Aktiivimalli näkyy työttömän kukkarossa ja työkkärin arjessa – päivärahaa voi joutua odottamaan viikkoja, jopa kuukausia

TE-toimistojen virkailijat tuntevat nahoissaan työttömien kiukun kiistellystä aktiivimallista. Keikkatyöt voivat vaikeuttaa työttömän toimeentuloa, koska päivärahoja voi joutua odottamaan pitkään. Kaikki eivät myöskään pääse ehdot täyttävään koulutukseen.

työttömyysturvan aktiivimalli
Heidi Kouvo ja Tuula Hautala-Piirainen
Tuula Hautala-Piirainen neuvoo Heidi Kouvoa työkokeilupaikan hankinnassa Imatran TE-toimistossa.Mikko Savolainen / Yle

Työttömien kyttäämistä ja selvityspyynnöillä pommittamista, karensseja ja täysin väärän alan työtarjousten lähettämistä.

Nämä asiat nousevat esiin TE-toimistoja käsittelevissä jutuissa. Usein ääneen pääsee kohteluunsa tyytymätön työtön. Siksi onkin yllättävää tavata Imatran työvoimatoimistolla palveluihin tyytyväinen asiakas.

– Täällä ollaan tosi avuliaita, kerrotaan kaikki juurta jaksaen ja otetaan asiakas huomioon. Pääsääntöisesti hyvää palvelua, 24-vuotias Heidi Kouvo sanoo.

Marraskuussa työttömäksi jäänyt Kouvo aikoo pyrkiä kauppaoppilaitokseen. Toiveena on työllistyä kaupan kassaksi. Hän aikoo hakea työkokeiluun tai työpajatoimintaan, jos töitä ei löydy ennen opiskelupaikan saamista.

Tammikuun alku oli vilkasta aikaa Imatran ja Helsingin Kampin TE-toimistoissa, joiden arkeen Yle tutustui. Määräaikaiset työsuhteet loppuivat ja kouluista valmistuttiin vuodenvaihteessa, ja uusia ihmisiä ilmoittautui työnhakijoiksi.

Työttömiä on kiinnostanut erityisesti vuoden alussa voimaan astunut aktiivimalli. Virkailijat joutuvat kohtaamaan asiakkaiden turhautumisen: miten täytän aktiivimallin ehdot, mitä tämä tarkoittaa minun toimeentulolleni?

Toistuvatko Kelan ruuhkat taas?

Velvoittaviksi muuttuneet keikka- ja pätkätyöt voivat vaikeuttaa työttömän toimeentuloa pitkäksi aikaa.

Ennen kuin työtön voi hakea Kelalta tai työttömyyskassalta soviteltua päivärahaa, hänen pitää ensin saada palkka tilille ja todistus työajasta. Tämä kaikki voi kestää viikkoja, pahimmillaan jopa kuukausia. Sillä aikaa pitäisi maksaa vuokra ja ostaa ruokaa. Jos säästöjä ei ole, on haettava toimeentulotukea. Monella työttömällä voi olla edessä tuskaisia hetkiä – tuoreessa muistissa on kaaos vuosi sitten, kun toimeentulotuen myöntäminen siirtyi kunnilta Kelalle.

Uudellamaalla työnhakuvalmennuskurssit ovat menneet alkuvuodesta kuin kuumille kiville, kun ihmiset yrittävät täyttää aktiivimallin ehdot työllisyyskoulutuksesta. Kurssit alkavat olla tällä hetkellä täynnä, mutta lisäkursseja on suunnitteilla, kertoo Helsingin Kampin TE-toimiston asiantuntija Helena Termälä-Himanen.

– Asiakkaat ovat harmistuneet, kun on selvinnyt, ettei työvoimakoulutukseen tai työkokeiluun pääse vain täyttääkseen aktiivisuuden ehdot. Koulutuksen tai kokeilun täytyy olla aina hakijan kannalta työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista, Termälä-Himanen huomauttaa.

