Suomen viimeinen korpivankila kätkee sisäänsä arvokkaan geenipankin – nyt mustien lampaiden koti on vaakalaudalla

Pelson vankilan kohtalo ratkeaa kesään mennessä. Vankilan lakkauttaminen uhkaisi maailmanlaajuisesti ainutlaatuista lapinlehmien ja suomenlampaiden geenipankkia.

kotieläintalous
Pelson vankilatila on myös mustien lampaiden koti. Suomen viimeisen korpivankilan lampolassa on nelisensataa suomenlammasta. Rotu tunnetaan maailman mittakaavassa poikkeuksellisen hedelmällisenä.
Pelson vankilatila on myös mustien lampaiden koti. Suomen viimeisen korpivankilan lampolassa on nelisensataa suomenlammasta. Rotu tunnetaan maailman mittakaavassa poikkeuksellisen hedelmällisenä.Timo Sipola / Yle

– Navetan haju lähtee lampolassa, lampolan haju lähtee sikalassa ja sikalan haju lähtee kanalassa. Mutta sen jälkeen vaatteet on poltettava.

Näin tervehtii Pelson vankilan henkilökunta vierailulle tulevaa toimittajaa.

Hajusta huolimatta vangit viihtyvät älykkäiden ja luonnonläheisten lapinlehmien kanssa. Lehmille, lampaille, henkilökunnalle ja Vaalan kunnalle Pelson vankilan olemassaolo on kohtalonkysymys. Tieteen ja kulttuuriperinnön näkökulmasta vankilatila on avainasemassa. Rikosseuraamisvirastossa asiaa katsotaan toisin.

Professori Juha Kantanen Luonnonvarakeskuksesta ihmettelee valtion intoa Pelson vankilan lakkauttamiseksi.

– Ihan kuin Rikosseuraamuslaitoksessa olisivat jotkut virkamiehet ottaneet elämäntehtäväkseen Pelson vankilan lakkauttamisen. Se otetaan yhä uudestaan esille, Kantanen sanoo.

Valtionhallinto haluaisi keskittää

Rikosseuraamuslaitos on selvitellyt Pelson ja Oulun vankiloiden tulevaisuutta. Vaihtoehtoja on kaksi. Joko rakennetaan molemmille uudet erilliset tilat tai yhdistetään ne Pohjois-Suomen vankilaksi.

Valmistelusta tihkuneiden tietojen mukaan vahvimmilla on yhdistetyn vankilan rakentaminen Oulun Hiukkavaaraan, minne kaavaillaan myös siirrettävän Oulun poliisi- ja oikeustalon toiminnot.

Hiukkavaarasta ei Rikosseuraamuslaitoksen suunnitelmissa karjalle löydy tilaa.

Pelson vankilan tilanhoitaja Reijo Virkkulan mukaan vankilaratkaisu tehdään hallituksen kevään kehysriihessä maalis-huhtikuussa.

– Silloin linjataan Pelson tulevaisuus.

Vangit pitävät eläinten kanssa työskentelystä

Maatalouslomittaja Mika Laitisen ulkoasu on siisti ja huoliteltu vankilan vehkeissäkin. Korvassa on koru ja miehen ote asiallisen rento.

– Tämä menee ihan rutiinilla. Olennaisin ero aikaisempaan työhistoriaan on se, että tämä on luomutila ja siinä suhteessa käytännöt poikkeaa vähän normaalista. Ja noita lapinlehmiä ei tuolla siviilissä ole, kertoo Laitinen.

Lehmiä Pelson vankilan navetassa.
Huumori kukkii karjanjalostuksessa. Pelson vankilan navetalla Suomen karjan sukutaulua tarkastellessa huomio kiinnittyy vuonna 1989 syntyneeseen S. Veikkoon. Sonni on nimetty Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa vaikuttaneen legendaarisen keinosiementäjä Veikko Sorjosen mukaan, kertoo tilanhoitaja Reijo Virkkunen.Timo Sipola / Yle

Mika Laitinen on viihtynyt erinomaisen hyvin navettahommissa kuutena päivänä viikossa jo toista vuotta. Toisin kuin keskivertovangille, navettatyöt on hänelle enemmän kuin tuttua puuhaa, sillä hän on työskennellyt siviilissä maatalouslomittajana.

