Suomi odottaa Kiinan pehmeää pakettia – Vuokrapandat pakattiin lentolaatikkoon ylistävien sanojen ja talouskasvutoiveiden saattelemana

Kiinalle pandojen vuokraus on taloudellisesti kannattavaa imagon pehmittämistä. Ähtärin eläinpuiston johdon mukaan pandabisneksessä on vain voittajia.

pandat
Pandan matka kohti Suomea alkaa kuljetuslaatikossa.
Hua Bao, tai suomalaisittain Pyry, matkustaa Ähtäriin metallisessa kuljetuslaatikossa.Jenny Matikainen / Yle

"Kumpi stressaa enemmän, panda vai hoitaja?" Tätä mietti Anna Palmroth keskiviikkoaamuna, kun hänen uudet hoidokkinsa oli pakattu metallilaatikoihin lentomatkaa varten Kiinan Dujiangyunissa sijaitsevassa pandojenhoitokeskuksessa.

Pandahoitaja Palmroth oli lähdössä toimittamaan Suomeen suurinta lahjaa, jonka maa voi Kiinalta saada: kahta jättiläispandaa.

Edessä on yölento rahtikoneessa Helsinkiin. Pandojen mukana matkustaa kaksi hoitajaa ja kaksi lääkäriä – kiinalaiset ja suomalaiset. He kaikki viettävät yhdeksän tunnin matkan pandojen kanssa kylmässä ruumassa.

– Me olemme pandojen lentoemäntänä, Palmroth nauraa.

Pörröisille matkustajille tarjolla on bambua, erityistä pandakakkua ja porkkanoita.

Harvinaiset pandat ovat suhteiden sinettejä – ja niitä vaalitaan huolella

On tärkeää, että eläimet eivät stressaisi ja niiden ruokahalu säilyisi. Palmrothin mukaan pandojen pakkaaminen sujui hyvin.

– Ruokahalu pysyi molemmilla hyvänä. Vaikka siirrettiin ne kuljetuslaatikoihin, ruoka alkoi heti maistua, hän kertaa.

Kiinalaishoitajien mukaan naaraspandalla on ollut tapana stressata lennolla. Uros sen sijaan ei ole ollut moksiskaan.

Lento on villieläimelle aina stressaava tilanne. Pandoilla on kuitenkin taipumus rauhoittua tutun ihmisen läsnäolosta, kertoo pandoista Ähtärissä huolehtiva eläinlääkäri Heini Niinimäki.

Ähtärin eläinpuiston henkilökuntaa pandojen lähtöseremonioissa.
Suomesta Kiinaan matkustaneet Ähtärin eläinpuiston henkilökunta ja kaupungin johto seurasivat lähtöseremonioita.Jenny Matikainen / Yle

Höösääminen lennolle lähtevien eläinten ympärillä on paitsi niiden terveyden kannalta tarpeellista, myös hyvin kuvaavaa.

Pandoja vaalitaan koska ne ovat harvinaisia eläimiä, mutta myös koska ne ovat lihaksi muuttuneita diplomaattisuhteita. Kiina on lähettänyt pandoja suhteidensa sinetiksi vuosikymmeniä.

Ensimmäisen pandan Kiinan hallitus lahjoitti ulkomaille jo ennen kommunistien valtaannousua. Se annettiin Yhdysvaltoihin vuonna 1941. Tuolloin pandat olivat oikeita lahjoja, nyt niitä saa vain lainaksi.

Kun Lumiksi ja Pyryksi nimetyt pandat saapuvat torstaina Suomeen, pandoja on Kiinan lisäksi 17 maassa, sekä Kiinan maakunnakseen katsomassa Taiwanissa, Hongkongissa ja Macaossa.

Kiinan Panda-tv raportoi pandojen lähtöä kohti Suomea.
Pandapariskunnan lähdöstä kohti Suomea raportoi myös Kiinan pandoille omistettu tv-kanava.Jenny Matikainen / Yle

"Ylintä diplomatiaa jota Kiina voi harjoittaa"

Kiinan tavoille uskollisesti pandakaksikko ei lähtenyt matkaan hissuksiin, vaan mediamylläkän ja seremonioiden saattelemana. Dujiangyunissa otettiin tilaisuudesta irti kaikki mahdollinen pandanäkyvyys.

Paikalla pyöri ryhmä keski-ikäisiä rouvia pukeutuneena isopäisiksi pandahahmoiksi. Jossain jaettiin pandapipoja ja panda-tv:n toimittajan raportoi paikalta suorana pandojen kuulumisia. Kiinalla on – tietenkin – pandoille oma tv-kanava.

Ähtäristä pandoja oli tullut hakemaan koko kööri: kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Harju, Ähtärin eläinpuiston vt. toimitusjohtaja Kari Vainio, Ähtärin eläinpuiston hallituksen puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Mikko Savola sekä panda-asiantuntija Jukka Salo.