Helena Termälä-Himanen
Asiantuntija Helena Termälä-Himanen Helsingin Kampin TE-toimistosta.Antti Haanpää / Yle

Hallitus antoi viime syksyn lisätalousarviossa kymmenen miljoonan euron lisärahoituksen aktiivimallin toteuttamiseen eli palkkatukeen, työvoimakoulutukseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin. Aika näyttää, riittääkö summa kattamaan työvoimapalveluiden kasvavan tarpeen.

– Ihmiset aktivoituvat hakemaan palveluita entistä enemmän, mutta niihin ei ole lisätty resursseja. Samat palvelut on, eivätkä ne tule riittämään kaikille, arvioi Imatran TE-toimistossa työskentelevä asiantuntija Jaana Rautiainen.

Toiset kymmenen miljoonaa euroa on tarkoitettu viime vuonna aloitettujen määräaikaishaastatteluiden hoitamiseen. Rahalla saadaan noin 220 työntekijää TE-toimistoihin. Käytännössä niillä jatketaan viime vuonna palkattujen virkailijoiden määräaikaisuuksia.

Miten täytät ehdot, jos ei ole työpaikkoja?

Aktiivimallia on arvosteltu siitä, ettei se ota huomioon ollenkaan alueellisia eroja eri maakuntien ja kaupunkien välillä.

Esimerkiksi Uudellamaalla on tarjolla enemmän avoimia työpaikkoja kuin entisellä rakennemuutosalueella Kaakkois-Suomessa. Uudenmaan ely-keskuksen alueella oli marraskuussa noin 76 000 työtöntä ja lähes 13 000 avointa työpaikkaa. Kaakossa taas runsas 18 000 työtöntä ja alle 1 300 työpaikkaa.

Uudellamaalla on myös merkittävästi helpompi löytää keikkahommia, jollei pysyvämpää työtä löydy.

– Pikkuisen ihmettelen, mistä työpaikkoja aktiivimallin kautta syntyy lisää sellaisille paikkakunnille, joissa niitä ei ole ollut kovasti tähänkään asti, Jaana Rautiainen sanoo.

Jaana Rautiainen
Imatran TE-toimiston asiantuntija Jaana Rautiainen.Mikko Savolainen / Yle

Eri puolilla Suomea on myös aivan erilaisia työttömiä. Osassa maakunnista on paljon pitkäaikaistyöttömiä tai muuten koulutusta ja tukitoimia tarvitsevia ihmisiä.

– Pitkäaikaistyöttömien osuus on meillä aika suuri, yli 15 prosenttia. Työtilaisuuksia on täällä heikommin kuin kasvukeskuksissa. Se näkyy työttömyyden pitkittymisenä, Rautiainen kertoo.

Hän toteaa, että Kaakkois-Suomessa eletään muutaman tehtaan varjossa. Kun tehtaat vähentävät työntekijöitä suhdanteiden mukaan, työttömäksi jää sinikaulusväkeä, kuten paperimiehiä. Avoimia työpaikkoja taas on korkeasti koulutetuille, kuten lääkäreille ja hammaslääkäreille.

Myös eläkkeelle jäävät haastateltava

Imatralainen Marjo Valle pitää haaskauksena sitä, että aktiivimalli ja määräaikaishaastattelut koskevat myös kohta eläkkeelle siirtyviä.

63-vuotias entinen Postin työntekijä on ollut vuodesta 2012 lähtien niin sanotussa eläkeputkessa.

– Kun ihminen on menossa hitaalla junalla eläkkeelle, miksi hänen täytyy ottaa näitä koulutus- tai työpaikkoja ja viedä ne nuoremmilta työnhakijoilta? Eihän siinä ole mitään mieltä, Valle toteaa.

Valle olisi voinut siirtyä eläkkeelle jo vuoden alussa, mutta lain mukaan hän voi olla työtön 65-vuotiaaksi, jos eläke on pienempi kuin työttömyysetuus. Hän kertoo saaneensa puhelinsoiton TE-toimistosta viimeksi kolmisen vuotta sitten. Virkailija oli rauhoitellut Vallea tuolloin, ettei hänen tarvitse pelätä töiden saamista, koska nuorempiakin on jonossa.

