Myös vanha talo voi säästää sähkölaskussa: "pönttöuuni" valjastetaan uudella tekniikalla lämpövarastoksi

Kajaanilaisesta kylätalosta on tarkoitus tehdä sähköä järkevästi lämmityksessä käyttävä kiinteistö.

energia
Mies nojaa hirsiseinään vanhassa rakennuksessa.
Vanha talo on melkoinen energiasyöppö, sanoo Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mauri Saastamoinen. Tavoitteena on saada säästöä aikaan lämmityskuluissa.Niko Mannonen / Yle

KajaaniKylätalo Vanahis rakennettiin vuonna 1924 Nakertajan kyläkouluksi. "Taitavat rakentaa yliopistoa", kyläläiset vitsailivat, koska kaksikerroksisesta hirsirakennuksesta oli tulossa niin suuri. Koulun lämmittämiseen tarvittiin useita puu-uuneja ja monta talonmiestä.

Tänä päivänä kylätalo on suorassa sähkölämmityksessä. Sähköä kuluu vuodessa 77 000 kilowattituntia. Samalla määrällä lämmittäisi neljä omakotitaloa.

– Vanha talo on melkoinen energiasyöppö. Tämä on ollut suorassa sähkölämmityksessä jo 1970-luvulta lähtien. Mitään lisälämmityksiä tai erillistä lämmitystä ei ole laitettu, kertoo toiminnanjohtaja Mauri Saastamoinen Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry:stä.

Suoralle sähkölämmitykselle on haettu vaihtoehtoja, koska kyläyhdistys haluaa säästää lämmityskuluissa.

– Vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttö on yksi osa kestävän kehityksen kylätoimintaa. Se on myös osa älykästä kylää, eli haluamme saada aikaan järkeviä ratkaisuja energiankäytössä, Saastamoinen sanoo.

Vanhaa lämmitysperinnettä ja uutta teknologiaa

Kylätalo Vanahis on yksi seitsemästä pilottikohteesta (siirryt toiseen palveluun) (Kajaanin yliopistokeskus), joiden energiatehokkuutta ja -omavaraisuutta pyritään kehittämään. Kajaanissa, Paltamossa ja Suomussalmella olevat kiinteistöt ovat kooltaan ja käyttötarkoitukseltaan erilaisia.

– Osa suunnitelmista on hyvin perinteistä. Esimerkiksi Paltamossa Kontiomäen koulun öljylämmitysjärjestelmä halutaan korvata muulla, uusiutuvalla lämmitysmuodolla. Siellä esillä ovat metsähakkeen käyttö lämmityksessä ja maalämpöjärjestelmä, kertoo kehityspäällikkö Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskuksesta.

Suuri hirsirakennus lumisessa maisemassa.
Suorassa sähkölämmityksessä oleva kylätalo Vanahis kuluttaa vuodessa neljän omakotitalon verran sähköä.Niko Mannonen / Yle

Karjalaisen mukaan tarkoituksena on löytää myös uusia, innovatiivisia ratkaisuja.

– Vanahiksen tapauksessa on huomioitu vanhaa lämmitysperinnettä ja uutta teknologiaa. Täällä on vanhat puu-uunit, sähköpattereita ja ilmalämpöpumppuja, mutta kokonaisuuden hallintaan tarvitaan uusi järjestelmä, Karjalainen sanoo.

Vanha talo on melkoinen energiasyöppö.

Mauri Saastamoinen

Vanahiksen lämmityksessä aiotaan käyttää automaattista sähkönohjausjärjestelmää, OptiWattia. Järjestelmä hakee automaattisesti rakennuksesta kohteet, missä tarvitaan lisää lämmitystä. Lämpöä varastoidaan vanhoihin puu-uuneihin.

– Ne toimivat tälläkin hetkellä varastona, sillä vanhoihin pönttöuuneihin on laitettu vastukset. Niitä lämmitettiin aikaisemmin yösähköllä ja nykyisin myös päiväsähköllä. Niitä hyödynnetään myös jatkossa, koska ne varaavat lämpöä myöhempää käyttöä varten, Mauri Saastamoinen kertoo.

Raanu ja puu-uuni vanhassa rakennuksessa.
Lämpöä varastoidaan kylätalossa oleviin vanhoihin puu-uuneihin silloin, kun pörssisähkön hinta on alhainen. Kun hinta on huipussaan, lämpöä saadaan omasta varastosta käyttöön.Niko Mannonen / Yle

Järjestelmä perustuu sähkön spot-hinnoitteluun eli reaaliaikaiseen sähkön pörssihintaan. Kiinteistöä lämmitetään silloin, kun sähkönhinta on alhainen. Kun hinta on huipussaan, sähkönkäyttöä pyritään välttämään.

– Kun sähkönhinta on alimmillaan, uuneja voidaan lämmittää ikään kuin varastoon. Hinnan ollessa kalliimmillaan, lämpö otetaan sieltä käyttöön, Saastamoinen kertoo.

– Järjestelmällä voidaan myös vaikuttaa tilojen lämpötilaan niin, että kun käyttöä ei ole, tilan lämpötilaa voidaan laskea muutama aste, Timo Karjalainen jatkaa.

