"Imetin vauvaa lounastauolla autossa" – Äitien mielestä imetys työpaikalla pitäisi tehdä nykyistä helpommaksi

Suomesta halutaan tehdä imetyksen kärkimaa. Toisaalta pienten lasten äitejä kaivataan myös työelämään. Miten tämä yhtälö onnistuu?

imetys
vauva imee rintamaitoa
AOP

Elisa Kärki sai mieluisan työpaikan, kun hänen kuopuksensa oli kolmekuukautinen. Isä jäi kotiin hoitamaan vauvaa, mutta imettäminen piti järjestää jollain tavalla. Kärki pumppasi päivittäin maitoa varastoon – se ei aina ollut yksinkertaista – mutta lapsi pääsi työpäivän aikana myös rinnalle.

– Se vaati järjestelyjä, mutta oli tavallaan ihanaa aikaa. Meillä oli hyvin mukavia lounastaukoja autossa työpaikan pihalla. Mies toi vauvan rinnalle syömään ja lounasta myös minulle. Söin samalla, kun imetin poikaa, Kärki muistelee.

Kärjelle lapsen imettäminen työn ohessa oli tuttua jo esikoisen kanssa. Hän oli tuolloin töissä Englannissa osa-aikaisena opettajana ja järjestänyt työpaikalle lastenhoitajan. Tämä toi lapsen välillä imetettäväksi.

Mä olen jotenkin itse aina järjestänyt asiat niin, että imettäminen myös työelämässä ollessa on onnistunut.

Elisa Kärki

Suomalaisäitien halutaan imettävän enemmän ja pidempään. THL:n imetyksen edistämisen toimintaohjelman tavoitteena on, että perheet saisivat nykyistä enemmän tukea imetykseen.

Jos perhevapaiden uudistamisen myötä vanhemmuus jakautuu jo varhaisessa vaiheessa nykyistä tasaisemmin, työpaikoilla voi näkyä entistä enemmän vauvoja, jotka puoliso tuo äidille lounastauolla imetettäväksi. Ainakin moni toivoo, että tämä olisi mahdollista.

– Mä olen jotenkin itse aina järjestänyt asiat niin, että imettäminen myös työelämässä ollessa on onnistunut – en ole erityisemmin selvittänyt, miten työnantaja sitä voisi tukea. Mutta olishan se hyvä, jos työpaikat laajemmin tukisivat sitä, että imettäminen olisi mahdollista, Kärki sanoo.

Perheystävälliset käytännöt työhyvinvoinnin rinnalle

Työmarkkina-asiantuntija Kristiina Paavola pitää työntantajan tukea imetykselle myös työelämän tasa-arvokysymyksenä. Monet äidit palaisivat mielellään töihin, ja päästäisivät isän kotiin hoitamaan lasta, mutta halu imettää lasta pitkään voi olla este.

Paavola on itsekin jatkanut lastensa imettämistä töihin palattuaan. Työpaikalle lasta ei ole tuotu imetettäväksi, mutta rintojen pumppaaminen vessassa on tuttua.

Imettävä äiti vaistoaa herkästi ympäristön asenteita esimerkiksi julkisella paikalla.

Linda Jokinen, kätilö

Omien kokemustensakin perusteella Paavola mielellään näkisi, että työpaikoilla otettaisiin imettävät työntekijät paremmin huomioon. Nyt tukea antavat ja tiloja tarjoavat lähinnä edelläkävijäyritykset.

Paavola on myös työelämän ja -politiikan väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa. Hänen mielestään esimerkiksi työpaikkojen tasa-arvo-ohjelmiin voitaisiin sisällyttää, että naispuolisille työntekijöille järjestetään mahdollisuus imetykseen ja maidon säilyttämiseen. Paavola on myös Mothers in Business- yhdistyksen perustajajäseniä ja ollut kuultavana perhevapaauudistuksen vuoksi eduskunnassa.

– Myös perhevapaiden uudistamiseen voisi hyvin liittää sen, että perheystävällisiä tekoja työpaikoilla tuetaan samalla tavalla kuin esimerkiksi nykyisin tuetaan työhyvinvointia koskevia toimia.

Yleinen asenneilmapiiri kaipaa tuuletusta

Fanni Kevätniemi jatkoi opiskeluja äitiyslomalla, kun hänen esikoisensa oli kuukauden ikäinen. Työttömänä ollut mies kuljetti lasta koululle ruokailemaan. Nyt Kevätniemi tekee kolmivuorotyötä lähihoitajana ryhmäkodissa. Hän jatkaa edelleen vuoden ja kymmenen kuukauden ikäisen lapsensa imettämistä.

Lapsi käy rinnalla 3-4 kertaa päivässä, ja se hoituu kotonakin. Yövuorojen aikana rintojen tyhjentäminen pumppaamalla on kuitenkin tarpeen. Tämä on sujunut kohtuullisen helposti, mutta myös Kevätniemen mielestä työpaikkojen pitäisi ehdottomasti tukea nykyistä paremmin töihin palaavia imettäjiä. Varsinkin jos halutaan, että imetys jatkuu pitkään.

– Hoitoalalla vuorot voivat olla pitkiä, kymmenenkin tuntia. Kyllä imettäminen voi loppua siihen, jo alle vuoden ikäisen lapsen kanssa, jos menee esimerkiksi heti äitiysloman jälkeen töihin, ja vastassa on organisaatio, joka ei tue imettämisen jatkamista. Kevätniemi pohtii.

Linda Jokinen
Kätilö Linda Jokinen neuvoo vastasynnyttäneitä imetyksen alkuun.Terri Niemi / Yle

Myös Tampereen yliopistollisen keskussairaalaan lapsivuodeosastolla työskentelevä kätilö Linda Jokinen on töihin palattuaan jatkanut yli vuoden ikäisen lapsensa imettämistä. Hänen työhönsä kuuluu myös neuvoa vastasynnyttäneitä äitejä imetyksen alkuun. Jokinen kertoo, että useimmilla äideillä on halu imettää lastaan pitkään.

Hän perää asennemuutosta yhteiskunnassa laajemminkin kuin vain työpaikoilla.

– Imettävä äiti vaistoaa herkästi ympäristön asenteita esimerkiksi julkisella paikalla. Olisi tärkeää, että ilmapiiri olisi sellainen, ettei kenekään tarvitsisi, edes julkisella paikalla, hävetä tai varoa sitä, että esimerkiksi imettää vielä reilun vuoden ikäistä lasta.