Suomalaisäitien halutaan imettävän enemmän ja pidempään – siksi imetyskipuun, vauvan rintaraivareihin ja muihin imetyksen ongelmiin tarvitaan lisää apua

Nelivuotisen imetysohjelman tavoitteena on nostaa Suomi imetyksen kärkimaaksi ja lisätä imetysohjausta.

imetys
imettävä äiti ja sairaanhoitaja
Hyvinkään sairaalan imetysohjaajakouluttaja Elina Jukuri neuvoo Laura Rumbinia imetyksessä.Elise Tykkyläinen / Yle

Kahdentoista tunnin ikäinen poikavauva tuhisee synnytyssairaalan perhehuoneessa Laura Rumbinin sairaalayöpaidan sisällä. Vauva on perheen toinen lapsi, ja Laurasta imetyksen aloittaminen tuntuu nyt helpommalta kuin esikoisen kanssa.

– Imetys alkoi synnytyssalissa kypsässä kymmenen minuutin iässä. Hän tarttui hyvin hanakasti kiinni, hyvin lähti käyntiin, hän kertoo.

Ainakin tässä vaiheessa Laura Rumbin suunnittelee imettävänsä vauvaa pitkään. Terveyshyötyjen lisäksi hän uskoo sen lähentävän suhdetta vauvaan.

Suomalaisäitien halutaan nyt imettävän vauvojaan entistä enemmän ja pidempään. Tätä tavoitetta yritetään tukea THL:n uudella toimintaohjelmalla.

Äitien saama imetysohjaus vaihtelee

Imetyksen edistämisen toimintaohjelman (siirryt toiseen palveluun) tavoitteena on, että perheet saisivat nykyistä enemmän tukea imetykseen. THL julkaisi nelivuotisen ohjelman viime vuoden lopulla, ja muutokset halutaan saada alkuun tänä vuonna.

– Äitien saamassa ohjauksessa on ollut vaihtelua sekä synnytyssairaalassa että neuvolassa. Äidit ja perheet tarvitsevat selvästi enemmän ohjausta onnistuakseen imetyksessä, sanoo Kirsi Otronen, yksi imetysohjelman kirjoittajista.

Helsingin kaupungin neuvoloissa osastonhoitajana työskentelevän Kirsi Otrosen mukaan kaikkein kriittisintä aikaa on imetyksen alku: ensimmäiset päivät sairaalassa ja ensimmäinen kuukausi kotona.

Suomessa imetetään jo nyt pitkään verrattuna moniin muihin länsimaihin, mutta imetystä haluttaisiin lisätä sen terveyshyötyjen vuoksi.

– Imetetyt vauvat sairastavat vähemmän hengitystieinfektioita, ripulia ja korvatulehduksia, Kirsi Otronen luettelee esimerkkejä.

Pitkän imetyksen on tutkimuksissa todettu suojaavan lasta myös kakkostyypin diabetekselta ja ylipainolta.

Pelkkää rintamaitoa pidempään

THL:n ohjelmalla halutaan nostaa Suomi imetyksen kärkimaaksi. Täysimetystä eli pelkän rintamaidon tarjoamista suositellaan 4–6 kuukauden ikään asti. Se on ollut suosituksena aiemminkin, mutta suomalaisäidit imettävät keskimäärin vähemmän. Vuonna 2010 kahta kolmesta puolen vuoden ikää lähestyvästä vauvasta imetettiin, ja joka kymmenes heistä oli täysimetetty. Täysimetystä on myös rinnasta lypsetyn äidinmaidon antaminen pullosta.

vauva sylissä
Elise Tykkyläinen / Yle

Kiinteitä ruokia voi aloittaa maisteluannoksina 4–6 kuukauden iässä. Osittaista imetystä suositellaan kiinteiden ruokien lisänä vuoden ikäiseksi asti tai pidempään.

Äidin koulutus vaikuttaa imetyksen kestoon selvästi. Korkeimmin koulututetuista äideistä 80 prosenttia imettää puolivuotiasta lastaan, mutta matalimmin koulutetuista äideistä vain 20 prosenttia. Tätäkin eroa koetetaan uusilla imetyssuosituksilla kaventaa.

Moni vaihtaa tuttipulloon, kun imetykseen ei löydy apua

Moni imetys loppuu rintojen kipuun, huoleen maidon riittämisestä tai esimerkiksi vauvan rintaraivareihin, vaiheeseen jolloin vauva saattaa lakkoilla rinnalla tai syödä vain öisin. Kirsi Otrosen mukaan imetyksen ongelmiin löytyisi hyvin usein ratkaisu, jos perhe saisi riittävästi hyvää imetysohjausta.

– Jos äidillä on toive imettää, meidän ammattilaisten pitäisi kaikin mahdollisin keinoin tukea äitiä.

Äitien syyllisyyden tunteita ei uusilla imetysohjeilla kuitenkaan haluta lisätä. Heitä on tuettava myös päätöksessä imetyksen lopettamisesta.

– Vauvalle tärkeintä on tietenkin äidin hyvinvointi. Ihokontakti, läheisyys ja varhainen vuorovaikutus turvaavat myös lapsen hyvinvointia, Kirsi Otronen sanoo.

