Suursavotta menossa Viitostietä varten – Puuta hakataan 20 000 kuutiota vaikeissa olosuhteissa

Metsänpohja on tällä hetkellä pehmeää. Ihan kaikkialle ei pääse Viitostien uuden linjauksen työmaalla Mikkelissä ja Juvalla.

puunkorjuu
Puukorjuuta Mikkelin Visulahden ja Juvan Nuutilanmäen välillä uutta Viitostien linjausta varten.
Puunkorjuuta Viitostien uutta linjausta varten tehtiin Mikkelin Visulahden ja Juvan Nuutilanmäen välillä maaliskuun 2018 loppuun saakka.Yle / Niklas Gabrielsson

Viitostien uuden linjauksen puunkorjuuta tehdään vaikeissa olosuhteissa Mikkelin Visulahden ja Juvan Nuutilanmäen välillä.

Urakkaa on noin 150 hehtaaria ja puuta 20 000 kuutiota. Puuta kaadetaan 17 kilometrin matkalta ja 60 metrin leveydeltä. Urakka on Etelä-Savossa poikkeuksellisen suuri.

– Ei täällä varmaan näin mittavia ole vähään aikaan ollut. Keskimääräinen puunkauppakohde Etelä-Savossa on noin 500 kuutiota, sanoo Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Petri Pajunen.

Metsänpohja on tällä hetkellä pehmeää, kun lumen alla ei ole käytännössä lainkaan routaa pehmeimmillä paikoilla.

– Ihan kaikkialle ei tällä hetkellä pääse, toteaa urakassa mukana oleva koneyrittäjä Heikki Mikkonen Metsä-Mikkonen Oy:stä Sulkavalta.

Mikkosen mukaan keinoja saada homma hoidettua onneksi löytyy. Esimerkiksi täydellä kuormalla ei pehmeillä paikoilla kannata ajaa.

– Pehmeämmillä paikoilla on jätettävä hakkuutähteitä, eli alempiarvoista koivukuitua avuksi. Koneessa on kuitenkin lisäksi telavarustus ja ajokannassa kantavat telat.

Suururakka poikkeaa muutenkin pienemmästä kohteesta. Muun muassa turvallisuussuunnitelmat ja liikenteenohjaukseen liittyvät toimenpiteet ovat tavallista isommat ja tarkemmat.

Valtio lunasti alueet ja puut

Puunkorjuu alueella aloitettiin viime viikolla. Savotta on tarkoitus saada valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä.

Urakka-alue on jaettu kolmeen pienempään alueeseen. Esimerkiksi Mikkosen osuus on noin kuusi kilometriä.

Työmaa-alue koskettaa noin neljääkymmentä metsänomistajaa.

– Alueille mahtuu taimikoita ja järeää puustoa ja kaikkea mahdollista, Pajunen kertoo.

Pajusen mukaan valtio lunastaa maanpohjan ja siitä tulee korvaus. Taimikosta tulee korvaus erikseen. Puista metsänomistaja saa tienvarsihinnan.

– Se on normaalia niin sanottua kantohintaa parempi.

Pajunen ja Mikkonen uskovat, että urakka saadaan hoidettua hankalista olosuhteista ja kireästä aikataulusta huolimatta.

– Jos koneet toimivat eikä paukkupakkasia ole tiedossa. Ne keskeyttäisivät työt. Se ei taida olla nyt ongelma, Mikkonen naurahtaa.