Terveydenhoitoa tekstiviestillä – Hoitajakadon aukkoja paikataan jo Afrikassa mobiiliteknologialla ja koulutuksella

Aivovuoto länsimaihin uhkaa kaikista köyhimpien ihmisten terveyttä. Ilmiö koskettaa myös Suomea, sillä maahamme tuodaan filippiiniläishoitajia, joista monet tekevät muita kuin sairaanhoitajan töitä.

aivovienti
Äiti ja pieni poika hoitajan konsultaatiossa.
Angeline Angelot (keskellä) ja hänen poikansa Nomenjanahary Didier Angelot kävivät Unicefin sairaanhoitajan vastaanotolla Madagaskarilla vuonna 2015.Shiraaz Mohamed / EPA

Muutama vuosi Kongon itsenäistyttyä Belgiasta maahan luotiin terveysjärjestelmä, joka oli yksi Afrikan parhaista.

Puoli vuosisataa myöhemmin Kongon demokraattisen tasavallan terveydenhuolto on romahduksen partaalla (siirryt toiseen palveluun). Trooppiset taudit jylläävät, konfliktit murentavat terveyspalveluja ja korruptio on syönyt valtion terveysbudjetin.

Gabonilais-kongolainen entinen hoitoavustaja Mireille Pola-Aboghé kuvattuna Brysselissä.
Gabonilais-kongolainen Mireille Pola-Aboghé työskenteli vuoden ajan belgialaisessa hoitokodissa. Nykyään hänellä on oma kauneussalonki Brysselissä.Ama Sarpong

Samaan aikaan Belgian uusinta teknologiaa hyödyntävissä sairaaloissa työskentelee tuhansia ulkomaalaistaustaisia sairaanhoitajia. Kongolaislähtöisiä on ainakin muutamia satoja. Leveämpi leipä on houkutellut monia terveydenhoidon ammattilaisia Eurooppaan.

Gabonilais-kongolainen Mireille Pola-Aboghé on työskentellyt lähihoitajana belgialaisessa hoitokodissa. Hänen kollegoistaan yli puolet oli kongolaisia.

– Minä olen onnistunut täällä Belgiassa. Rohkaisen motivoituneita nuoria lähtemään tänne, Pola-Aboghé sanoo työpaikallaan Brysselissä, joka on yksi kongolaisten keskittymä Euroopassa.

grafiikka

Belgian väestö vanhenee vauhdilla. Vuonna 2060 arviolta joka kymmenes belgialainen on yli 80-vuotias. Myös sairaanhoitajia jää paljon eläkkeelle, ja rekrytointia ulkomailta on harkittu (siirryt toiseen palveluun) yhtenä ratkaisuna tilanteeseen.

Eriarvoistuminen uhkaa köyhimpien hoitoa

Terveydenhuollon ammattilaisten siirtymisestä rikkaisiin maihin kärsivät kaikkein köyhimmät ihmiset.

Aivovuodosta puhutaan, kun koulutettua työvoimaa muuttaa pois maasta työn perässä. Aivovuodon ja aids-kuolemien määrän kasvun on tutkimuksessa todettu olevan yhteydessä toisiinsa (siirryt toiseen palveluun) epidemian riivaamissa maissa.

– Saharan eteläpuolisessa Afrikassa osaavan henkilökunnan vaje on valtavan suuri, toteaa hoitoammattilaisten viennin talouteen perehtynyt tutkija Tiina Vaittinen Tampereen yliopistosta.

Arviolta yksi viidestä afrikkalaisesta terveydenhuollon osaajasta työskentelee rikkaissa länsimaissa. Toisaalta Afrikan maiden sisällä yksityiset hoitolaitokset houkuttelevat lääkäreitä enemmän kuin usein huonokuntoiset ja alirahoitetut julkiset sairaalat.

Eteläafrikkalainen sairaanhoitaja jakaa tietoa aidsista sekä mittaa asiakkaiden verenpainetta ja verensokeritasoja Kapkaupungissa.
Eteläafrikkalainen sairaanhoitaja jakoi tietoa aidsista sekä mittasi asiakkaiden verenpainetta ja verensokeritasoja Kapkaupungissa vuonna 2016.Nic Bothma / EPA

Yksi tulevaisuuden skenaario onkin, että hoitoa kyllä edelleen saa köyhissä maissa – mutta vain maksua vastaan.

– Jos on rahaa, saa ensiluokkaista hoitoa, ja jos ei ole, ei saa ehkä mitään, terveysalan ammattijärjestö Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen toteaa.

Aivovuotoon kuuluu se, että ulkomaille muuttaneet lääkärit ja sairaanhoitajat lähettävät rahaa kotimaihinsa. Jotkut myös tekevät vapaaehtoistyötä kotimaansa hyväksi. Samalla kuitenkin ammattilaisen kouluttanut maa kärsii valtavia taloustappioita menetetyn osaamisen takia.

Kylähoitajista apua hoitajapulaan?

Koulutus ja teknologia voivat tuoda ratkaisuja maailmanlaajuiseen lääkäri- ja sairaanhoitajapulaan.

– Etiopiassa on koulutettu maaseudulla täydennyshoitajia, jotka tekevät perusterveydenhoidon toimenpiteitä ilman, että lääkärit ja sairaanhoitajat tekevät kaikkea työtä, arvioi OECD:n vanhempi terveysekonomisti Akiko Maeda puhelimitse.

Mobiiliteknologia mahdollistaa esimerkiksi sen, että kylähoitaja voi kysyä lääkäriltä tai sairaanhoitajalta ohjeistusta etänä tekstiviestillä.