Pelsolla vangit pääsevät työskentelemään normaalien vankilatöiden lisäksi eläinten hoitajina navetassa ja lampolassa. Yhteensä eläinhoitotöissä on päivittäin toistakymmentä vankia. Eläinten kanssa työskentely on haluttua hommaa vajaan 60:n tänne joutuneen joukossa.

Eläimet ovat vangeille myös terapiaa

Pelson vankilan tilanhoitaja Reijo Virkkunen on myös Vaalan kunnanvaltuuston keskustalainen jäsen ja elinvoimalautakunnan puheenjohtaja. Hänen mielestä eläinten kanssa toimiminen on hyvin terapeuttista työtä.

Virkkunen muistelee parin vuoden takaista tilannetta, jolloin oli menossa torumaan kahta ruokintalaatikon päällä lehmien vieressä istunutta vankia, kun huomasi että käynnissä olikin eläinten rapsuttaminen. Kaikki osapuolet tuntuivat olevan tyytyväisiä.

– Lehmät eivät tiedä, eivätkä välitä kenenkään rikosrekisteristä. Jos niille on ystävällinen, ne ovat luottavaisia myös vankeja kohtaan, Virkkunen sanoo.

Laitinen vahvistaa vuosien työkokemuksella asian.

– Eläinten läheisyys vaikuttaa rauhoittavasti. Kun kävelee täällä navetassa, ne tulevat vierelle pukkimaan, että rapsuta.

Lapinlehmä on omapäinen ja terhakka eläjä

Mika Laitinen kertoo Pohjois-Suomen karjan olevan toisaalta luonteeltaan selvästi äkäisempi kuin lehmät, joiden kanssa on tottunut työskentelemään. Haasteita on enemmän kuin muiden rotujen kanssa.

– Ne tekevät mitä itse haluavat ja niiden kanssa saa olla varovainen. Varsinkin ensikertalainen saa pitää varansa, etteivät ne juokse päälle tai potki käsiin lypsyn aikana. Joka päivä jotain pientä sattuu. Potkuja tulee, eikä kaikista ole tähän työhön.

Professori Juha Kantanen ja tilanhoitaja Reijo Virkkunen muotoilevat asian tieteellisemmin. Kantasen mukaan lapinlehmät ovat vilkkaita, uteliaita, kekseliäitä ja älykkäitä.

Ei niitä saa teuraaksi päästää.

Juha Kantanen

– Pienissä karjoissa heikompiluontoiset ovat karsiutuneet pois. Kovissa olosuhteissa metsissä ja soilla eläminen on myös voinut vaikuttaa luonteeseen. Lapinlehmät ovat myös hyviä löytämään pakoreitit osoitetuilta laitumilta muualle, Kantanen sanoo.

Mies antaa lehmille heiniä Pelson vankilan navetassa.
Mika Laitinen on siviilissä maatalouslomittaja. Pelsolla hän on navetalla töissä kuutena päivänä viikossa.Yle

Virkkunen taas arvioi rotuun jalostuneen vuosisatojen kuluessa ketteryyttä ja notkeutta, joka rauhallisemmilta isoilta maitoroduilta puuttuu. Työ eläinten kanssa on hänen mukaansa hyväksi myös vankien oppimiselle.

– Luokkamuotoinen teoreettinen opiskelu ei ole monellekaan meidän vangeista siviilissä onnistunut. Tällainen työssä tapahtuva oppiminen ja koulutuksen kytkeminen siihen näyttötutkintoineen on se, mihin ammatillisessa koulutuksessa ollaan menossa, Kantanen sanoo.

Pelson lampaat ovat samaa maata

Pelso on suomenlampaan tärkein jalostuslampola, josta on viety eläinainesta myös ulkomaille. Katraaseen on koottu erivärisiä suomenlampaita. Mukana on myös erityisen uhanalainen kainuunharmaalammas. Mustia lampaita on paljon.

Mika Laitisen mukaan tilan kaikenkirjavat suomenlampaat ovat samalla tavalla itsepäisiä kuin lapinlehmät.

Kun haastattelen lampolassa Pelson vankilavirkailijoiden luottamusmiestä ja Vaalan kunnanvaltuuston ensimmäistä varapuheenjohtajaa Osmo Mustosta (vas.), lampaat innostuvat ylittämään ihmisten äänivolyymin kevyesti. Ne ovat huomanneet Mustosen kollegan ilmestyneen lampolaan ja arvelevat, että hyvää sapuskaa on tulossa.

