Näin sujui Sauli Niinistön ensimmäinen kausi: Vaikeat ajat siivittivät presidentin suosiota

Presidentti Niinistön ensimmäisellä kaudella sodat, pakolaisvirrat ja terrori kiristivät tunnelmaa ja sisäpolitiikassakin kuohui. Tutki aikajanaa 2012–2018.

Sauli Niinistö
Sauli Niinistö ja Vladimir Putin
Sauli Niinistö ja Vladimir Putin tapasivat Moskovassa 2. helmikuuta 2013.Sergei Karpukhin / EPA

Presidentti Sauli Niinistö aloittaa tänään toisen kautensa Suomen tasavallan presidenttinä. Samalla taakse jää värikäs kuusivuotiskausi 2012–2018, jonka aikana Niinistö onnistui luomaan nahkansa tiukasta kokoomuspoliitikosta puoluerajat ylittävää suosiota nauttivaksi presidentiksi.

Jo virkaanastujaispuheessaan (siirryt toiseen palveluun) 1.3.2012 Niinistö astui ulos oikeistopoliitikon perinteisistä painotuksista. Hän kiinnitti huomiota nuorten syrjäytymiseen ja ilmaisi tukeaan verovaroin rahoitetulle hyvinvointiyhteiskunnalle. Ensimmäisessä uudenvuodenpuheessaan (siirryt toiseen palveluun)Niinistö varoitteli ahneuden noususta ja alensi pian omaa palkkiotaan viidenneksellä.

Suomen talous kääntyi Niinistön ensimmäisellä kauden loppupuolella pitkänsitkeästä taantumasta reippaaseen nousuun. Politiikassa kuohui niin meillä kuin maailmallakin.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Aikajana Sauli Niinistön presidenttikaudelta.
Laura Merikalla / Uutisgrafiikka, kuvat/AOP

Asema lujittui, kun maailma synkkeni

Niinistön kauteen mahtuu toki niin onnistumisia kuin epäonnistumisiakin. Maailmantilanteen kiristyminen erityisesti Venäjän vallattua Krimin niemimaan Ukrainalta keväällä 2014 loi joka tapauksessa tilanteen, jossa presidentin asema ulko- ja turvallisuuspoliittisena johtajana tuli keskeiseksi. Niinistö kasvoi tässä roolissa tehtävänsä mukana.

Niinistö pyrki osaltaan vaikuttamaan myös kansainväliseen tilanteeseen. Hän tapasi Ukrainan ja Venäjän presidentit kriisin kuumimmilla hetkillä elokuussa 2014 ja esitti myöhemmin transpondereiden eli tunnistimien käyttövelvoitetta Itämeren yllä lentäville koneille, jotta vahingoilta jännittyneellä merialueella vältyttäisiin.

Niinistön vankka suosio läpi ensimmäisen kautensa selittyy osaltaan juuri vaikeilla ajoilla, jotka loivat tilausta vahvalle presidentille, vaikka tämän muodolliset valtaoikeudet olikin karsittu varsin rajallisiksi.

Syyriassa jatkuva sota sysäsi pakolaisten vyöryn Eurooppaan 2015. Terrori-iskut Pariisissa, Nizzassa, Brysselissä ja Manchesterissa sävyttivät kauden keskivaihetta ja loppupuoliskoa. Myös Suomen Turussa koettiin kuolonuhreja vaatinut joukkopuukotus elokuussa 2017.

Tiivistä diplomatiaa ja häivähdys sisäpolitiikkaa

Niinistö tapasi ensimmäisellä kaudellaan maailman ykkösjohtajat kasvotusten niin Washingtonissa, Moskovassa kuin Pekingissäkin ja piti tiivistä yhteyttä erityisesti Venäjän presidenttiin. Niinistö tapasi Vladimir Putinin joka vuosi vähintään kerran.

Samalla Suomi kehitti puolustusyhteistyötään Ruotsin, EU:n ja Naton kanssa.

Niinistö loi ensimmäisellä kaudellaan myös aivan uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen instituution, Kultaranta-keskustelut Naantalissa. Viime kesäkuussa niiden yhteydessä nähtiin myös Niinistön tähän mennessä huomiota herättänein puuttuminen sisäpolitiikkaan.

Hallituskriisin kynnyksellä presidentti arvosteli julkisesti kahta perussuomalaisten puheenjohtajistoon valittua henkilöä, koska nämä eivät olleet "tehokkaasti katuneet" aiempia rikostuomioitaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus jatkoi sittemmin taivaltaan ilman Jussi Halla-ahon perussuomalaisia. Niinistö puolestaan käynnisti loppuvuonna 2017 tiiviin vaalikampanjan kohti uutta kuusivuotiskautta - tunnetulla menestyksellä.