Imatralainen Marjo Valle on ollut eläkeputkessä jäätyään työttömäksi Postilta vuonna 2012.
Imatralainen Marjo Valle on ollut eläkeputkessä jäätyään työttömäksi Postilta vuonna 2012.Yle

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 67 prosentilla työttömistä oli joulukuun alussa ajantasainen työllistymissuunnitelma. Uudellamaalla työttömistä on haastateltu kolme neljäsosaa, Kaakkois-Suomessa alle kuusikymmentä prosenttia.

Alueelliset erot kolmen kuukauden välein tehtävissä haastatteluissa ovat suuria. Etelä-Pohjamaalla on haastateltu jo 82 prosenttia, Pohjois-Karjalassa vasta 56 prosenttia. Syy voi olla työttömien määrässä. Etelä-Pohjanmaalla työttömien osuus työvoimasta oli marraskuussa 7,8 prosenttia, Pohjois-Karjalassa maan suurin eli 14,5 prosenttia.

Valtaosa määräaikaishaastatteluista tehdään puhelimessa, koska resurssit eivät riitä työnhakijoiden tapaamiseen. Suurin osa työttömyysasioista on hoidettu jo vuosia verkkopalvelussa tai puhelimessa.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Vajaakuntoiset eläkkeelle kortistosta

Helsinkiläinen Erja Lehtinen sanoo aktiivimallin stressanneen sen verran, että hän on sairauslomalla.

– Se kuulostaa vain nöyryyttämiseltä suoraan sanottuna. Ahdistavalta ja nöyryyttämiseltä, hän toteaa.

57-vuotias Lehtinen on pattitilanteessa. Hän joutui jättämään ravintolapäällikön työt terveyssyistä 30 vuoden uran jälkeen ja opiskeli työvoimakoulutuksessa kirjanpitäjäksi. Lehtinen ei ole valmistunut, koska ei ole löytänyt alan harjoittelupaikkaa.

– Yritykset eivät halua puolikuntoista harjoittelijaa. Hidastaa tietysti heidän työtään, kun työn ohjaaminen vie paljon aikaa, Lehtinen sanoo.

Erja Lehtinen
Helsinläinen Erja Lehtinen miettii eläkkeelle siirtymistä, koska alan vaihtajalle ei ole löytynyt kirjanpitäjän harjoittelupaikkaa.Antti Haanpää / Yle

Koska entiselle alalle ei pysty palaamaan ja uudelle ei työllisty, Lehtinen suunnittelee nyt siirtyvänsä odottamaan eläkettä aiemmin otetun eläkevakuutuksen turvin.

Tämä olisi yksi asia, jonka Jaana Rautiainen muuttaisi nykysysteemissä. Hän helpottaisi työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä niille, jotka eivät pysty enää töihin vamman tai sairauden takia.

– Vuosikausia päättäjillä on ollut sellainen meininki, että jos nämä ihmiset eivät saa mistään muusta toimeentuloa, heidät laitetaan TE-toimistoon hakemaan työttömyysturvaa, Rautiainen kuvailee.

Samalla toteutuisi hallituksen toive: työttömyys vähenisi.

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden osuus työttömistä työnhakijoista.
Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden osuus työttömistä työnhakijoista ely-keskusten mukaan.Yle Uutisgrafiikka

"Asiakkailla tunne, että me vain tylytetään täällä"

Hallitus on tehnyt työttömyysturvaan rivakassa tahdissa muutoksia, jotka näkyvät TE-toimistojen arjessa. Virkailijat ottavat etulinjassa vastaan työttömien kiukun muutoksista. Horisontissa siintää jo "aktiivimalli kakkoseksi" kutsuttu omatoimisen työnhaun malli.