Pelson karjoilla on merkitystä monella tapaa

Suomenlammas tunnetaan maailmalla rodun poikkeuksellisen hyvien hedelmällisyysominaisuuksien vuoksi. Suomenlammasuuhi voi lisääntyä mihin vuodenaikaan tahansa ja karitsoida kerralla jopa 4 - 5 karitsaa. Pelson lampaita käytetäänkin tämän ominaisuuden takia palauttamaan jalostetuimpiin rotuihin niistä kadonneita hyviä ominaisuuksia.

Pelson Pohjois-Suomen karjan maidon erityisominaisuuksien varaan on Lapin yliopistossa tehty juustoihin ja jäätelöön liittyvää tuotekehitystyötä, missä esimerkiksi lapinlehmän maidon paremmat juustoutumisominaisuudet ovat keskiössä.

Kuntalaiset oikeasti haluavat, että vankila pysyy kunnassa.

Osmo Mustonen

Mitään varasuunnitelmaa Pelson lapinlehmien ja suomenlampaiden tulevaisuuden turvaamiseksi ei Kantasen mukaan ole olemassa. Tehomaatalouteen luonnonläheinen lehmärotu ei kuitenkaan sovi.

– Pelson lehmien ja lampaiden monimuotoisuuden suojelemiseksi sekä

Lammas kurkistaa karsinan raosta.
Pelsolla on myös suomenlampaiden elävä geenipankki. Poikkeuksellisen sikiävää suomenlammasta käytetään palauttamaan jalostetumpiin rotuihin toivottua mutta niistä kadotettua ominaisuutta.Yle

tutkimusaineiston ja kulttuuriperinnön ylläpitämiseksi on tehty niin iso työ, että ei niitä saa teuraaksi päästää, sanoo professori Juha Kantanen.

Koko kunta on vankilan takana

Osmo Mustonen näkee että vankilan lakkauttaminen olisi raskas isku muutenkin vaikeuksissa olevalla syrjäiselle Vaalan kunnalle. Vankila on kunnan suurin työnantaja.

– Viimeiset kymmenen vuotta on ollut todella piinaavaa. Sanotaan, että poliitikkoihin ei voi luottaa, mutta nytkin meidän pitää heidän puoleen kääntyä, toteaa Osmo Mustonen.

Virkamiesten argumentteja ovat olleet tässäkin tapauksessa syrjäisen sijainti ja keskittämisen tuottavuus, vaikka pelsolaiset ovat löytäneet virkamiesten laskelmista useita epäloogisuuksia ja suoranaisia virheitä, jotka on tehty Helsingissä valitun linjan eduksi.

– Me näemme maaseutusijainnissa puhtaan luonnon keskellä monia etuja. Vaala on siinäkin mielessä erikoinen Suomen kunta, että täällä kuntalaiset oikeasti haluavat että vankila pysyy oman kunnan alueella, sanoo Mustonen.

Näin vasemmistolainen paikallispoliitikkokin pistää toivonsa keskustalaisiin kansanedustajiin ja ministereihin.

– Jos vankila pannaan kiinni, kunnan tuloihin tulee sellainen lovi, että veroprosentti on nostettava aivan uudelle tasolle, Mustonen toteaa.

Kunta kyseenalaistaa virkamiesten laskelmat

Rikosseuraamuslaitoksen esittämä kustannusvertailu Pelson ja Oulun vankiloiden uusinvestoinnin vuotuisista käyttökustannuksista verrattuna Pohjois-Suomen vankilaan ei ole Vaalan kunnan käsityksen mukaan vertailukelpoinen laskelmien erilaisten taustatietojen vuoksi.

Lehmiä Pelson vankilan parressa.
Geeniperimän suojelun lisäksi vanhoja maatiaisrotuja suojellaan niiden tieteellisen ja kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi.Timo Sipola / Yle

– Työtoiminnan jatkosta ja laajuudesta Pelson vankilalla tulisi kunnan mielestä tehdä erillinen päätös, mikäli nykyisen kaltaista toimintaa Pelson vankilalla halutaan jatkaa. Samassa yhteydessä oikeusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä valtiovarainministeriön tulee kohdentaa tarvittava vuotuinen määräraha toiminnan harjoittamiseen ja kehittämiseen, todetaan kunnan asiasta antamassa lausunnossa.