Raha ja yksinkertaisuus ratkaisivat

Uusilta rakennuksilta vaaditaan jatkossa lähes nollaenergiatasoa. Rakennuskanta uudistuu hitaasti, mutta energiaa voidaan säästää (siirryt toiseen palveluun) (Rakennusteollisuus) merkittävästi myös rakennuksen oikeanlaisen käytön ja huollon sekä ilmanvaihdon säädön ja lämmön talteenoton avulla.

– Kainuussa hankkeet ovat keskittyneet enemmän siihen, miten öljystä voidaan siirtyä uusiutuviin ja paikallisiin energianlähteisiin. Mielestäni tärkein asia eli energiatehokkuus on jäänyt vielä vähemmälle kehittämiselle, sanoo kehityspäällikkö Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskuksesta.

Käsi sähkökatkaisimella.
Tällä hetkellä kylätalon lämpötilaa säädetään käsin, sillä vanhoissa puu-uuneissa on vastukset. Tulevaisuudessa ohjaus tapahtuu automaattisesti tai kännykällä ja tietokoneella.Niko Mannonen / Yle

Kylätalo Vanahiksen kohdalla käytiin läpi useita vaihtoehtoja, miten suuren, bruttoalaltaan 620 neliömetriä olevan rakennuksen lämmittäminen olisi järkevintä toteuttaa.

– Kiinteistöön tehtiin energiaselvitys ja siinä oli vaihtoehtoisia laskelmia muun muassa maalämmölle ja aurinkoenergian talteenottamiselle. Huomasimme nopeasti, että ne ovat näin isossa kiinteistössä liian kalliita ratkaisuja, sanoo Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mauri Saastamoinen.

Varsinkin loma-asutuspuolella se on erittäin käytetty järjestelmä. Niissä ei ole kuitenkaan varauskykyä.

Timo Karjalainen

Esimerkiksi maalämpöjärjestelmä olisi maksanut noin 86 000 euroa. Automaattinen sähkönohjausjärjestelmä on investointina huomattavasti edullisempi, Saastamoinen perustelee.

– Meidän ei tarvitse tehdä mitään muutoksia rakennukseen, vaan tänne lisätään vain muutama piuha ja anturi, jotka seuraavat käyttöä ja kulutusta. Automatiikka hoitaa lopun, mutta lämpötilaa voidaan myös ohjata kännykällä tai tietokoneella. Se on hyvin yksinkertainen järjestelmä eikä vaadi isoja investointeja.

Mies seisoo vanhan koulun suuren salin keskellä.
Kylätalolla on vanhat vastuksilla varustetut puu-uunit, sähköpattereita ja ilmalämpöpumppuja. Kokonaisuuden hallintaan tarvitaan uusi järjestelmä, sanoo kehityspäällikkö Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskuksesta.Niko Mannonen / Yle

Vastaavia järjestelmiä on jo käytössä etenkin pienemmissä kiinteistöissä.

– Varsinkin loma-asutuspuolella se on erittäin käytetty järjestelmä. Niissä ei ole kuitenkaan varauskykyä kuten Vanahiksen tapauksessa. Tämä tuo uutta näkökulmaa energiansäästöön, sanoo Timo Karjalainen.

Ensimmäisiä tuloksia keväällä

Kylätalo Vanahiksella uutta järjestelmää testataan ensin yhdessä tilassa tai muutamassa luokassa. Tämän jälkeen se on tarkoitus ottaa käyttöön koko talossa. Päämääränä on, että se tuntuu kukkarossa, sanoo Mauri Saastamoinen.

– Laitteen valmistaja on luvannut 20–30 prosentin energian säästöä. Jos pääsemme 15–20 prosenttiin, se on tämän kokoisessa kiinteistössä jo iso säästö.

– Se voi olla myös realistinen tavoite. Saamme ensimmäisiä tuloksia varmasti jo tämän kevään ja seuraavan syksyn aikana, mitä vaikutuksia on ollut, Saastamoinen jatkaa.

Automatiikka hoitaa lopun, mutta lämpötilaa voidaan myös ohjata kännykällä tai tietokoneella.

Mauri Saastamoinen

Takavuosina talonmiehet tulivat lämmittämään kyläkoulua jo aamuyöllä, jotta puu-uunit ennättivät levittää lämpöään luokkahuoneisiin ennen koulupäivän alkamista.

Saastamoinen napsuttelee vastuksella varustetun pönttöuunin sähkökatkaisinta – tänä päivänä pääsee jo helpommalla, mutta tätäkään ei tarvitse tulevaisuudessa enää tehdä käsin.

– Jos puhutaan puulämmityksestä, niin vaikka se on uusiutuva energiavara ja hyvä lämmitysmuoto, tällaisessa isossa rakennuksessa se on aika työläs. Kehitys on mennyt aimo harppauksia eteenpäin, Saastamoinen sanoo.

Korjattu 18.1.2018 klo 15.30: Lisätty otsikkoon lainausmerkit sanan pönttöuunin ympärille. Rakennuksessa on erilaisia puu-uuneja, joista haastateltava käyttää kansankielistä termiä pönttöuuni.