maissa.

– Jos Suomessa olisi erilaiset tekniset vaatimukset kuin lähimaissa, se tekisi autokaupan täällä hyvin vaikeaksi. Tänne pitäisi valmistaa malleja, jotka olisivat eri vaatimusten mukaisia ja se ei ole tätä päivää, eikä edes EU-aikakaudella mahdollista.

Liian tehokkaat lisävalot tyssäävät katsastuksessa

Autojen keulalla on nykyään paljon tehokkaita lisäkaukovaloja, jotka valaisevat hyvin. Liian innokas ei esimerkiksi tehokkaiden led- tai xenon-valojen suhteen kuitenkaan kannata olla, sillä yhtenäisten sääntöjen mukaan referenssiluku ei saa ylittää arvoa 100.

– Yleensä autoissa on omien valojen teho arvoltaan 15-25. Tehokkaissa lisäpitkissä luku on noin 40. Jos kaikkien valojen yhteenlaskettu referenssiluku ylittää sallitun (100), niin se on hylätty katsastuspäätös eli säädösten vastainen valaisinkytentä, selventää Otto Lahti.

Alkuperäisiin ja lisävaloihin on merkitty valoteho. Asiasta kannattaa kysyä neuvoja myös myyjältä, että pysyy sallituissa rajoissa. Lisävalojen liian suuri teho aiheuttaa ongelmia myös autoilijalle, kun vaihtaa kaukovaloista lähivalolle. Tässä muodostuu helposti niin sanottu pimeä hetki.

Lisävalopakkauksiin on merkitty referenssiarvo. Tässä mallissa se on 25.
Lisävalopakkauksiin on merkitty referenssiarvo. Tässä mallissa se on 25.Antti Kettumäki / Yle

– Ero muodostuu erittäin suureksi, jos kaukovalot ovat liian tehokkaat. Lisäpitkiä laitetaan enemmän kuin laki sallii ja se on valitettavan yleistä.

Älykkäät valot älyyntyvät

Uusissa ja kalliimmissa autoissa on jo saatavilla lisävarusteena mukautuvat ja huippuunsa kehitetyt led-ajovalot eli led-matriisivalot.

Autojen kameratekniikka mahdollistaa jo sen, että valoja ei tarvitse enää vaihtaa kaukovaloista lähivaloille, vaan automatiikka hoitaa asian.

– Kamera tunnistaa vastaantulevan valot ja alentaa valotehoa sekä muuttaa valokeilan muotoa vaiheittain siten, että valot eivät häikäise vastaantulijaa, vaan automaattisesti teho nousee ja alenee. Autoissa ei ole enää on-off -asentoa lähi-ja kaukovaloille, vaan ne vaihtavat vaiheittain valon määrää automaattisesti.

Ovatko automaattiset ajovalot hyvät Suomen oloihin?

– Ovat! Aluksi saattaa ajatella, kun auto tulee vastaan, että milloin se vaihtaa lähivaloille, mutta [valo] ei missään vaiheessa kuitenkaan häikäise. Suomessa niistä on eniten hyötyä, koska täällä ajetaan paljon pimeässä, kurassa ja sumussa. Ne ovat käyttäjälle hyvät silloin, kun ne toimivat niin kuin on suunniteltu, summaa Otto Lahti.

_Alaotsikkoa korjattu 23.1.18. kello 8.22: Alaotsikon lause "Huomiovaloilla ajava näkee eteen, muttei näy taakse" muutettu muotoon "Huomiovaloilla ajavan näkee edestä, muttei takaa". _