Imuote vaatii vauvalta harjoittelua

Hyvinkään sairaalan imetysohjaajakouluttaja, kätilö Elina Jukuri katselee osastolla kahden päivän ikäisen tyttövauvan syömistä ja imuotetta.

– Näyttää tosi hienolta. Vauvalla on oikein hampurilaisen haukkaamisote, Jukuri ihastelee.

Äiti Anna Matouskova kertoo, että alussa imetys sattui. Tällä hetkellä kipua ei ole ja imetys sujuu hyvin. Elina Jukurin mukaan moni perhe tarvitsee ensimmäisinä päivinä apua juuri imetysasentoihin ja imuotteeseen.

– Toiset vauvat ottavat hyvän imuotteen haltuun nopeasti, ja toiset joutuvat harjoittelemaan vähän pidempään. Sitä harjoitellaan imetyskerrasta toiseen. Totta kai sekin vaikuttaa, onko äiti ensisynnyttäjä vai uudelleensynnyttäjä.

Hyvinkään sairaala noudattaa Vauvamyönteisyysohjelmaa. Se tarkoittaa, että käytössä ovat kansainväliset, imetyksen onnistumista tukevat kriteerit (siirryt toiseen palveluun).

Vauva rinnalle tunnin sisällä syntymästä

Monet Suomen synnytyssairaaloista pyrkivät toimimaan Vauvamyönteisyysohjelman mukaisesti. Tällä hetkellä Hyvinkään, Lohjan, Vaasan ja Seinäjoen sairaalat ovat läpäisseet ulkopuolisen ryhmän tekemän tarkastuksen. Tavoitteena on, että tarkastuksen läpäisisi lähivuosina entistä useampi synnytyssairaala.

Imetyssuositukset ohjaavat aloittamaan imetyksen tunnin sisällä vauvan syntymästä. Vauva on paljon ihokontaktissa vanhempiensa kanssa ja esimerkiksi lisämaidon antamista sairaalassa vältetään ilman perusteltua syytä. Jos äiti ei kuitenkaan voi tai halua imettää, häntä tuetaan tässä päätöksessä.

Myös neuvoloiden imetysohjausta aiotaan seuraavien vuosien aikana parantaa, mutta työ on vasta alussa. Kaikille äideille tarjotaan jatkossa tietoa imetyksestä jo raskauden aikana äitiysneuvolassa, ja ohjauksen pitää olla uusimman tiedon mukaista myös lastenneuvolassa.

Pitäisikö julkinen imetys turvata lailla?

Imetys julkisilla paikoilla on nostattanut viime vuosina kuohuntaa. Julki-imetystä on sekä vastustettu että puolustettu raivokkaasti. Imettävät äidit ovat saaneet esimerkiksi ravintoloissa osakseen paheksuntaa. Heitä on myös pyydetty poistumaan ruokailutilasta imettämään esimerkiksi wc-tiloihin. Imetyksen edistämisen toimintaohjelmassa suositellaan, että äidin oikeus imettää lastaan julkisesti turvattaisiin lainsäädännöllä.

– Jos meillä olisi laki, joka takaa oikeuden imettää julkisesti, tällaista ei tapahtuisi. Äidit voisivat turvallisin mielin imettää juuri siinä paikassa, missä lapsi ilmaisee halunsa päästä rinnalle, imetyssuositusten kirjoittajiin kuuluva kätilö ja imetyskouluttaja Anitta Nykyri Oulun yliopistollisesta sairaalasta sanoo.

Imettämisen julkisilla paikoilla turvaavaa lainsäädäntöä ei ainakaan aivan lähiaikoina ole tulossa, mutta Nykyrin mielestä on valitettavaa, että lain tarvetta joudutaan edes miettimään.

Vauva lounaalle työpaikalle

Myöskään työpaikoilla vauvojaan ruokkivat äidit eivät ole Suomessa kovin tuttu näky. Imetys kannattaisi kätilö Anitta Nykyrin mielestä ottaa työpaikoilla jatkossa huomioon nykyistä paremmin. Muun muassa perhevapaiden uudistus voi nopeuttaa pikkulasten äitien paluuta työelämään. Äidin töihinpaluun ei automaattisesti tarvitse johtaa imetyksen lopettamiseen.

– Työpaikalla voisi olla rauhallinen tila, jossa äiti voi imettää lastaan tai pumpata rintamaitoa ja säilöä pumpatun maidon jääkaappiin työpäivän ajaksi, Anitta Nykyri sanoo.

Työpäivän aikana imetys olisi mahdollista esimerkiksi niin, että lasta kotona hoitava toinen vanhempi tai hoitaja toisi lapsen työpaikalle ruokailemaan.

Hyvinkään sairaalassa vastasyntyneitään hoitavien perheiden ajatukset ovat vielä toisenlaisissa asioissa. Laura Rumbin katselee imetysohjaajakouluttaja Elina Jukurin kanssa puolen vuorokauden ikäistä nukkuvaa vauvaa.

Jukuri neuvoo, että Rumbin voisi myöhemmin nostaa vauvan mahansa päälle pötkölleen. Siinä asennossa vastasyntynyt usein kiinnostuu maidosta ja innostuu imemään. Nyt vauva saa kuitenkin lepäillä aivan rauhassa ja toipua syntymisestä.

Korjattu 17.1. kello 16.34: Oulun yliopistollisen sairaalan nimi korjattu.