Alkuperäiskarjan suojelu on kulttuuriperinnön säilyttämistä

Vuonna 1982 silloinen oikeusministeri Hannele Pokka (nykyään ympäristöministeriön kansliapäällikkö) ja silloinen vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja K.J. Lång sopivat kotieläinjalostuksen uranuurtajan, Helsingin yliopiston professori Kalle Maijalan aloitteesta, että vankilatilat lähtevät säilyttämään, suojelemaan ja jalostamaan suomalaista alkuperäiskarjaa elävänä.

– Sitä kautta pidetään yllä vuosituhansien luonnonvalinnan kautta syntynyttä geeniperintöä. Sitä voidaan käyttää hyväksi jalostuksessa ja esimerkiksi palauttaa jalostuksessa menetettyjä ominaisuuksia, kertoo vankilan tilanhoitaja Reijo Virkkunen.

Geeniperimän suojelun lisäksi vanhoja maatiaisrotuja suojellaan niiden tieteellisen ja kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi.

– Lapinlehmien ja suomenlampaiden geenipankkien tuhoaminen olisi räikeässä ristiriidassa Suomen kansallisen eläingeenivaraohjelmaan kirjattujen toimintaohjeiden kanssa, sanoo professori Juha Kantanen.

Ainutlaatuinen geenipankki taas uhattuna

Kymmenen vuotta sitten Pelson vankilaa oltiin edellisen kerran tosissaan lakkauttamassa.

Pohjois-Suomen valtapuolueen keskustan tuella pienen Vaalan kunnan merkittävin työnantaja saatiin kuitenkin sillä kertaa säilytettyä paikkakunnalla.

Miten käy tällä kertaa, sitä odotellaan jännittyneenä Pelsonsuon navetassa ja lampolassa.

– En tiedä miten näiden eläinten geeniperimälle käy, jos Pelson vankila geenipankkina loppuu. Siihen ei ole selkeää vastausta. Ei ole tiedossa paikkaa minne meidän 120 Pohjois-Suomen karjan lehmää voitaisiin sijoittaa, kertoo Reijo Virkkunen.

Lapinlehmän geenipankkia ei muualla ole.

Kymmenen vuotta sitten jäätiin löysään hirteen

Virkkunen on Vaalan keskustan voimahahmoja, mutta arvostelee silti silloista Vanhasen hallitusta siitä, ettei edellisellä kerralla säilyttämispäätöksen tehty päätöstä Pelson uusista investoinneista, vaan syrjäseudun vankila jäi roikkumaan löysään hirteen.

– On harmi, että vaikka tämän kymmenen vuoden aikana on monta kertaa luvattu, että Pelsolle investoidaan, se on aina vain lykkääntynyt. Nyt henkilökunta haluaisi tähän asiaan oikean ratkaisun, sanoo Virkkunen.

En tiedä miten näiden eläinten geeniperimälle käy.

Reijo Virkkunen

Haastetta lisää se, että Pelson vankila on kahden ministeriön tontilla. Vankeinhoito kuuluu oikeusministeriöön ja geenipankki maa- ja metsätalousministeriöön. Tähän saakka oikeusministeriö on kantanut taloudellisen vastuun myös geenivarannon yläpitämisestä.

Oulun vankila on 80-paikkkainen ja Pelson kapasiteetti on tilojen jälkeenjääneisyyden takia tällä hetkellä puolet normaalista eli 58 vankipaikkaa.

Lupauksista huolimatta peruskorjaukset on jätetty tekemättä. Nyt tarvitaan uudet tilat, vaikka Pelso säilyisikin vankilan sijoituspaikkana.

Keskustalaisessa kuplassa kuohuu

Keskustalle kysymys Pelson vankilan kohtalosta on herkkä. Pohjois-Pohjanmaalla keskusta on ylivoimainen valtapuolue ja sillä on Pelson tapauksessakin paljon poliittista pääomaa menetettävänä.

Keskustan kannatus liikkuu maakunnassa 40 prosentin molemmin puolin ja Vaalassa hallituspuolueiden takana oli viime vuoden kuntavaaleissa yli 71 prosenttia äänestäneistä.

Lue lisää: Vankilasta tuli kylän ja koko Vaalan sydän, nyt sen kohtaloa on kärvistelty jo 10 vuotta – selviääkö pian, miten käy Pelson?