Yhdestä sahanpurupussista tulee puoli kiloa sieniä – Robin Libäckin osterivinokkaat menevät kuin kuumille kiville

Kuluttajien kiinnostus viljeltyihin sieniin on kasvussa. Esimerkiksi mustasaarelaiselta osterivinokasviljelmältä hankitaan sieniä sekä ravintoloihin että tavallisiin kotitalouksiin.

ruokasienet
Harmaa osterivinokas
Sienten viljelystä odotetaan uutta ruoka-alan trendiä. Toimittaja Terhi Varjonen tutustui Robin Libäckin sieniviljelmään Mustasaaressa. (Video: Jarkko Heikkinen)

Robin Libäckin pihapiirissä, maatilan entisessä pakastehuoneessa viljellään sieniä. Viljelyssä on pääasiassa osterivinokkaita mutta myös muutamia siitakesieniä on tulossa.

Sienet kasvavat sahanpurua sisältävissä läpinäkyvissä pusseissa, joista näkee hyvin, miten sienirihmasto on lähtenyt purussa pärjäämään. Sienirihmastot Libäck tilaa pääosin Hollannista ja Saksasta. Sahanpurupusseja on Libäckin kasvatushuoneessa kymmeniä. Yhdestä pussista tulee noin puoli kiloa sieniä.

Robin Libäck viljelee pihapiirinsä ulkorakennuksessa osterivinokkaita.
Robin Libäck viljelee pihapiirinsä ulkorakennuksessa osterivinokkaita.Jarkko Heikkinen/Yle

Viljelijöitä vähän

Sieniä viljelee Suomessa vain muutama yritys ja ne ovat keskittyneet pääasiassa herkkusieniin. Sienialan asiantuntija, dosentti Pekka Maijala muistelee, että noin 20 vuotta sitten sienten viljelyssä oli käynnissä jonkinlainen buumi. Se kuitenkin hiipui, eikä jäljellä ole enää kuin muutama viljelijä.

Nyt pinnalla oleva kiertotalousajattelu voisi kuitenkin Maijalan mukaan antaa nostetta taas sienten viljelylle.

– Sienet, jos mikä soveltuu tähän kiertotalousajatukseen hyvin. Sienten viljelypohjana käytettävä sahanpuru tai olki, niin tällaisten biomassojen hajottamiseen ja hyödyntämiseen sienet soveltuvat hyvin. Mikä onkaan parempi tapa kierrättää biomassoja kun sienet niitä hajottavat ja muuttavat samalla proteiiniksi ja syötäviksi, kertoo Maijala.

Osterivinokkaat ovat nopeakasvuisia.
Osterivinokkaat ovat nopeakasvuisia.Jarkko Heikkinen/Yle

Sienten viljelyä on saattanut hillitä sekin, että se vaatii perehtymistä. Tilat on oltava sopivat sienille ja esimerkiksi ilmankosteus ja lämpötila on pysyttävä tietyllä tasolla.

Sienet kehittävät kasvaessaan itiöitä ja niiden runsas määrä saattaa aiheuttaa allergisia oireita herkimmille. Robin Libäck on useita tunteja itiöiden ympäröimänä, joten hän käyttää usein hengityssuojainta.

Ravintolat ostavat osterivinokkaat

Mustasaarelaisen Libäckin sienten viljelyn pariin toi aluksi oma tarve saada ruokasieniä.

– Muutimme takaisin Pohjanmaalle. Tyttöystäväni on Tammisaaresta ja hän oli tottunut siihen, että metsistä löytyy runsaasti ruokasieniä. Uudellamaalla näin on, mutta täältä ei löytynyt. Mietin sitten, että voisiko sieniä viljellä, kertoo Libäck.

Netin kautta selvisi, että kyllä voi ja sienirihmastot tilattiin. Ihan ensimmäiset viljelykset menivät pieleen, mutta kun taitoa karttui niin osterivinokkaista alkoi tulla satoa.

– Aluksi ajateltiin, että itselle saataisiin muutama sieni mutta sitten niitä tulikin aika paljon, naureskelee Libäck.

Robin Libäck on viljellyt sieniä viime syksystä lähtien.
Robin Libäck on viljellyt sieniä viime syksystä lähtien.Terhi Varjonen/Yle

Niin paljon sieniä tuli, että Libäck laittoi niitä REKO-rinkiin myytäväksi ja ne menivät kuin kuumille kiville. Tällä hetkellä kaikki Libäckin osterivinokkaat menevät lähialueen ravintoloihin eikä yksityishenkilöille tahdo jäädä mitään.

Libäck on viljellyt osterivinokkaita vasta viime syksystä lähtien. Hän kuitenkin miettii jo laajentamista, sillä sienten kysyntä näyttää edelleen kasvavan.

Mieto ja vaalea

Aasialaisessa keittiössä sienet ovat arvossaan. Sieniasiantuntija Pekka Maijala uskookin, että jos esimerkiksi meillä suurtalouskeittiöt ja ravintolat ottaisivat uusia viljeltyjä sieniä mukaan raaka-aineeksi, saattaisi se lisätä kiinnostusta viljelemisenkin suhteen.

Sienten terveysvaikutuksista puhutaan myös paljon. Niistä löytyy mm. runsaasti hyvälaatuista kuitua, muistuttaa Maijala.

Maultaan osterivinokas sijoittuu viljelijä Libäckin mielestä kanttarellin ja herkkusienen välimaastoon. Maku on mieto ja näin ollen sieni sopii moneen ruokaan. Libäck on huomannut, että osa käyttää osterivinokasta esimerkiksi lihan korvikkeena.

Osterivinokas on väriltään vaalea ja sitä on myös harmaahattuisena sekä hieman erikoisempana, pinkkinä versiona.