Myrkyt kulkevat maapallolla kohti pohjoista – ilmastonmuutos voi tuoda kemikaaleja uusille alueille

Kiinasta lähtevä elohopea päätyy äidinmaitoon arktisella alueella jo nyt. Ilmastonmuutos aiheuttaa lisää uusia terveysriskejä pohjoisessa.

ympäristömyrkyt
Grafiikka
Ympäristömyrkyt kulkeutuvat maapallolla merivirtojen, jokien ja ilmavirtauksien mukana kohti pohjoista. Kylmässä pohjoisessa myrkyt säilyvät myös pisimpään.Yle Uutisgrafiikka

Kun uusi kemiallisesti valmistettava aine tuodaan markkinoille vaikkapa Aasiassa, se näkyy muutamassa vuodessa äidinmaidossa esimerkiksi Kanadassa tai Siperiassa. Ympäristömyrkyt kulkevat maapallolla nopeasti ja hajoamatta jokia, meriä ja ilmavirtauksia pitkin. Lopulta ne päätyvät usein ihmiseen.

– Yhtäkkiä voi näkyä monessa paikassa pieni nousu pitoisuuksissa, eli jostain tulee päästö. Sitten taas kun aineen valmistus kielletään, sen pitoisuus lähtee laskemaan vuoden parin sisällä, sanoo Arktisen yliopiston vararehtori Arja Rautio.

Monen pysyvän orgaanisen ympäristömyrkyn eli POP-yhdisteen pitoisuus ympäristössä kasvaa päiväntasaajalta pohjoiseen päin mentäessä eli napa-alueilla pitoisuudet ovat suurimmat. Useiden ympäristömyrkkyjen kemiallinen kaava on myös sellainen, että ne eivät hajoa helposti. Erityisesti pohjoisessa aineet säilyvät pidempään luonnossa kuin etelässä, jonka lämpimässä ilmassa ne hajoavat nopeammin. Vanhat aineet, kuten dioksiinit, jotka on kehitetty 1900-luvun alkupuolella ja sen jälkeen kielletty, näkyvät ympäristössä edelleen.

– Koska aineet säilyvät luonnossa vuosikymmeniä, ne lähtevät helposti myös kulkeutumaan erilaisia reittejä pitkin pois sieltä, mistä kemikaalia on luontoon päästetty. Esimerkiksi Kiinasta lähtöisin olevaa elohopeaa on mitattu huikeita pitoisuuksia Grönlannissa, vaikka siellä ei elohopeaa käytetä. Valaita ja hylkeitä syövät ihmiset saavat myrkyt lopulta itseensä, Rautio sanoo.

Hylkeenpyytäjät ja saaliiksi saatu Itämeren norppa.
Riikka Rautiainen / Yle

Hormonihäiriöitä jo pienillä pitoisuuksilla

Ympäristömyrkyillä on monia haitallisia vaikutuksia sekä luontoon että ihmisiin. Luonnossa esiintyy edelleen nyt jo kiellettyjä aineita.

– Vanhat synnit, jotka on keksitty, kiertävät edelleen. Ne vaikuttavat esimerkiksi steroidihormonijärjestelmiin ja istukkaan. Voi tulla epätasapainoa naaraiden ja urosten välillä. Hormonihäiriköt ovat erityisen vaarallisia uroksille. Pienet pitoisuudet ovat vaikuttavia elimistössä, Arktisen yliopiston vararehtori Arja Rautio sanoo.

Ihmiset altistuvat arktisilla alueilla POP-yhdisteille ja elohopealle pääasiallisesti ravinnon kautta. Suomessakin elohopea on riskitekijä erityisesti sisävesissä, sillä hapettomissa oloissa elohopea muuttuu erityisen vaaralliseksi metyylielohopeaksi ja kertyy kaloihin. Tämän takia Elintarvikevirasto on julkaissut kalan syöntisuosituksia (siirryt toiseen palveluun), ja esimerkiksi hauen syömistä ei suositella lainkaan raskaana oleville ja imettäville äideille, koska sikiöaikainen altistuminen metyylielohopealle voi aiheuttaa lapsen kehityksen viivästymistä.