Helena Termälä-Himanen kertoo työmäärän lisääntyneen. Jonkun on sovittava haastattelut, annettava lausunnot ja pyydettävä tarvittaessa lisäselvityksiä työttömiltä, jotta he saavat päivärahansa ajallaan. Jaana Rautiainen kuvailee työn olevan kiireistä, välillä jopa sekavaa ohjeiden muuttuessa nopeassa tahdissa.

Pitkään työvoimahallinnossa työskennelleet virkailijat haluaisivat enemmän henkilökohtaisia kontakteja asiakkaisiin. He haluaisivat myös tarjota räätälöityjä palveluita, joissa työttömän tilanne otettaisiin paremmin huomioon.

Myös monet työttömät toivovat virkailijan tapaamista kasvokkain.

– Tällä hetkellä on täysin mahdotonta kohdata jokaista ihmistä henkilökohtaisesti ja auttaa heitä sillä tavalla, kuin me oikeasti haluaisimme. Asiakkaille tulee varmasti tunne, että me vain tylytetään täällä. Mikä ei kyllä ole tarkoitus, Rautiainen toteaa.

Termälä-Himasen ja Rautiaisen toive kuulostaa kovasti Tanskan aktiivimallilta. Suomen aktiivimallin on sanottu olevan tuontitavaraa naapurimaasta, vaikka mallit ovat kuin yö ja päivä.

Työnhakija selaa te palveluita verkossa.
Mikko Savolainen / Yle

Tanskassa estetään minimipäivärahalle tippuminen

Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL:n puheenjohtaja Eija Tuutti on vieraillut Tanskassa tutustumassa paikalliseen työvoimahallintoon.

Tanskan aktiivimallin perusidea on pitää kaikki työttömät jollain tavalla kiinni työelämässä tai sen kaltaisen toiminnan piirissä.

Työttömyysturvan lähtötaso on Tanskassa korkeampi kuin Suomessa, ja sitä leikataan työttömyyden keston mukaan. Porrastus on alkuun kovempi kuin lopussa, koska työttömyyden alussa on vielä hyvissä asemissa löytämään uuden työpaikan.

– Kenenkään ei haluta putoavan työttömyysturvan viimeiseen leikkuriin asti eli minimipäivärahalle. Ihmiset yritetään pitää aktiivisina eri keinoin. Kaikki asiakkaat otetaan haltuun henkilöhtaisella palvelulla, Tuutti kertoo.

Tässä tulevat kuvioon työvoimahallinnon paremmat resurssit. SAK kertoi syksyllä (siirryt toiseen palveluun), että Tanskassa on keskimäärin 12 työtöntä yhtä virkailijaa kohden, kun Suomessa suhdeluku on 166 työtöntä per virkailija. Tämä on siis keskimääräinen luku, todellisuudessa kaikki TE-toimistojen työntekijät eivät ole asiakaspalvelussa. Työttömiä voi olla palvelulinjasta riippuen yhdellä virkailijalla 250:stä ylöspäin.

Tanskassa yritykset myös palkkaavat enemmän vajaakuntoisia tai lisäkoulutusta kaipaavia ihmisiä avustaviin työtehtäviin. Tuutin mukaan tällaiset työt hävisivät Suomesta 90-luvun laman myötä.

Taustalla vaikuttavat myös Tanskan joustavat vuokra-asuntomarkkinat. Sieltä löytyy helpommin vuokra-asunto myös lyhytaikaiseen asumiseen, jos haluaa muuttaa työn perässä. Suomessa asuminen painottuu pitkälti omistusasumiseen ja kasvukeskuksissa kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ovat tunnetusti kiven alla.

Lisäksi Tanska on Suomeen verrattuna pieni alue, jossa on suhteellisen helppo siirtyä paikkakunnalta toiselle uuden työn takia, koska välimatkat eivät ole pitkät.

– Nämä realiteetit ovat este työn perässä liikkumiselle, Tuutti huomauttaa.

*Lue myös: *Miten aktiivimalli näkyy yrityksissä? Lehto Group: "Työhaluja ei ollut, ja meiltä olisi haluttu Kelaa varten todistus soitosta"