Viisikko aikoi ehtiä Helsinkiin aamuksi, viisi tuntia ennen pandoja.

Kiinalaiset hyvästelemässä Suomeen lähteviä pandoja.
Pandapukuisia kiinalaisia.Jenny Matikainen / Yle

Ähtärin pandalainasta sovittiin viime keväänä Kiinan presidentti Xi Jinpingin vieraillessa Suomessa. Kulisseissa pandojen Suomeen tuloa on valmisteltu vuosia.

Nyt tehty työ sai sinettinsä. Ähtäriläisten innostus kupli lähtöjuhlissa pintaan.

– Ilman muuta tästä pitää iloita. Olen hyvin tyytyväinen. Kiina on iso kauppakumppani Suomelle. Tämä on ylintä diplomatiaa jota Kiina voi harjoittaa, kun se antaa nämä pandat meille Suomeen, eläinpuiston hallituksen puheenjohtaja Mikko Savola sanoi.

Tutkimuksen mukaan pandat ovat usein palkinto Kiinalle mieluisista kauppasopimuksista. (siirryt toiseen palveluun)

Yhteyksiä on vedetty myös rangaistuksiin: Kun Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama suunnitteli Dalai Laman tapaamista vuonna 2010, Kiina kutsui Washingtonin eläintarhaan syntyneen pandapennun kotiin (siirryt toiseen palveluun).

Pandakuorma-auto lähdössä kohti lentokenttää.
Jenny Matikainen / Yle

Toiveita kiinalaisturisteista

Kriitikoiden mielestä Kiina sulkee pandoilla arvostelijoidensa suut, tai vähintäänkin pandalaina on osoitus siitä, että Kiinaa ei ole uskallettu vastustaa vaikkapa ihmisoikeuskysymyksissä.

Savolan mukaan Ähtärin pandasopimuksesta on turha etsiä kielteistä kulmaa.

– Meillä Ähtärissä tulee varmasti matkailu lisääntymään. Tämä tuo varmasti myös upeita mahdollisuuksia Kiinan ja Suomen välille monessa muussakin asiassa. Tässä on varmasti monia voittajia, Savola sanoo.

Useissa läksiäisjuhlien puheissa kuului toive, ettei kumppanuus Kiinan kanssa jäisi pandoihin. Ähtärissä on metsää ja teollisuutta, Savola muistutti. Kiinasta toivottaisiin metsiin muun muassa turisteja.

Kumppanuuden lisäksi kantava argumentti pandabisneksessä on ollut suojelu. Tätä korostettiin myös keskiviikon juhlapuheissa.

– Tänään tietysti myös pandan suojelu voittaa, eli me päästään osallistumaan tähän mahtavaan projektiin, Savola sanoo.

Iitalan laatikon päällä pehmopandalelu.
Jenny Matikainen / Yle

Pandat tuovat poliittista ja taloudellista arvoa

Pandat ovat olleet mainoskasvoja työlle sukupuuttoja vastaan, mutta Kiinan suojeluohjelmaa on usein kritisoitu teennäiseksi ja pandakeskuksia laitoksiksi, joiden tarkoitus on tuottaa Kiinalle uusia rahaa tuottavia pandalähettiläitä.

Talouslehti Financial Timesin tietojen mukaan Kiinassa ei ilahduttu, kun isopanda viime vuonna poistettiin erittäin uhanlaisten lajien listalta (siirryt toiseen palveluun). Pandojen lukumäärä on kasvanut ja tällä hetkellä laji luokitellaan vaarantuneeksi. Luonnonsuojelujärjestö WWF:n mukaan vapaana eläviä pandoja on vain runsaat 1 800 kappaletta.

Vaikka tämä tarkoitti lajin suojelun kannalta onnistumista, Kiinalle se tarkoitti pandojen poliittisen ja taloudellisen arvon laskua.

Tiettävästi yksi pandapariskunta tuottaa Kiinalle noin miljoona euroa vuodessa. Diplomaattista arvoa on vaikeampi arvioida.

"Pandat ovat Kiinan presidentin paras ase, kun hän haluaa käyttää pehmeää voimaa maailmalla", siteerasi Financial Times -lehti Kiinan valtion mediaa pandadiplomatiaa koskevassa artikkelissaan.

Pian söpöjen mielikuvaseiden voima mitataan Suomessa.

*Lue myös: *

Tutkija: Pandojen tarhaaminen Suomessa on luonnonsuojelun kannalta turhaa

Pandat ovat lennolla kohti Helsinkiä, mukana on paljon ruokaa ja hoitajia

Toimittajalta: Miten käy vapaan tiedonvälityksen, kun pandat tulevat?

Analyysi: Suomi pääsi Kiinan syleilyyn – Pandamaat eivät mesoa ihmisoikeuksista