Kaukokulkeutuvien kemikaalien lisäksi altistumme erilaisille kemikaaleille myös arkipäiväisissä askareissa, kotona, kouluissa ja työpaikoilla.

hauki talvijäällä
Hauki on kalaOlavi Kietäväinen

Ilmastonmuutos voi muuttaa reittejä

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa ympäristömyrkkyjen kulkeutumisreitteihin, jos esimerkiksi merivirrat muuttuvat. Myös jäätiköihin tai routaan sitoutuneita myrkkyjä voi vapautua ilmoille uudelleen.

– Reitit ovat hyvin tunnettuja. Miten käy esimerkiksi golf-virralle, josta on paljon puhuttu? Se ei tuo meille hirveästi ongelmallisia asioita, mutta Grönlantiin ja Pohjois-Amerikkaan kulkeutuu merivirtojen mukana kemikaaleja ja muita haitallisia aineita, kuten muoveja, Rautio sanoo.

Tutkijat ovat nyt ryhtyneet selvittämään ilmastonmuutoksen vaikutusta laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) eli vapautuuko ikiroudan sulamisessa maaperään elohopeaa, dioksiineja ja muita sadan vuoden aikana jäähän mahdollisesti sitoutuneita ympäristömyrkkyjä. Toinen uhka ovat infektiotaudit, kuten pernarutto, joka saattaa lähteä leviämään ikiroudan sulamisen myötä sinne haudattujen eläinten raadoista.

Merkittävintä laajalle leviävää raskasmetallikuormitusta aiheuttaa edelleen energiantuotannon päästöistä peräisin oleva elohopea, jonka pitoisuudet ilmassa ovat joillakin arktisilla alueilla jopa nousseet, vaikka käyttöä ja päästöjä on rajoitettu. Muutama vuosi sitten solmitun elohopeaa koskevan maailmanlaajuisen Minamata-yleissopimuksen pitäisi lisätä rajoituksia. Muitakin ympäristömyrkkyjä (mm. dioksiinit) on saatu vähennettyä pohjoisen ravintoketjussa kansainvälisten sopimusten myötä.

Suomi säästynyt pahimmilta kulkeumilta

Pohjoisen Suomen ja Ruotsin luonto ja sieltä saatava ravinto on kansainvälisesti poikkeuksellisen puhdasta, ja ilmastonmuutoksen arvioitu vaikutus tilanteeseen on vähäinen, muttei täysin riskitön. Suomessa pitoisuudet ovat pieniä.

– On oltu sellaisessa kulmassa, että pitoisuuksia ei ole meille paljon tullut. Mutta tuulet voivat muuttaa suuntaa tai esimerkiksi isot metsäpalot Venäjän puolella voivat muuttaa tilannetta, Rautio arvioi.

Joidenkin raskasmetallien määrät Suomen Lapissa ovat laskeneet, eikä POP-yhdisteille altistumisen ole aikaisemmin arvioitu aiheuttavan haittaa ihmisille. Uusia korvaavia aineita kehitetään ja tuodaan markkinoille kuitenkin kaiken aikaa. Niillä voi olla samoja tai muita haitallisia ominaisuuksia, jotka voivat aiheuttaa samankaltaisia ongelmia kuin jo kielletyt aineet.

Urpo-poro Lemmenkallion porotila
Pyry Sarkiola / Yle

Lue myös:

Kolme perhettä pissasi purkkiin – Tällaisia kemikaaleja heistä löytyy, eikä kukaan tiedä, miten ne vaikuttavat

Arktisen alueen vanhat saasteet vähentyneet – uusia uhkia näkyvissä

Lähteet: Valtioneuvoston kanslian raportti Kaukokulkeutuvat ympäristömyrkyt Suomen pohjoisilla alueilla