Terveydenhuollon teknologia ei ole kuitenkaan vain kehitysmaiden asia. Myös Suomessa on kehitetty (siirryt toiseen palveluun) mobiiliterveyssovelluksia, joilla voi tulevaisuudessa ehkä olla yhteydessä hoitajaan.

Virta vie köyhistä maista rikkaampiin

Tuoreen ennusteen mukaan (siirryt toiseen palveluun)maailmassa on 15 miljoonaa terveydenhuollon työntekijää liian vähän vuonna 2030. Arvio on tehty oletuksella, että terveydenhuoltojärjestelmiä ei muuteta, eli kyseessä on teoreettinen malli.

Aivovuotoa tapahtuu esimerkiksi Afrikan maista ja Filippiineiltä Eurooppaan ja länsimaiden sisällä köyhemmistä rikkaampiin maihin. EU:n sisällä lääkäreitä on muuttanut Romaniasta ja Bulgariasta Saksaan ja Ranskaan.

Etelä-Afrikasta on puolestaan lähtenyt viime vuosikymmeninä kymmeniä tuhansia lääkäreitä ja sairaanhoitajia Isoon-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin.

– Ylemmän keskitulon maissa talouskasvu ja väestön ikääntyminen luovat lisää kysyntää terveydenhuollon työvoimalle, ekonomisti Maeda sanoo.

Hoitaja kävelee liberialaisessa sairaalassa.
Sairaanhoitaja Liberian pääkaupungissa Monroviassa vuonna 2015. Liberiassa kuoli vuosien 2014–15 ebolaepidemiassa lähes 5 000 ihmistä.Ahmed Jallanzo / EPA

Kehityskulku muistuttaa ketjureaktiota. Kun hoitajia ja lääkäreitä on siirtynyt Etelä-Afrikasta Eurooppaan, Etelä-Afrikka on palkannut tilalle työvoimaa esimerkiksi Zimbabwesta, joka on tyhjentynyt sairaanhoitajista ja lääkäreistä kovaa vauhtia.

Länsi-Afrikan Sierra Leonessa ja Liberiassa riehunut ebolaepidemia sai sisällissotien runnoman terveydenhuoltojärjestelmän polvilleen. Lääkäripula on pahentanut tilannetta, sillä maissa on vain 10–20 lääkäriä 100 000 asukasta kohti.

Suomessa ongelmana pätevöitymisen mutkikkuus

Aivovuoto on yltänyt Pohjolaan asti. Vuodesta 2007 alkaen Filippiineiltä on rekrytoitu Suomeen arviolta 400–500 filippiiniläistä sairaanhoitajaa.

Yksityiset hoiva- ja rekrytointialan yritykset ovat palkanneet valtaosan hoitajista.

Ongelma Suomessa on, että EU-alueen ulkopuolelta tuleva sairaanhoitaja ei voi pätevöitymisreittien puutteellisuuden takia työllistyä suoraan sairaanhoitajaksi. Filippiiniläisiä hoitajia rekrytoidaan siksi hoiva-avustajiksi, lähihoitajiksi ja siivoojiksi. Tämä on tuottanut sairaanhoitajiksi kouluttautuneille ammattilaisille pettymyksen.

Oman ulkomaisen tutkintonsa pohjalta on Valviran tietojen mukaan laillistettu Suomessa vain 33 EU-alueen ulkopuolelta suoraan Suomeen muuttanutta sairaanhoitajaa.

Terveysalan ammattijärjestön Tehyn kehittämispäällikön Kirsi Markkasen mielestä Suomessa pitäisi nyt panostaa jo täällä asuvien maahanmuuttajien kouluttamiseen sairaanhoitajiksi. Esimerkiksi venäjänkielisiä hoitajia tarvittaisiin hoitamaan Suomen venäläisvähemmistöä.

Ikääntyvä Eurooppa tarvitsee afrikkalaisia hoitajia

Euroopassa väestö ikääntyy nopealla tahdilla useissa maissa. Tämä luo paineita hankkia lisää auttavia käsiä Afrikasta Eurooppaan.

Ensihoitaja lastasi paareja ambulanssiin Britannian terveysviraston NHS:n alaisessa sairaalassa Lontoossa.
Andy Rain / EPA

Britannia ilmoitti juuri rekrytointikampanjasta (siirryt toiseen palveluun), jolla houkutellaan maahan yli viittä tuhatta sairaanhoitajaa Intiasta ja Filippiineiltä.

– Ison-Britannian terveydenhuoltojärjestelmä NHS nojaa pitkälti ulkomailta tulevaan hoitohenkilökuntaan, tutkija Tiina Vaittinen toteaa.

Afrikassa ainoana maanosana väestö kasvaa ennusteiden mukaan rajusti vuosisadan loppuun asti. Terveydenhuollon aivovuodolla voi olla valtaisat vaikutukset maailmanlaajuisesti Afrikan väestönkasvun takia.

Jos Afrikan köyhimmät jäävät vaille koulutettuja lääkäreitä, epidemiat voivat pahimmassa tapauksessa levitä mantereella hallitsemattomasti ja aiheuttaa kärsimystä.

Edes lähtijöiden rahalahjoitukset kotimaihinsa ja hyväntekeväisyys eivät silloin pelasta aivovuodon uhreja.

Lisää aiheesta:

MOT: Hoitajana Suomessa uhkasakon alla

Maailman väestönkasvu yllätti tutkijat – Afrikan väkimäärä nelinkertaistuu vuosisadassa

Aiheesta muualla:

Iltalehti: Attendo haki työlupia filippiiniläishoitajille Helsinkiin, vei kuitenkin ympäri Suomen - kymmeniä käännytetään nyt virheellisen ja harhaanjohtavan tiedon takia (siirryt toiseen palveluun)