Teattereille ja orkestereille esitetään määräaikaista valtionrahoitusta – tanssin ja sirkuksen asema huolettaa

Valtionrahoituksen uudistusta pohtinut työryhmä esittää, että tuensaajat syynätään määräajoin. Tanssin ja sirkuksen rahoitus voi muuttua aiempaa epävarmemmaksi, väittää työryhmässä istunut asiantuntija.

rahoitus
Sirkustaiteilija ja näyttelijä Thom Monckton
Thom Monckton on sirkustaiteilija.Jari Kovalainen / Yle

Esittävien taiteiden ja museoiden valtionrahoitus muuttuu määräaikaiseksi, jos muusikko Jaakko Kuusiston vetämän työryhmän esitys etenee eduskuntaan. Uuden lain olisi tarkoitus astua voimaan 1.1.2020.

Työryhmä jätti esityksensä kulttuuriministeri Sampo Terholle (sin.) tänään keskiviikkona.

Jos uudistus etenee, se vaatii noin 10 miljoonaa euroa lisärahaa.

– Tämä on se pulmallinen osuus. Siinä esitetään merkittävää menojen lisäystä ja minulla ei tällä hetkellä ole tiedossa, mistä rahoitus olisi saatavilla, Sampo Terho kommentoi Ylelle.

Uusia taiteenaloja, kuten nykytanssia ja nykysirkusta työryhmässä edustanut toiminnanjohtaja Iiris Autio (Tero Saarinen Company) jätti esitykseen eriävän mielipiteen. Aution mukaan tanssille ja sirkukselle suunniteltu rahoitusmalli on epäedullinen. Se on käynyt ilmi koelaskennoissa.

– Tällaisenaan lakiesitys ilman muuta lisää tanssin ja sirkuksen rahoituksen epävarmuutta. Se tukee status quota eli niiden vakiintuneiden teattereiden ja orkestereiden rahoitusta, jotka toimivat perinteisessä laitosverkostossa, Autio sanoi.

Etenkin henkilötyövuosiin sidottu tuki sopii Aution mukaan huonosti tanssin toimijoille. Kärsijänä olisi esimerkiksi Helsingin Kaapelitehtaalle nouseva Tanssin talo, jonka toiminta perustuu kokonaan vierailuihin eikä oman tanssiryhmän ylläpitämiseen.

Työryhmän tehtävänä oli selvittää, miten valtion kulttuurituki (valtionosuusjärjestelmä eli vos) pitäisi jakaa uudelleen, jotta tuen piiriin saataisiin uusia ryhmiä.

Nykyistä vos-järjestelmää on pidetty jäykkänä. Se rakennettiin 1990-luvun alussa tukemaan silloista teatteri-, orkesteri- ja museoverkostoa.

Nyt esittävien taiteiden kenttä on paljon monipuolisempi ja pirstoutuneempi, ja esimerkiksi kansainvälisesti menestynyt suomalainen nykysirkus ei ole päässyt lainkaan valtionosuusjärjestelmän piiriin.

Työryhmää vetäneen Jaakko Kuusiston mielestä esitys antaa kuitenkin mahdollisuuden myös uusille toimijoille.

– Uusi malli poistaa esteet, joita aiemmin on ollut. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikki on kiinni euroista. Jos euromäärät kapenevat, järjestelmässä olevien toimijoiden määrät vähenevät. Ja se on uusille tulokkaille kaikkein hankalin tilanne, Kuusisto sanoi.

Syynit kuuden vuoden välein

Kuusiston työryhmän esityksen mukaan kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävät esittävän taiteen toimijat voisivat saada tukea kuudeksi vuodeksi kerrallaan.

Käytännössä tällaisen määräaikaisen tuen piiriin pääsisi todennäköisesti suurin osa nykyisestä teatteri- ja orkesteriverkostosta.

Hieman kevyemmät organisaatiot voisivat saada valtionrahoitusta kolmeksi vuodeksi.

Henkilötyövuosiin perustuvan laskennallisen rahoituksen rinnalle työryhmä esittää harkinnanvaraista toiminta-avustusta, jota jaettaisiin ”lupaaville tulokkaille”, vakiintuneille toimijoille ja ”uudistajille ja kokeilijoille”.

Lupaava tulokas voisi saada vuoden ja vakiintunut toimija kolme vuotta tukea.

Esittävien taiteiden uudistajille ja kokeilijoille olisi tarjolla viisivuotinen kerta-avustus.

Lisäksi valtionosuudesta jaettaisiin sekä määräaikaisia että kertaluontoisia harkinnanvaraisia hankeavustuksia.

Johanna Lehto-Vahtera
Aboa Vetus & Ars Nova -museo Turussa saa vos-tukea.Mikael Rydenfelt

Museoiden tehtävänkuvia muutetaan

Valtionosuusjärjestelmällä pidetään yllä myös Suomen museoverkostoa.

Kuusiston työryhmä esittää, että valtiontuen piiriin pääsyn jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö tarkistaisi kolmen vuoden välein museoiden rahoitussuunnitelmat.

Museot olisi tarkoitus järjestää uudelleen tehtävänkuvan mukaan.

Nykyisen maakunta- ja aluetaidemuseojärjestelmän tilalle tulisivat alueelliset vastuumuseot ja

valtakunnallisten erikoismuseoiden tilalle valtakunnalliset vastuumuseot.

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi viime vuonna teattereille, orkestereille ja museoille hieman yli 100 miljoonaa euroa valtiontukea. Taidelaitosten rahoittamisessa myös kunnilla on merkittävä rooli.

Lisää aiheesta:

Tampereella tyrmistyttiin: Työryhmä veisi Tampereen Työväen Teatterilta yli 2 miljoonaa rahoituksesta

Taiderahan uusjako – Miten nykysirkukselle voisi antaa rahaa leikkaamatta sitä kaupunginteattereilta?

Eri kaupunkien teattereita yhdistettävä, rahaa myös sirkukselle – Näin taiteentekijät räjäyttäisivät valtion kulttuurirahoituksen

Analyysi: Tuleeko Suomen suurimmasta teatterista Omenahotelli?

_Juttua on täydennetty klo 13.28 Sampo Terhon, Iiris Aution ja Jaakko Kuusiston kommenteilla. _

Korjattu 11.15: Museoiden rahoitus tarkastetaan kolmen vuoden välein. Rahoitus ei ole varsinaisesti katkolla.